![]() |
![]() |
|
Chit-Chat Tämä foorumi on tarkoitettu epämääräiseen jauhamiseen, eikä asian ole pakko liittyä suoraan offroadiin. |
![]() |
|
Työkalut | Etsi tästä viestiketjusta | Näkymä |
|
#1
|
||||
|
||||
![]() Onko samaa autoa pensa, diesel, sähkö tai hybridi versiona? Ja millasethan hintalaput niissä on?
|
#2
|
|||
|
|||
![]() Lainaus:
En ole ihan selvillä missä menee Caddy ja Transporter tässä. Sellaista ei sähköl silti kohtuuhintaisena käytettynä. |
#3
|
||||
|
||||
![]()
"Miksi liikenteen päästö*keskustelu pyörii itse*pintaisesti hiili*dioksidissa? – ”Polttoaineella on enää marginaalinen vaikutus”
Julkiseen keskusteluun mahtuu päästöasiantuntijoiden mukaan pääsääntöisesti vain yksi aihe kerrallaan." "”Ajoneuvotekniikan kehityksen johdosta liikenteen päästöhaasteet ovat siirtyneet haitallisista lähipäästöistä voimakkaammin kasvihuonekaasupäästöihin." "Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että uusimpien autojen päästötasot ovat tehokkaan puhdistustekniikan ansiosta niin pienet, että polttoaineella on enää marginaalinen vaikutus haitallisiin päästöihin." https://www.is.fi/autot/art-2000007002073.html Niin. Mietitäänpä näitä hetki, ja sitten pähkitään että mikä vaikkapa ilmastollinen kuormitus olisi: https://www.talouselama.fi/uutiset/t...3-7df51592daee Mutustellaanpa taasen hetki. Vain meidän osuus tulisi olla siis se 700.000 tuhatta. SEITSÄMÄNSATAATUHATTA! Kuinka vitunmoinen kuormitus olisi että koko telluksemme bilikat samassa suhteessa saataisiin akkukäyttöiseksi? Unohtamati että akut eivät todellakaan ikuisia, ja niitten lataamiseen tarvittava sähkö ei nyt vain jostain edelleenkään tyhjästä putkahda. Ja niiden akkujen ympärille kait se autokin olisi ihan kiva rakentaa... Paljonkohan Jo vain yksistään meidän 700.000 sähköatojen tarvitsemien latauspisteiden metallien louhimiseen, jalostamiseen ja lopputuotteeksi saattamiseen sekä näiden asentamiseen & kuljettamiseen? Ai niin, vittujako väliä kun se ei juuri meillä ilmastoa kuormita! Edellisestä aika kuvaavaa erään "vihreän" PK-seutulaisen akan toteamus kun kiimassaan haluaa ajaa Malmin lentokenttää väkisin asuin alueeksi, mutta sen paalutus vaatisi 14.000 km. (juuh, luit oikein. Neljätoistatuhatta kilometriä) paalua. Siis pelkkää tb-paalua muista, vaikkapa viemäröintiin ym. maaperään liittyvistä ongelmista puhumattakaan: "Malmin paalutukseen tarvittaisiin yli 14 000 km teräsbetonipilareita 4.12.2018 FacebookTwitterWhatsAppEmailShare Suomen Kuvalehti uutisoi Malmin lentokenttäalueen rakentamissuunnitelmien ympäristövaikutuksista. Maaperän laadusta johtuen alue pitäisi paaluttaa tiheästi. Artikkelissa arvioidaan paalujen valmistamisen hiilidioksidipäästöjä: pelkästään paalujen valmistuksessa syntyy yli 350 000 tonnia hiilidioksidia, lisäksi kasvihuonekaasuja tulee paalujen asennuksesta ja alueen puhdistamisesta. Paaluttamisen kustannukseksi arvioidaan jopa 470 euroa kerrosneliömetriä kohti. Tämä nostaisi esimerkiksi 100 m2 perheasunnon hintaa 47 000 euroa. Tiedot perustuvat kaupungin teettämiin rakennettavuusselvityksiin ja ao. virkamiehet vahvistavat ne oikeiksi." https://www.malmiairport.fi/malmin-p...tonipilareita/ Pilareiden valmistamisen osuus siis tuo. Minkähän verran materiaalien valmistuskin kuormittaa? Pelkästään jo raudoituksien. Ja tämä sama akka toteaa että pk-seudun ilmastokuormitus ei kasva koska niitä EI VALMISTETA TÄÄLLÄ!!! Ne kulkeutuu tänne lie itsekseen lentäen ja uppoavat maahan vain ajatuksenvoimalla... Ollaan niin vitun vihreää edelläkävijää, ja maksetaan siitä itsemme kipeiksi, ja saastuttaminen laitetaan todellisuudessa muiden harteille. No mutta hei, omakilpi kiiltää vaikka ruoste alla onkin syönyt kaiken! Siinäpä tekovihreille patteripyllyille pähkittävää.
