Sähkökulkineiden ihanuus & aurinkosähkö.

[tekniikkamies]

Pienillä paneelimäärillä lähdin liikkeelle vesivaraajatouhussa, josta aiemmin kirjoitin. Sähkön monipuolisemman hyödyntämisen takia piti ottaa verkkoinvertteri ja koska siinä tarvi luvan verkkoyhtiöltä, tarvitsi urakoitsijan laittamaan sen. Tuli Fronius Symo 15.0-3-M.

Paneelien fyysinen asentaminen on yllättävän vaikeaa varsinkaan jos ei ole varannut budjettia hienoihin kiinnitystarvikkeisiin. Vieläkin mietityttää jos menee katolle asentamaan, kuinka raju tuenta on tarpeen lumikuorman takia. Tuuminut jos tyytyisi asentamaan vaan harjalle ja silloin pystyisi tekemään tehokkaan kallistuksen. Toinen mieluisa paikka on tasakatto.

Yksi varteenotettava mitoitusvaihtoehto on mitoittaa aamu- ja iltapäivä oman kulutuksen pienentämiseen ja parhaimpaan tuottoaikaan myymismitoitus. Esim. tänään sähkön hintapiikit on klo 9 ja 19 aikaan.

Puhelimella kannattaa kuvata tarpeeksi kuvia, joissa näkyy varjot. Kuviin voi vaikka piirtää ensin paneelistot.

Esim. 12 paneelilla voi tähdä harjoittelusysteemin vaikka vesivaraajaan. Katolle ei ole kiva mennä harjoittelemaan. Isossa systeemissä haasteena löytää tarpeeksi paljon tasaisesti valaistua tilaa, jossa ei ongelmia ottaa paneelikäyttöön.

Jos tilanne olisi kuin monen maatilan talouskeskuksessa, valoisaa tilaa esim. pellon reunassa on hyvin, ostaisin ehkä joku 80 paneelia ja tekisin niistä 4 kpl 20 paneelin sarjoja. Vaikka ne olisi 150 euron hintaisia paneeleita, tähän menisi vasta 12 000 euroa.

Jos haluaa harjoitella 8 kpl 100 euron paneeleita pääsee tekemään vesivaraajakytkennän. Ehkä 1000 euroa menee kokemuksen hankkimiseen. Kokemusta saa myös mökkisysteemillä. Victronin säätimistä näki kännykällä miten oli milloinkin watteja.

Näyttäisin vihreää valoa hankkeelle jos tarpeeksi valoisaa tilaa on käytössä tai valoa helppo järjestää lisää. Kauhean kuumasti porottavassa pihassa ei kiva olla, mutta jos sopiva paikka on olemassa, siitä on hyvä lähteä liikkeelle.

[jli]

Minä laittaisin harjalle, jos olisin nyt asentamassa. Kolme syytä:

1) Lappeella oleva paneeli voi toimia lumiesteenä, mikä heikentää tehoja (lunta on paneelin päällä enemmän ja pidempään). Lisäksi paneelin ja katon väliin voi sulaa ja jäätyä uudestaan lunta/vettä/jäätä, joka tunkkaa paneelia irti.

2) Mitä korkeammalla, sen parempi. Naapurit, puut, mäet ja muut tekevät yllättävän pitkiä varjoja syksystä alkukevääseen. Korkealla oleva paneeli saa tuollaisissa olosuhteissa huomattavasti enemmän valoa.

3) Säätö on vapaata. Paneelit kannattaa kääntää pystyyn talveksi, niin ottavat jonkin verran virtaa matalalta paistavasta auringosta, ja toisaalta eivät huurru tai peity lumeen niin helposti.

Haittapuolena sitten suurempi tuulikuorma. Sitä vastaan voi kyllä suojautua kun tekee riittävän jykevät kiinnitykset.

[tekniikkamies]

Alkuperäinen kirjoittaja jli

Minä laittaisin harjalle, jos olisin nyt asentamassa. Kolme syytä:

1) Lappeella oleva paneeli voi toimia lumiesteenä, mikä heikentää tehoja (lunta on paneelin päällä enemmän ja pidempään). Lisäksi paneelin ja katon väliin voi sulaa ja jäätyä uudestaan lunta/vettä/jäätä, joka tunkkaa paneelia irti.

