sähkövinssiin sulake??+ /asennus

[H&K]

Alkuperäinen kirjoittaja Mika_T

:O

Kyllä siellä maadoituspuolella kulkee täsmälleen sama virtamäärä (ampeerimäärä) kuin +johdoissakin.

Ja lisäksi moni vinssin moottori ottaa maakosketuksen myös rungon kautta kiinnityspulttien läpi, siihen on hakalaa saada kytkintä väliin...

[Mika_T]

Juu. Runkomaadoitettuun ei onnistu.

Mutta useinhan nuo vinssit on molempiin suuntiin pyöriviä ja suunnanvaihto on toteutettu relepoksissa.
Eli sinne relepoksin syöttöön se päävirta katkaisin.
Ja tosiaan mieluusti miinusjohtoon niin ei satu hasartia jos pääkatkaisijan johto sulaa/irtoaa ja osuukin auton runkoon.

[temmi_hoo]

Oikeitten sähköasennusten puolella sulakkeet mitotetaan suojattavan johdon paksuuden mukaan. Laitetta suojaamaan saatetaan myös asentaa jokin suoja, joka joskus on sulake, mutta normaalisti tosiaan johdon paksuus sanelee käytetyn sulakkeen ihan suoraan. Tästä syystä keittiön sulakkeen paukkuessa jatkuvasti ei sähköasentajan pitäisi suostua vaihtamaan sulakepohjaa suuremmaksie vaihtamatta samalla kaapelia paksummaksi.

Sama pätee autosähköissä ja jotakuinkin kaikkialla muuallakin poislukien valokaarilla suuruuttaan hyppivän kookkaat eli satojen kilovolttien sähköt.

Tästä näppärästi siis päästään siihen, että kestääkseen vinssin kuormituksen kaapelia lämmittämättä se pitäisi mitottaa melkolailla paksuksi ja samalla mitottaa siihen kaapelin sulkeman virtapiirin matkalle jokin virrankestoltaan heikompi hajoavaksi tarkoitettu lenkki eli yleensä sulake. Ihan vaan jos vaikka se vinssi ja virtakytkin hitsaa kiinni ja johto sulaa irti liittimestään ja heiluu runkoa kohti.

Mistä ja kuinka helposti tämän suuruusluokan sulakkeita sitten saa ja voiko niitä helposti sovittaa autokäyttöön on jo toinen juttu.

Itehän tiiän lähinnä noista normaaleista voimavirran asennuksista ja tää autosähkön maailma aiheuttaa kohdatessa hetkittäisiä vitutuksen tunteita kun millon mistäkin kohtaa on oikastu väärästä paikasta. Yleisimmin harmituksen kohde on toi "emmä tajuu sähköstä mitään mut kytken silti" -ranetusten kohtaaminen kun hommaa on muutenkin hankaloitettu jemmaamalla kaikki johtimet nippuun rakenteitten sisään.

Ainiin, osa vinsseistä vaihtaa suuntaa kytkemällä plussaa jompaankumpaan vinssin runkomagneetin navoista toisen jäädessä virroitta. Näissä vinsseissä maakontakti on pysyvä eikä kulje releiden/kontaktorien/solenoidien lävitse. Tässä säästetään kalliita suuren virrankatkaisukyvyn kontaktikärkiä täyteen H-siltaan verrattuna sillä kustannuksella, että vinssin moottorista tulee suurempi ja painavampi kuin vastaava kaksinapainen sarjamoottori olisi H-sillalla suuntaa vaihtaen.

[Arska]

Alkuperäinen kirjoittaja temmi_hoo

Ainiin, osa vinsseistä vaihtaa suuntaa kytkemällä plussaa jompaankumpaan vinssin runkomagneetin navoista toisen jäädessä virroitta. Näissä vinsseissä maakontakti on pysyvä eikä kulje releiden/kontaktorien/solenoidien lävitse. Tässä säästetään kalliita suuren virrankatkaisukyvyn kontaktikärkiä täyteen H-siltaan verrattuna sillä kustannuksella, että vinssin moottorista tulee suurempi ja painavampi kuin vastaava kaksinapainen sarjamoottori olisi H-sillalla suuntaa vaihtaen.

Täh??

