sähkövinssiin sulake??+ /asennus

[Arska]

Alkuperäinen kirjoittaja temmi_hoo

Ainiin, osa vinsseistä vaihtaa suuntaa kytkemällä plussaa jompaankumpaan vinssin runkomagneetin navoista toisen jäädessä virroitta. Näissä vinsseissä maakontakti on pysyvä eikä kulje releiden/kontaktorien/solenoidien lävitse. Tässä säästetään kalliita suuren virrankatkaisukyvyn kontaktikärkiä täyteen H-siltaan verrattuna sillä kustannuksella, että vinssin moottorista tulee suurempi ja painavampi kuin vastaava kaksinapainen sarjamoottori olisi H-sillalla suuntaa vaihtaen.

Täh??

[temmi_hoo]

http://www.frontrange4x4.com/forums/...1&d=1207655138

Pajalla suurin osa vastaantulevista tasavirtamoottoreista on nimenomaan sarjamoottoreita, mutta niistä ainoastaan vinsseissä on navat käämitty näin.

Normaalisti staattorin navat on keskenään sarjassa ja tämä hässäkkä sarjassa kollektorin kautta ankkurin kanssa. Moottorissa on ulospäin kaksi kytkentäterminaalia ja suuntaa vaihdetaan kääntämällä virran suunta kokonaan. Suurilla kytkentävirroilla näitten vaihtokärkien tekeminen voi olla kallista.

[tleppis]

mielenkiintonen aihe mul on abt 9500 tonninen vinssi päävirta kaapelissa 200 ampeerinen sulake ei oo palanu kertaakaan kolmen vuoden aikana päävirta katkasia on akun miinus johossa josta katkee kaikki virrat

[-MAKE-]

Miks sillä vinssillä pitäis olla oma virtakytkin tai sulake? Tarvisko starttiin laittaa kanssa? Jos nyt aattelee, että vittu jostain nousee savu! Eikö oliskin mukavaa olla vaan se yksi päävirtakytkin millä pimenee ja sammuu koko auto?

[temmi_hoo]

Ehkä vertailutilanne oli suoraan akun kenkiin kytketty vinssi? Ei kaikilla ole päävirtakytkintä ollenkaan vaan auton sähköt saattaa olla jotakuinkin tehtaan järjestyksessä...

Mun mielestä joku sopivan iso sulake ois kyllä tarpeen ja sitten se joku manuaalikytkin varmasti olis kiva olla olemassa. Vaikka sitten koko auton kerralla pimeeks. Sinänsähän on ihan sama onko se plussan vai miinuksen puolella kunhan sitä ei ohita mikään turha "radion muistin ja sisävalojen" johto. Käytännön askartelumielessä varmaan helpompi toteuttaa miinusnavan puolelle.

[pee]

kaikki, jolla on kerrankin hitsannu kärjet releboksissa, tai nykynyky langattomat kaket ottany häiriötä vinssatessa, ovat viimeistään tässä vaiheessa yleensä valmiita puhumaan päävirtakytkimen puolesta

on kivampi harrastaa kun on kaikki ruumiinosat pääpiirteittäin tallella

ei ois haitaks, ja sijoitus niin, että on NOPEAsti lyötävissä OFF tilaan

vaikkapa näin:




sulake-asiaan en ota kantaa

[sisua45]

Alkuperäinen kirjoittaja pee

kaikki, jolla on kerrankin hitsannu kärjet releboksissa, tai nykynyky langattomat kaket ottany häiriötä vinssatessa, ovat viimeistään tässä vaiheessa yleensä valmiita puhumaan päävirtakytkimen puolesta

on kivampi harrastaa kun on kaikki ruumiinosat pääpiirteittäin tallella

ei ois haitaks, ja sijoitus niin, että on NOPEAsti lyötävissä OFF tilaan

vaikkapa näin:

Tässä minun näkemys samasta asiasta.

[-MAKE-]

Nyt ei oo ihan varmaa dataa mutta mun käsitys on , että sulakkeet vaaditaan johdoille mitkä menee hyttiin sisälle. Sillä perusteella ainakin uazin sähköjä on hylätty katsastuksessa kun siinä alkuperäisessä ampeerimittarissa ei ole sulaketta.

