Suzuki-tarinoita: SJ413i Rassailua

[shallik]

Alkuperäinen kirjoittaja Säätäjä_setä

Vinssi
Eilen saatiin asennettua ja koekäyttöön mittari mistä näkee vinssin ottaman virran, akkujännitteen ja vinssin moottorin lämmön. Kunnon vetoja ei ole päästy kokeilemaan, mutta ns normaali veto missä suska tulee nahkoineen narun perässä on noin 70A. Tästä asiasta kerrotaan lisää kunhan on päästy oikein vetelemään.

Millä toteutitte virran mittaamisen vinssiltä? Pihtivirtamittari-henkisesti vai kehitittekö jotain ihan muuta?
Itellä tässä projektiasteella vähän vastaavan tyyppisiä virityksiä vinssin ja moottorin anturointiin..

[Säätäjä_setä]

Joo, sama periaate kuin pihtivirta mittarissa. Johtimessa kulkeva virta aiheuttaa johtimen ympärille magneettikentän mikä voidaan mitata. Menetelmä on hyvä erityisesti suurien virtojen mittauksessa koska virtapiiriin ei tarvitse lisätä mittausta varten vastusta. Valitettavasti en tähän hätään löytänyt kuvaa autossa olevasta protosta. Värkki on suunilleen seuraavan lainen. Johtimen ympärillä on poikki sahattu 20mm halkaisijaltaan oleva "muuntajalevystä" eli mu metallista tehty toroidi sydän. Magneettipiirin (sydämmen) väliin on laitettu Melexis MLX90215 Hall anturi millä magneettivuo muutetaan jännitteeksi. Tässä linkki Melexis tuotesivulle.
http://www.melexis.com/Sensor_ICs_Ha...X90215_12.aspx
Komponentin datojen lisäksi täältä löytyy paljon hyödyllistä tietoa Hall antureista ja niiden käytöstä.

Laitan kuvia kunhan löytyy.
t. Juha

[shallik]

Eli siis jos oikein ymmärsin, tällä idealla, ilman kompensointikäämiä toroidilla?
http://www.lem.com/hq/en/content/view/161/153/ vrt. http://www.lem.com/hq/en/content/view/168/155/
Vaikuttaa kyllä pätevältä tuokin, en tullut vaan ajatelleeksi että onnistuisi noinkin yksinkertaisesti

[Säätäjä_setä]

Terve vaan. LEM (linkit mitkä laitoit) on tunnettu virta-anturi valmistaja. Tekee molempia tyyppejä. Cloced loop menetelmä on tarkempi, mutta vaatii vastavirta käämiin jonkin verran tehoa. Paristokäyttöisissä pihtivirtamittareissa käytetään open loop menetelmää edellämainitusta syystä. Open loop periaatteella toteutetussa tasavirran mittauksessa ehkä hankalin asia on sydämmen magnetoituminen eli remanenssi vuo. Tämä näkyy käytännössä siten, että jos lähdetään nollasta ja käydään vaikka sadassa Amppeerissa ja palataan nollaan niin mittaus ei putoakkaan enää takaisin nollaan vaan jää esimerkiksi muutamaan Amppeeriin. Jos käännetään virran suunta ja käydään vaikka -10A virrassa ja palataan nollaan niin mittari on taas nollilla. Edellämainitusta syystä lähes kaikissa pihtivirtamittareissa on DC virta-alueen nollaus.
Oma mittaus on tehty open koop menetelmällä koska se on yksinkertaisempi ja tällaisessa vinssin moottorin mittaamisessa suuruusluokka ratkaisee eikä tarkkuus. Toinen hyvä peruste on, että proto on tehty siitä kamasta mitä sattuu miljoonalaatikosta löytymään.

Tässä kuva kehitteillä olevasta vinssiohjaimesta.



Tässä tarkempi kuva virta-anturista


Nyt pitäisi vaan löytää jostain kestomagneettimoottorilla oleva vinssi testausta varten. Sarja ja Compound moottorit eivät sovellu tähän kytkentään. Sarja ja Compound koneissa suunta vaihdetaan kytkemällä kenttäkäämit eri päin suuntaa vaihdettaessa. Kestomagneettikoneessa koko moottorin napaisuus vaihdetaan suuntaa vaihdettaessa. Tässä muuten syy miksi "normaalin" vinssin ohjausreleiden kytkentä näyttää niin omituiselta.

[shallik]

Kiitos kuvista, nehän tunnetusti selventää paremmin kuin tuhat sanaa
Voin laittaa selostusta / kuvia tuosta meidän projektista kunhan se etenee toistaiseksi päässä hahmotetusta schemasta eteenpäin, ideana kuitenkin virtojen mittaus vinssiltä, valoista, latauksesta jne. sekä moottorin anturointi lämpöjen ja paineiden osalta, mahdollisesti paljon muutakin samassa järjestelmässä. Hyvältä näyttää, jatkakaahan säätämistä!

[J0hannes]

Tällä hetkellä auton laitto on jäissä, kun auton konehuoneeseen on asennettu hautomo.

Tosin suunnittelupuolella hommat etenee, nimittäin J0hannes Design CAD Puskuri Evo 1.1® ja sarjaan kuuluvat helmasuojat ja takapuskurit on suunniteltuna ja suunnitelmat odottavat jatkotoimenpiteitä.

Liitteenä kuva suunnitelmista.

[J0hannes]

Edellisestä päivityksestä on näköjään kulunut turhan kauan, sillä ehti edelliselläkin kaudella tapahtumaan kaikenlaista auton kanssa.

Arbin kompuran vaihdoin bilhelveten noin parikymppiä maksavaan, josta pienen modailun jälkeen sai ihan toimivan vehkeen. Samalla laitoin lukkojen solenoidit ja letkut uuteen järjestykseen sekä vedin letkut valmiiksi etulukolle. Pieni painesäiliö tehtiin Säätäjä-setän kanssa vanhasta kylmäkoneen säiliöstä. Järjestelmään lisäsin myös kesäduunin roskiksesta dyykatun painekasteluruiskun painemittarin, sekä pikaliittimen renkaantäyttöletkua varten.

Kesätöistä ansaitut rahat meni aika tehokkaasti osien tilailuun rapakon takaa. Tuli koneeseen hankittua mäntää ja tiivistettä, vääntönokka sun muuta heebeliä. Tingeleitäkin tuli uudet ovenkahvat amuliinista, polkimen kumeja sun muuta tingeliä. Ensimmäisiä paikalleen asennettuja tingeleitä oli "ralliratti", rapakon takaa sekin kun ei lähempääkään saanu hankittua


Tässä lähiviikkoina kaivan auton talvisäilöstä ja eikun kovaa ajoa vaan

-Alkavana rakentelukautena olisi nyt ihan tosissaan tavoitteena saada kansi vaihdettua ja ehkä sitä ruuttaa soviteltua pellin alle.
-Ylioppilaslahjaksi saatu ARB olisi myös tarkoituksena laittaa eteen.
-Viime kesänä sain myös uudet puskuri(e)n levyt ja kelmojen levyt, joten ne olisi tarkoituksena heppailla kasaan.
-yleistä hienosäätöä ja nippeleiden asentelua, mitä nyt sattuu mieleen tulemaan
-Uuden koneen kasaaminen saa jäädä odottamaan sopivaa aihiota ja kipinää...