[temmi_hoo]

http://www.frontrange4x4.com/forums/...1&d=1207655138

Pajalla suurin osa vastaantulevista tasavirtamoottoreista on nimenomaan sarjamoottoreita, mutta niistä ainoastaan vinsseissä on navat käämitty näin.

Normaalisti staattorin navat on keskenään sarjassa ja tämä hässäkkä sarjassa kollektorin kautta ankkurin kanssa. Moottorissa on ulospäin kaksi kytkentäterminaalia ja suuntaa vaihdetaan kääntämällä virran suunta kokonaan. Suurilla kytkentävirroilla näitten vaihtokärkien tekeminen voi olla kallista.

[tleppis]

mielenkiintonen aihe mul on abt 9500 tonninen vinssi päävirta kaapelissa 200 ampeerinen sulake ei oo palanu kertaakaan kolmen vuoden aikana päävirta katkasia on akun miinus johossa josta katkee kaikki virrat

[-MAKE-]

Miks sillä vinssillä pitäis olla oma virtakytkin tai sulake? Tarvisko starttiin laittaa kanssa? Jos nyt aattelee, että vittu jostain nousee savu! Eikö oliskin mukavaa olla vaan se yksi päävirtakytkin millä pimenee ja sammuu koko auto?

[temmi_hoo]

Ehkä vertailutilanne oli suoraan akun kenkiin kytketty vinssi? Ei kaikilla ole päävirtakytkintä ollenkaan vaan auton sähköt saattaa olla jotakuinkin tehtaan järjestyksessä...

Mun mielestä joku sopivan iso sulake ois kyllä tarpeen ja sitten se joku manuaalikytkin varmasti olis kiva olla olemassa. Vaikka sitten koko auton kerralla pimeeks. Sinänsähän on ihan sama onko se plussan vai miinuksen puolella kunhan sitä ei ohita mikään turha "radion muistin ja sisävalojen" johto. Käytännön askartelumielessä varmaan helpompi toteuttaa miinusnavan puolelle.

[Arska]

Alkuperäinen kirjoittaja temmi_hoo

Normaalisti staattorin navat on keskenään sarjassa ja tämä hässäkkä sarjassa kollektorin kautta ankkurin kanssa. Moottorissa on ulospäin kaksi kytkentäterminaalia ja suuntaa vaihdetaan kääntämällä virran suunta kokonaan. Suurilla kytkentävirroilla näitten vaihtokärkien tekeminen voi olla kallista.

Miten tällainen kytkentä poikkeaa toiminnaltaan perinteisestä sarjakäämitystä vinssin moottorista?

[temmi_hoo]

Alkuperäinen kirjoittaja Arska

Miten tällainen kytkentä poikkeaa toiminnaltaan perinteisestä sarjakäämitystä vinssin moottorista?

Sarjakäämittyjä on kahtalaista, joista toisessa staattorin napakäämityksestä käytetään vaan toista napaa kerrallaan. Löysin vähän paremmat kuvat aiempaan verrattuna:

Se, josta minä puhun normaalina, kun niitä korjaamolle enemmän tulee, Lontoonmurteella series wound dc motor:
http://www.dcmotorsinc.com/images/wo...res_series.gif

Se, mitä korjaamassani muutamassa vinssin moottorissa on nähty, split series wound dc motor:
http://www.dcmotorsinc.com/images/wo...ures_split.gif

Näissä kuvissa terminaalien nimet eroavat vinssikäytännöstä, älkää siis tuijottako niitä. Split series woundia voi ohjata kahdella yksinkertaisella kärjellä kun taas tavallista series woundia ohjaamaan tarvitaan kaksi vaihtokärkeä.

Kärkiongelma on ihan todellinen induktiivisen kuorman syödessä virtaa. Virrankeston lisäksi kytkimillä kärjillä ja muilla on eri parametrinä virran katkaisukyky ja sen tekeminen vaatii jäykempää vastajousta ja suurempaa etäisyyttä.

Suuremmilla virroilla on taipumus pitää kärkiä kiinni toisissaan ja tässä mittakaavassa vaikutus on jo erittäin todellinen. Virta myös muodostaa valokaaren toisistaan irtoavien kärkien väliin, eikä hitsautumisesta puhuminen ole valehtelua tai liioittelua. Ampeerimäärissä suuruusluokka on verrattavissa puikkohitsaukseen.