[ZeiZei]

Tämä käy sekä kaapeleihin että köyteen / vaijeriin

[Jappi]

Mulla on pellin alla vinssin pääsähkökahva, periaatteella että kun vinssiä tarvitaan niin pelti on korkeintaan tuulihaan varassa.

[BJ-40/76]

Tuo vinssin päävirtakytkin olisi varmaan paikallaan silloin, kun vinssin vetovoima
ylittää auton jarrujen voiman?
Siis jos (ja kun kuulemma mm. noiden kaukosäädinten kanssa) vinssi jää vetämään
omaa tahtoaan, niin silloin olis varmaan kiva saada auto tysähtymään ennen
kuin vinssi on vetänyt koko vaijerin sisään?

Nuo (lue bilteman parempi, ikh isompi..) jämerät 20e päävirtakytkimet
riittää normi vinssille, toki siitäkin tulee varmaan yli sata millivolttia jännitehäviöä
normi käytössä, mutta eihän se ennenkään ole ollut ongelma.../ole haitannut?

[pee]

Alkuperäinen kirjoittaja kivinen

Kuis nopeesti sä Pee pääset kuskin pukilta tonne kytkimelle? Kun sulla kuitenkin kuskin paikalla on se vinssin käyttö?

Onhan tuo kakspiippunen juttu, vinssatessa kaukosäätimellä pitäis olla kytkin vinssin yläpuolella ja hytistä vinssatessa toinen kuskin käden ulottuvilla?

Sen verran nopeammin kuin pellin alle irrottelemaan napoja akusta, että on eroa, ja lähellä kitaa aika looginen

LaaLaa pelasti multa kerran jonkinlaisen tuhon vetämällä narun poikki puukolla, vaijerin kanssa hiukan työläämpää

Tuo ZeiZein kirves on kans erittäin jees, vaan ei kisoissa sallittu

[Arska]

Alkuperäinen kirjoittaja temmi_hoo

Normaalisti staattorin navat on keskenään sarjassa ja tämä hässäkkä sarjassa kollektorin kautta ankkurin kanssa. Moottorissa on ulospäin kaksi kytkentäterminaalia ja suuntaa vaihdetaan kääntämällä virran suunta kokonaan. Suurilla kytkentävirroilla näitten vaihtokärkien tekeminen voi olla kallista.

Miten tällainen kytkentä poikkeaa toiminnaltaan perinteisestä sarjakäämitystä vinssin moottorista?

[temmi_hoo]

Alkuperäinen kirjoittaja Arska

Miten tällainen kytkentä poikkeaa toiminnaltaan perinteisestä sarjakäämitystä vinssin moottorista?

Sarjakäämittyjä on kahtalaista, joista toisessa staattorin napakäämityksestä käytetään vaan toista napaa kerrallaan. Löysin vähän paremmat kuvat aiempaan verrattuna:

Se, josta minä puhun normaalina, kun niitä korjaamolle enemmän tulee, Lontoonmurteella series wound dc motor:
http://www.dcmotorsinc.com/images/wo...res_series.gif

Se, mitä korjaamassani muutamassa vinssin moottorissa on nähty, split series wound dc motor:
http://www.dcmotorsinc.com/images/wo...ures_split.gif

Näissä kuvissa terminaalien nimet eroavat vinssikäytännöstä, älkää siis tuijottako niitä. Split series woundia voi ohjata kahdella yksinkertaisella kärjellä kun taas tavallista series woundia ohjaamaan tarvitaan kaksi vaihtokärkeä.

Kärkiongelma on ihan todellinen induktiivisen kuorman syödessä virtaa. Virrankeston lisäksi kytkimillä kärjillä ja muilla on eri parametrinä virran katkaisukyky ja sen tekeminen vaatii jäykempää vastajousta ja suurempaa etäisyyttä.

Suuremmilla virroilla on taipumus pitää kärkiä kiinni toisissaan ja tässä mittakaavassa vaikutus on jo erittäin todellinen. Virta myös muodostaa valokaaren toisistaan irtoavien kärkien väliin, eikä hitsautumisesta puhuminen ole valehtelua tai liioittelua. Ampeerimäärissä suuruusluokka on verrattavissa puikkohitsaukseen.