sähkövinssiin sulake??+ /asennus
 

Elikkäs kannattaako sähkövinssiin pistää sulaketta + johon väliin tai jotain esim: hätävirta katkaisiaa? onko porukka laitellut mitään vastaavaa vai onko edes hyötyä?

sitten vielä et oisko tolle vinssille hyväpaikka tuossa runkopalkkien välissä vai niitten päällä?

Vinssi ottaa akulta täydessä rasituksessa helposti yli 500A virtaa. Siihen väliin en sulaketta laittaisi ja päävirtakatkaisijan virransietokin kannattaa tarkistaa.

Mulla tuli kiinanvinssissä akun ja vinssin väliin sellainen 90A lämpörele, joka kestää hetkellisesti suuriakin piikkejä, mutta katkaisee virran jos lämpenee liikaa. En tiedä olisiko tuollaisia jossain "irtomyynnissä".

Päävirta kytkin on mielestäni ihan hyvä idea, mutta esimerkiksi tuon minun vinssin pitäisi raapasta maksimissaan 450A ja sulake mitoitetaan laitteen maksimi virta kerrottuna 1,5 eli tuossa tapauksessa 675A. Tuon koko luokan sulakkeet on aika harvassa.

Päävirta kytkimestä on senkin suhteen enemmän hyötyä, että jos esim. vinssin releet sattuu hitsaamaan kiinni tai esim ohjaus piuha sattuu sulamaan virta johtoon kiinni voi vinssin "päälle" jäämisen katkaista sillä kytkimellä.

Päävirtakatkaisijan voi toki myös laittaa maadotuksen puolelle jolloin kysymys ampeerimäärästä jää suht akateemiseksi...



Andy

:O

Kyllä siellä maadoituspuolella kulkee täsmälleen sama virtamäärä (ampeerimäärä) kuin +johdoissakin.

Ja lisäksi moni vinssin moottori ottaa maakosketuksen myös rungon kautta kiinnityspulttien läpi, siihen on hakalaa saada kytkintä väliin...

Juu. Runkomaadoitettuun ei onnistu.

Mutta useinhan nuo vinssit on molempiin suuntiin pyöriviä ja suunnanvaihto on toteutettu relepoksissa.
Eli sinne relepoksin syöttöön se päävirta katkaisin.
Ja tosiaan mieluusti miinusjohtoon niin ei satu hasartia jos pääkatkaisijan johto sulaa/irtoaa ja osuukin auton runkoon.

Oikeitten sähköasennusten puolella sulakkeet mitotetaan suojattavan johdon paksuuden mukaan. Laitetta suojaamaan saatetaan myös asentaa jokin suoja, joka joskus on sulake, mutta normaalisti tosiaan johdon paksuus sanelee käytetyn sulakkeen ihan suoraan. Tästä syystä keittiön sulakkeen paukkuessa jatkuvasti ei sähköasentajan pitäisi suostua vaihtamaan sulakepohjaa suuremmaksie vaihtamatta samalla kaapelia paksummaksi.

Sama pätee autosähköissä ja jotakuinkin kaikkialla muuallakin poislukien valokaarilla suuruuttaan hyppivän kookkaat eli satojen kilovolttien sähköt.

Tästä näppärästi siis päästään siihen, että kestääkseen vinssin kuormituksen kaapelia lämmittämättä se pitäisi mitottaa melkolailla paksuksi ja samalla mitottaa siihen kaapelin sulkeman virtapiirin matkalle jokin virrankestoltaan heikompi hajoavaksi tarkoitettu lenkki eli yleensä sulake. Ihan vaan jos vaikka se vinssi ja virtakytkin hitsaa kiinni ja johto sulaa irti liittimestään ja heiluu runkoa kohti.

Mistä ja kuinka helposti tämän suuruusluokan sulakkeita sitten saa ja voiko niitä helposti sovittaa autokäyttöön on jo toinen juttu.