[L-Andy]

Alkuperäinen kirjoittaja H&K

Ja lisäksi moni vinssin moottori ottaa maakosketuksen myös rungon kautta kiinnityspulttien läpi, siihen on hakalaa saada kytkintä väliin...

Eipä taas tullut ajatelleeksi... Ja siitä ampeerimäärästä, todistaa vaan että en edelleenkään tiedä mistään mitään...

EDIT:

Toisaalta... Jos autossa jo on akuille pv-katkaisija kuskin vieressä, akut apparin hanurin alla, solenoidiboksi jossain akkujen naapurissa ja vinssi keulalla - niin minä en ainakaan jaksa vetää enään uudet kaapelit maskiin toista pv-katkaisijaa varten (olettaen siis että pv-katk. pitää tulla ennen solenoidiboksia).

Toinen ratkaisu mitä vastaan on tullut on toinen solenoidi vinssin solenoidiboksin ja akun väliin ja siihen pieni vipukatkaisija herätevirralle. Kestävyydestä/turvallisuudesta en sano mitään, toimii kuitenkin.



Andy

[Heguli]

Tämä maadoitus helposti unohtuu.

Mekaniikkamiehen rautalankaversio: Sähkö tulee plussajohtoa pitkin laitteeseen ja sama sähkö lähtee laitteesta maajohtoa pitkin pois.

Itse en sähköhommiin sotkeudu, asiasta tietävät hoitakoot nämä jutut

[Jarva]

Sulake ilmanmuuta väliin. ANL-sulakkeita löytyy ainakin 500A asti ja niille pesiä joihin mahtuu tarpeeks jyreet kaapelit. Noitahan saa mm. autohifiliikkeistä, tosin ei välttämättä 400 ja 500A malleja. Noita isompia löytyy sit todennäkösesti trukkitarvikkeiden liikkeistä kun ite kävin trukkiverstaalta työmaalla hakees pesän ja naulan.

Sulakehan pitää mitottaa oikosulkuvirran mukaan. Näissä vintturiasennuksissa rajottava tekijähän ei yleensä ole se kaapeli (ellei jotain onnetonta kiinanvinssin narua käytä/ole pitkä roikka), vaan akun tarjoama oikosulkuvirta. Sulake pitää siis olla tarpeeks paljon oikosulkuvirtaa pienempi, jotta se palaa tarpeeks nopeesti sillon kun on tarvis. Sulakkeen ei välttämättä tarvi olla suurempi kun vintturin ottama maksimivirta, mutta ei varmaankaan yli 50A pienempi (mututuntumalta). Mä laitoin 400A nallin ja vintturin maksimivirta on ilmotettu 430A eikä sitä kyllä kyrvähtään ole saanut vaikka on vedetty melkolailla käämit punasena

[Kipinä]

Sulake on ajatuksena hyvä,mutta mitoitus ongelmallinen.
Akun kapasiteetti vinssausten jälkeen ei välttämättä riitä sulakkeen polttoon,vaikka koukku kelalla riehuisikin kärkienhitsattua kiinni.
Kytkin sopivasti plussan väliin että johdot saa mahdollisimman lyhyiksi,ja kytkimen vivulta vaijerilla laukaisu esim maskiin ja ohjaamoon.
Kytkimen kuntoa tosin kannattaa vuosien mittaan tarkkailla,lämpeneekö vinssausten aikana.yms.
Sulakekin hyvin asennettuna (helppo vaihto,liitinrasvan käyttö) hyvä lisävaruste.

[BJ-40/76]

Tuo sulakekysymys on tosi hyvä?!

Nuo perinteiset sulakkeet "palaa" pelkästään lämmön takia, siis
jos otetaan 10 kpl 50 A sulakkeita,ja ruuvataan ne nipuksi;siis
jotka jokainen kestää nimellisesti 50A virran, ja käytännössä se
voi tarkoittaa huoneenlämpöisenä seuraavaa: Hihasta 200 A sekunnin?
75A minuutteja, ja jos noita levysulakkeita pistetään samaan nippuun,
niin piikkivirran (sekunnin osia)kesto kasvaa lähes 1:1, mutta pitkä aikainen kuormitus
huomattavasti pienempi.