__________________
On epäoptimaalista yrittää elää optimaalisesti epäoptimaalisessa maailmassa. |
#4
|
|||
|
|||
![]() Toivottavast oppinnet viime vuostuhannen rakennus virheist.Lainaus:
Eikä auta sinkit raudiois kun hetken kun hapan suovesi pääsee rautoihin. Ja ton jälkeen neliö hinta pompsahtaa 20v. kuluttua aurinkoon. Ja toi sekä huonot vesieristykset syynä miks noit siltoja on ollu ns. isomman huollon alla viimeiset 5v. Pahimmat jopa valettu uusiks kirkailla raudoilla. Halpaa kun saippua..... Järkee saa käyttää......Ja rakentaa oikein...... Eikä tohonkaan ongelmaan injektointi betskuun auta.......ku ei oo mitään mikä sen pitäis kasas.....ku raurat sulanu norjan romiin. Ja tolla norjan romilla on uskomattomattomasti voimii betskun sisäl. Kun se alkaa turpoo niin se halkoo kaiken, veden ja pakkasen kanssa. Eikä nääkään virheet tuota yhtään päästöi......Eikä maksa mitään..... Viimeksi muokannut uteiN_H : 04.11.2020 22:56 |
#5
|
|||
|
|||
![]()
Sähköauton valmistaminen tuottaa n 10 tonnia enemmän päästöjä kuin vastaavan bensa-auton valmistaminen (määrä riippuu voimakkaasti akun koosta). 700 000 auton tekeminen tuottaa luokkaa 7 miljoonan tonnin ylimääräiset päästöt. Niitä ei tietenkään lasketa liikenteen päästöiksi, koska päästöt eivät synny liikenteessä vaan jo ennen liikennöintiä.
Polttomoottoriautossa vastaava ongelma voitaisiin ratkaista tankkaamalla auto jo valmiiksi tehtaalla käyttämällä muutaman tuhannen litran tilatankkia. Sen tilatankin voisi sitten auton käyttäjä jättää kotiin, ellei halua kuljettaa ajossa mukanaan. Niin kauan kun polttoaine otetaan tuosta tankista, auto on nollapäästöinen. |
#6
|
|||
|
|||
![]() Lainaus:
Sitä ei vielä tiedetä minkä verran ongelmia tulee vaikka 50 vuodessa sähköautojen akkujen valmistamisesta ja romuttamisesta. Asiassa ollaan vasta alussa. Se on kuitenkin selvä, että öljylutraaminen on kallista ja ongelmaista pidemmän päälle. Jo lähitulevaisuudessa moni jolla on varaa uuteen autoon valitsee vaihtoehdon, jota voi ladata edulisesti kotona. Osaa vähän ja joitain enempi. Bensaa eikä dieseliä ei saa mistään edulisesti. On mahdollista myös, että otetaan käyttöön tekniikoita, jossa energiaa varastoidaan kätevästi muuhun kuin sellaisiin akkuihin mitä nyt käytetään. Ties vaikka nesteeseen tai kaasuun. Jos maasturilla ajetaan 500 000 kilsaa, kulutus 10 satkulla, on se 50 000 litraa dieseliä. Jos puhutaan ajasta eteenpäin, ajatellaan dieselin hinnaksi 2 euroa litra, se on 100 000 euroa. Myöskin siitä tulee päästöjä kun tämä määrä rahaa tienataan. |
#7
|
|||
|
|||
![]()
Jos oikeasti pyrittäisiin parempaan biodiversiteetin säilymiseen ja ihmisten aiheuttamien haittojen vähentämiseen, niin puhuttaisiin väestönkasvusta.
Ihmisiä on nyt 7823 miljoonaa ja joka vuosi ihmisten määrä lisääntyy noin 80 miljoonalla. Tätä menoa vuonna 2050 meitä on 10 miljardia. Tavoite pitäisi olla 3 miljardia (1960) tai korkeintaan 4 miljardia (1974) tasossa. Suomalaisten osalta tämä tarkoittaisi noin 4 miljoonaa asukasta. Viimeksi muokannut Toyonder : 05.11.2020 12:32 |
![]() |
Käyttäjiä lukemassa tätä viestiketjua: 3 (0 jäsentä and 3 vierasta) | |
Työkalut | Etsi tästä viestiketjusta |
Näkymä | |
|
![]() |
||||
Viestiketju | Aloittaja | Foorumi | Vastauksia | Viimeisin viesti |
Aurinkosähkö tietäjiä? | SptV | Chit-Chat | 45 | 28.08.2018 14:22 |
kellojen siirron ihanuus | 0ltzi | Chit-Chat | 46 | 07.07.2018 12:51 |
Ulkona huoltamisen ihanuus | GeneralJ | Tekniikka & Jutustelu | 31 | 07.12.2015 00:11 |
Forum-keskustelun ihanuus | petris | This And That | 1 | 11.03.2003 15:27 |