Itehän tiiän lähinnä noista normaaleista voimavirran asennuksista ja tää autosähkön maailma aiheuttaa kohdatessa hetkittäisiä vitutuksen tunteita kun millon mistäkin kohtaa on oikastu väärästä paikasta. Yleisimmin harmituksen kohde on toi "emmä tajuu sähköstä mitään mut kytken silti" -ranetusten kohtaaminen kun hommaa on muutenkin hankaloitettu jemmaamalla kaikki johtimet nippuun rakenteitten sisään.

Ainiin, osa vinsseistä vaihtaa suuntaa kytkemällä plussaa jompaankumpaan vinssin runkomagneetin navoista toisen jäädessä virroitta. Näissä vinsseissä maakontakti on pysyvä eikä kulje releiden/kontaktorien/solenoidien lävitse. Tässä säästetään kalliita suuren virrankatkaisukyvyn kontaktikärkiä täyteen H-siltaan verrattuna sillä kustannuksella, että vinssin moottorista tulee suurempi ja painavampi kuin vastaava kaksinapainen sarjamoottori olisi H-sillalla suuntaa vaihtaen.

Täh??

http://www.frontrange4x4.com/forums/...1&d=1207655138

Pajalla suurin osa vastaantulevista tasavirtamoottoreista on nimenomaan sarjamoottoreita, mutta niistä ainoastaan vinsseissä on navat käämitty näin.

Normaalisti staattorin navat on keskenään sarjassa ja tämä hässäkkä sarjassa kollektorin kautta ankkurin kanssa. Moottorissa on ulospäin kaksi kytkentäterminaalia ja suuntaa vaihdetaan kääntämällä virran suunta kokonaan. Suurilla kytkentävirroilla näitten vaihtokärkien tekeminen voi olla kallista.

mielenkiintonen aihe mul on abt 9500 tonninen vinssi päävirta kaapelissa 200 ampeerinen sulake ei oo palanu kertaakaan kolmen vuoden aikana päävirta katkasia on akun miinus johossa josta katkee kaikki virrat

Miks sillä vinssillä pitäis olla oma virtakytkin tai sulake? Tarvisko starttiin laittaa kanssa? Jos nyt aattelee, että vittu jostain nousee savu! Eikö oliskin mukavaa olla vaan se yksi päävirtakytkin millä pimenee ja sammuu koko auto?

Ehkä vertailutilanne oli suoraan akun kenkiin kytketty vinssi? Ei kaikilla ole päävirtakytkintä ollenkaan vaan auton sähköt saattaa olla jotakuinkin tehtaan järjestyksessä...

Mun mielestä joku sopivan iso sulake ois kyllä tarpeen ja sitten se joku manuaalikytkin varmasti olis kiva olla olemassa. Vaikka sitten koko auton kerralla pimeeks. Sinänsähän on ihan sama onko se plussan vai miinuksen puolella kunhan sitä ei ohita mikään turha "radion muistin ja sisävalojen" johto. Käytännön askartelumielessä varmaan helpompi toteuttaa miinusnavan puolelle.

kaikki, jolla on kerrankin hitsannu kärjet releboksissa, tai nykynyky langattomat kaket ottany häiriötä vinssatessa, ovat viimeistään tässä vaiheessa yleensä valmiita puhumaan päävirtakytkimen puolesta

on kivampi harrastaa kun on kaikki ruumiinosat pääpiirteittäin tallella

ei ois haitaks, ja sijoitus niin, että on NOPEAsti lyötävissä OFF tilaan

vaikkapa näin:

http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=53879


sulake-asiaan en ota kantaa

Nyt ei oo ihan varmaa dataa mutta mun käsitys on , että sulakkeet vaaditaan johdoille mitkä menee hyttiin sisälle. Sillä perusteella ainakin uazin sähköjä on hylätty katsastuksessa kun siinä alkuperäisessä ampeerimittarissa ei ole sulaketta.