Onko kellän käynyt mielessä alkaa mitata vinssin moottorin lämpötilaa?
Nimittäin vinssimoottori palaa lämmön, ei virran takia (siis yleensä).

Ja vinssin moottorin akseliteho ja hyötysuhde laskee rajusti jännitteen
laskettua.-> moottori lämpenee sitä enemmän mitä alempana syöttöjännite
on! siis vetovoima kiloina ja etenemä metreinä! (olipa sekavasti sanottu)

Ja edelleen: se parempi päävirtakytkin on hyvä/välttämätön.
Ja jos haluaa useamman paikan sammuttaa päävirtakytkin, niin rakennetaan
"Päävaijeri" siltä ulkoiselta kahvalta, ja nuo "orjavaijerit" vetää kytkimen auki.

(siis halpakaupan polkupyörän vaihdevaijeri kytketään vinssin päävirtakytkimeen
, siten että vetäessä aukeaa (minä taittasin avainta vielä n.90 astetta...)

...
..
,

[Mikael73]

Alkuperäinen kirjoittaja BJ-40/76

Onko kellän käynyt mielessä alkaa mitata vinssin moottorin lämpötilaa?
Nimittäin vinssimoottori palaa lämmön, ei virran takia (siis yleensä).

Testailtu joskus,tosin magneettimoottoreita,+3min yhtäjaksoista pyöritystä,alkaa olla 80..85 astetta ulkokuori,sisällä silloin liki sata.
Ja siinä vaiheessa alkaa eristykset halkeilla kuumuudesta.
mitä enemmän kuumenee,sen enemmän ottaa virtaa ja taas kuumenee.
Käämimoottori kestää ehkä vähän kauemmin yhtäjaksoista pyöritystä(ilman kuormaa)

[temmi_hoo]

Alkuperäinen kirjoittaja Kipinä

Sulake on ajatuksena hyvä,mutta mitoitus ongelmallinen.
Akun kapasiteetti vinssausten jälkeen ei välttämättä riitä sulakkeen polttoon,vaikka koukku kelalla riehuisikin kärkienhitsattua kiinni.
Kytkin sopivasti plussan väliin että johdot saa mahdollisimman lyhyiksi,ja kytkimen vivulta vaijerilla laukaisu esim maskiin ja ohjaamoon.
Kytkimen kuntoa tosin kannattaa vuosien mittaan tarkkailla,lämpeneekö vinssausten aikana.yms.
Sulakekin hyvin asennettuna (helppo vaihto,liitinrasvan käyttö) hyvä lisävaruste.

Jep sulake suojaa johtoa ja kannattaa mitottaa heikommaksi virrankestoltaan kuin johto. Mitottaisin johdon sen mukaan, että se lämpeämättä kestää minkä hyvänsä rankankin vinssin normaalikäytön.

Vinssiä tai muuta laitetta suojaamaan voi laittaa käsikytkimen lisäksi jonkin sulaketta nopeamman ja herkemmän suojan, vaikkapa toisen pienemmän sulakkeen jollei muuta keksi.

Isompien sähköjen puolella moottoreita suojaamaan käytetään lämpöreleitä, jotka katkaisevat kuormaa kytkevän kontaktorin ohjausvirran. Lämpörele siis ei katkaise päävirtaa vaan pelkästään mittaa sitä. En nyt tutkailematta osaa sanoa toimiiko tavallinen lämpörele myös autosähköjen jännitteillä.

[Jarva]

Alkuperäinen kirjoittaja temmi_hoo

Isompien sähköjen puolella moottoreita suojaamaan käytetään lämpöreleitä, jotka katkaisevat kuormaa kytkevän kontaktorin ohjausvirran. Lämpörele siis ei katkaise päävirtaa vaan pelkästään mittaa sitä. En nyt tutkailematta osaa sanoa toimiiko tavallinen lämpörele myös autosähköjen jännitteillä.

Ei toimi lämppäri autosähköillä, koska näin suurilla virroilla se vaatii virtamittamuuntajan väliin, joka ei toimi DC puolella. Kyllähän tollanen suora pikkulämppäri toimii. Sehän perustuu vaan bimetallin lämpenemiseen.