2) Mitä korkeammalla, sen parempi. Naapurit, puut, mäet ja muut tekevät yllättävän pitkiä varjoja syksystä alkukevääseen. Korkealla oleva paneeli saa tuollaisissa olosuhteissa huomattavasti enemmän valoa.

3) Säätö on vapaata. Paneelit kannattaa kääntää pystyyn talveksi, niin ottavat jonkin verran virtaa matalalta paistavasta auringosta, ja toisaalta eivät huurru tai peity lumeen niin helposti.

Haittapuolena sitten suurempi tuulikuorma. Sitä vastaan voi kyllä suojautua kun tekee riittävän jykevät kiinnitykset.

Tässä vois olla jonkinlaisen yhteisen mietinnän paikka miten käytännössä toimitaan harjalle asentaessa, mitä nippeleitä pitää olla ettei katto ruostu tai vuoda.

Itse tein aaltopeltikatolle painekyllästetystä puusta ja sinkityistä reikäleveistä viritelmän, johon saa aamuaurinkoon kaksi paneelia. Oli ikävää hommaa.

Harjoitusmielessä voisi kokeilla neljä paneelia etelään harjalle. Lamppu ei kunnolla syty mitä tarvikkeita todella tarvii.

[JiiPee]

Nyt pakkasilla on paneelin kuormitettava jännitetaso jonkin verran korkeampi kuin kesällä. Jos vaan paistetta riittää, paneelit on tarpeksi pystyssä, eikä ole lunta paneelien päällä, niin alkaa tuottaa sähköä jo ihan kohtuullisesti.

[tekniikkamies]

Alkuperäinen kirjoittaja JiiPee

Nyt pakkasilla on paneelin kuormitettava jännitetaso jonkin verran korkeampi kuin kesällä. Jos vaan paistetta riittää, paneelit on tarpeksi pystyssä, eikä ole lunta paneelien päällä, niin alkaa tuottaa sähköä jo ihan kohtuullisesti.

Näin on, että tällä kelillä tyrkkää jännitettä.

Paneelien kallistuksesta kokemuksena, että jos lumet haluaa pois, on kallistusta oltava ja paneeleiden alla lumelle tilaa. Vähän kallistetuilla paneeleilla oli hyvä puoli toiminta pilvisellä, mutta valoisalla ilmalla. Räystään alla taas lähes pystyssä lumi pysyy pois, mutta räystäs tuppaa varjostamaan.

Lumen poistoon ei ole oikein kätevää konstia vielä keksinyt. Kokeilisin paineilmapuhallusta jos siinä ei olisi meluongelmaa:
https://youtu.be/ih9cjeCALy4

Painepesussa taas on liian kova lämpövaihtelu haasteena.

Ehkä putsausongelman takia siirryttävä suurempaan kallistukseen.

[jli]

Itsellä lapeasennus ja paneelit paksun hangen alla... Nyt lopputalvesta, kun sähköä oikeasti tarvitsisi, tulisi lisätehoja alhaisen lämpötilan lisäksi siitäkin, kun valo heijastuu hangesta.
Vuosituotto on toki lapeasennuksella parempi, mutta kesällä sitä virtaa tulee muutenkin liian kanssa. Enemmän kaipailisi ilta-aamu-tehoja, pidemmälle syksyyn ja aikaisemmin keväällä.
No, kuukauden päästä arskalla on sen verran tehoja, että lumi sulaa heti jos paistaa.

[JiiPee]

Kävin viikonloppuna harjaamassa kesämökin paneelit (rannassa 2x280 W). Edelliset lumet oli liukuneet järveen suojasään aikana, mutta uutta pakkaslunta oli taas 10 cm päällä. Paneelit on noin 45 asteen kulmassa.

Victron Energyn MPPT-säätimen tilastotiedoista näkyy, miten harjaaminen vaikutti. Aurinkoa oli ollut aiemminkin, mutta teho on jäänyt kovin vaatimattomaksi. Kuvan taulukossa lumityöt on tehty punaisen viivan kohdalla. Säädin tilastoi tiedot kuukauden ajalta, mutta otin kuvaan mukaan nyt vain pari viikkoa.