Miten tällainen kytkentä poikkeaa toiminnaltaan perinteisestä sarjakäämitystä vinssin moottorista?

http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=26654

Tässä minun näkemys samasta asiasta.

Tämä käy sekä kaapeleihin että köyteen / vaijeriin

http://retkiaitta.fi/tuotekuvat/900x600/Fiskars_X10.jpg

Mulla on pellin alla vinssin pääsähkökahva, periaatteella että kun vinssiä tarvitaan niin pelti on korkeintaan tuulihaan varassa.

Kyllähän tuollaisessa releen kärkien hitsautumis tapauksessa tulee romua helpostikkin jos ei saa äkkiä vinssiltä virtoja pois.

Pienillä vaurioilla hajoaa vaan rullakita (+puskuri) ja itse vinssi kun kiskoo koukkua vaijerikelan ympäri.

Ni-in....
 

Tuo vinssin päävirtakytkin olisi varmaan paikallaan silloin, kun vinssin vetovoima
ylittää auton jarrujen voiman?
Siis jos (ja kun kuulemma mm. noiden kaukosäädinten kanssa) vinssi jää vetämään
omaa tahtoaan, niin silloin olis varmaan kiva saada auto tysähtymään ennen
kuin vinssi on vetänyt koko vaijerin sisään?

Nuo (lue bilteman parempi, ikh isompi..) jämerät 20e päävirtakytkimet
riittää normi vinssille, toki siitäkin tulee varmaan yli sata millivolttia jännitehäviöä
normi käytössä, mutta eihän se ennenkään ole ollut ongelma.../ole haitannut?

Toinen vaihtoehto ko. tapauksessa on jarrujen/renkaiden pitäessä, vinssin moottorin palaminen.

Sulake: Boschilla on valikoimissa "liuska" sulake, yksi liuska on 60A. Noita voi latoa pulttien väliin useita ja saa mieleisen virrankeston. On myynnissä ainakin AD ketjulla ...

Sarjakäämittyjä on kahtalaista, joista toisessa staattorin napakäämityksestä käytetään vaan toista napaa kerrallaan. Löysin vähän paremmat kuvat aiempaan verrattuna:

Se, josta minä puhun normaalina, kun niitä korjaamolle enemmän tulee, Lontoonmurteella series wound dc motor:
http://www.dcmotorsinc.com/images/wo...res_series.gif

Se, mitä korjaamassani muutamassa vinssin moottorissa on nähty, split series wound dc motor:
http://www.dcmotorsinc.com/images/wo...ures_split.gif

Näissä kuvissa terminaalien nimet eroavat vinssikäytännöstä, älkää siis tuijottako niitä. Split series woundia voi ohjata kahdella yksinkertaisella kärjellä kun taas tavallista series woundia ohjaamaan tarvitaan kaksi vaihtokärkeä.

Kärkiongelma on ihan todellinen induktiivisen kuorman syödessä virtaa. Virrankeston lisäksi kytkimillä kärjillä ja muilla on eri parametrinä virran katkaisukyky ja sen tekeminen vaatii jäykempää vastajousta ja suurempaa etäisyyttä.

Suuremmilla virroilla on taipumus pitää kärkiä kiinni toisissaan ja tässä mittakaavassa vaikutus on jo erittäin todellinen. Virta myös muodostaa valokaaren toisistaan irtoavien kärkien väliin, eikä hitsautumisesta puhuminen ole valehtelua tai liioittelua. Ampeerimäärissä suuruusluokka on verrattavissa puikkohitsaukseen.

Sen verran nopeammin kuin pellin alle irrottelemaan napoja akusta, että on eroa, ja lähellä kitaa aika looginen

LaaLaa pelasti multa kerran jonkinlaisen tuhon vetämällä narun poikki puukolla, vaijerin kanssa hiukan työläämpää

Tuo ZeiZein kirves on kans erittäin jees, vaan ei kisoissa sallittu