Normaalisti tuolla olevan akuston ylläpito tarvitsee vuorokaudessa noin 10 Wh energiaa. Talvisin on aina paljon ihan nollapäiviä, kun on lumi päällä ja aurinko pilvessä. 10 cm pakkaslumen läpi aurinko sai sentään 3 W sähkötehon aikaan. Akusto pysyy tällä kuitenkin kunnossa.

Kuormaa tuolla ei ole kuin säädin ja akuston ylläpito. Eilen 16.2. kävin taas paikalla ja laitoin kokeeksi päälle kaikki valot ja muut kuormat, mitä siellä oli. Kuorman lisääntyessä paneelin kuormitusteho kasvoi aina sitä mukaa, kun valoja ym. sytytin. En löytänyt enempää kuormia, mitä laittaa päälle.

Rinnan kytkettyjen paneelien kuormitettu jännitetaso on kesällä 32-33 voltin välillä. Nyt pakkasilla näkyy jännite olleen liki 40 volttia. 13.2. esiintynyt korkea 16 V akuston jännite johtuu säätimen ajoittain tekemästä "equalization charge"-vaiheesta, jossa jännite nostetaan vähäksi aikaa korkeammalle. Se on säädetty tapahtumaan muistaakseni kahden viikon välein. Nyt pakkasilla latausjännite on korkeampi kuin kesällä.



Edit: ei 180 vaan 280 W paneeleita ne on, siis 560 W yhteensä

[tekniikkamies]

Alkuperäinen kirjoittaja jli

Itsellä lapeasennus ja paneelit paksun hangen alla... Nyt lopputalvesta, kun sähköä oikeasti tarvitsisi, tulisi lisätehoja alhaisen lämpötilan lisäksi siitäkin, kun valo heijastuu hangesta.
Vuosituotto on toki lapeasennuksella parempi, mutta kesällä sitä virtaa tulee muutenkin liian kanssa. Enemmän kaipailisi ilta-aamu-tehoja, pidemmälle syksyyn ja aikaisemmin keväällä.
No, kuukauden päästä arskalla on sen verran tehoja, että lumi sulaa heti jos paistaa.

Vihdoin sain Liettuasta Tigo optimoijia - kävi paljon helpommin kuin Suomesta - joskin aluksi vain kaksi ja senverta olen testaillut, että jotain ne tekee. Ainakin verkkoinvertterin sarja toimii edelleen yhden Tigon lisäyksen jälkeen ja Victron MPPT:n edellä näkyy kännykällä, että Tigo tekee touhujaan, joskaan kasi MPPT:tä peräkkäin ei ole hyvä idea. Verkkoinvertteristä saa halutessa tehopisteen etsinnän poiskin jos koko sarja tulee laitettua tico-ticoksi.

Tällä systeemillä pystyisi tekemään sarjan, jossa huomioitua iltaa tai aamua myös.

Jottei kulut kasva liikaa, yritän pärjätä toisessa invertterin MPPT:essä ilman paneelikohtaisia optimoijia.

[tekniikkamies]

Alkuperäinen kirjoittaja jli

Itsellä lapeasennus ja paneelit paksun hangen alla... Nyt lopputalvesta, kun sähköä oikeasti tarvitsisi, tulisi lisätehoja alhaisen lämpötilan lisäksi siitäkin, kun valo heijastuu hangesta.
Vuosituotto on toki lapeasennuksella parempi, mutta kesällä sitä virtaa tulee muutenkin liian kanssa. Enemmän kaipailisi ilta-aamu-tehoja, pidemmälle syksyyn ja aikaisemmin keväällä.
No, kuukauden päästä arskalla on sen verran tehoja, että lumi sulaa heti jos paistaa.

Rupeekos teikäläisellä jo pelittämään? Itse sain aktivoitua myös aikaisemman ajankohdan paneelisijainnin, joka oli lumen alle hatautunut.

Olen tutkinut tänään tasavirran ottamista sarjasta jostain kohtaa, voiko osan virrasta ohjata suoraan vastuksille vaikka optimoijia käyttäen. Tosiaan pörssisähkö kalleinta aamulla ja illalla. Saas nähdä saako tänä vuonna laajennettua hyvän tehon aikaa.