Kottiin lämmitystä

[jli]

Öljylämmityksessä (ja puulämmityksessä) on se ongelma, että hyötysuhde on äärettömän huono silloin, kun lämmitystarve on vähäinen. Järjestelmän lämmitys itsessään siis imaisee suhteessa paljon energiaa. Padat, kattilat, putket, savupiiput, pannuhuone jne lämmitetään pienen käyttövesimäärän kuumentamiseksi. Yleenä vielä pellit on auki yötä-päivää.

Tuo lämmityskauden ulkopuolinen lämmitystarve kannattaisi siis kattaa jotenkin muuten. Kovien pakkasten aikaan tilanne onkin vähän monimutkaisempi. Jos öljylämmittäjät lämmittäisivät silloin sähköllä tai lämpöpumpulla, Suomesta loppuisi sähkö, tai ainakin sen hinta nousisi aika järjettömiin lukemiin.

Jos vaikkapa 190 000 taloutta lämmittää kovilla pakkasilla öljyllä, keskimäärin 15 kW teholla, menisi sen korvaamiseen 2850 MW sähköteho (tarvittaisiin noin kolme ydinreaktoria). Ilppi/vilppi ei tuohon auta, maalämpö auttaisi jonkin verran. Hankalaa tulisi silti. Päättäjien kannattaisi siis miettiä, mitä toivovat. Pelkkä öljypolttimien romuttaminen ei tilannetta ratkaise.

[tekniikkamies]

Alkuperäinen kirjoittaja jli

Öljylämmityksessä (ja puulämmityksessä) on se ongelma, että hyötysuhde on äärettömän huono silloin, kun lämmitystarve on vähäinen. Järjestelmän lämmitys itsessään siis imaisee suhteessa paljon energiaa. Padat, kattilat, putket, savupiiput, pannuhuone jne lämmitetään pienen käyttövesimäärän kuumentamiseksi. Yleenä vielä pellit on auki yötä-päivää.

Tuo lämmityskauden ulkopuolinen lämmitystarve kannattaisi siis kattaa jotenkin muuten. Kovien pakkasten aikaan tilanne onkin vähän monimutkaisempi. Jos öljylämmittäjät lämmittäisivät silloin sähköllä tai lämpöpumpulla, Suomesta loppuisi sähkö, tai ainakin sen hinta nousisi aika järjettömiin lukemiin.

Jos vaikkapa 190 000 taloutta lämmittää kovilla pakkasilla öljyllä, keskimäärin 15 kW teholla, menisi sen korvaamiseen 2850 MW sähköteho (tarvittaisiin noin kolme ydinreaktoria). Ilppi/vilppi ei tuohon auta, maalämpö auttaisi jonkin verran. Hankalaa tulisi silti. Päättäjien kannattaisi siis miettiä, mitä toivovat. Pelkkä öljypolttimien romuttaminen ei tilannetta ratkaise.

Fossiilisen öljyn saatavuuden vaikeutuminen tuntuu todennäköisemmältä kuin sähkön loppuminen.

Vanhaa öljy tai puusysteemiä ei tarvi ottaa pois jos uusia vaihtoehtoja tulee vähitellen rinnalle. Ilmalämpöpumpun voi aluksi laittaa ihan läpällä ja muita keinoja kun on hyvä suunnitelma ja tarjous.

Ainakin nyt tuntuu olevan ihan hyvä lämpöpumppuilma.

Se ei varmaan onnistu, että naapurustossa tehtäisiin yhteistyötä. Jos onnistuisi, silloin voisi olla yhteisiä järjestelmiä.

[Bj Andy]

Maalämpö. Lerssinen kertoi kaiken oleellisen. Itsellä ollut jo kymmenisen vuotta. Käynnistyskortin jouduin vaihtamaan kun edellinen kyzvähti ilmeiseti ukkosen tms.takia. Maksoi jtn.300 egesteriä.

Keruupiiri on tontissa. Jos putkitongit kestää räpylässä niin asennus onnistuu sähköjä lukuunottamatta itseltäkin....

[BJ-40/76]

Alkuperäinen kirjoittaja jli

Öljylämmityksessä (ja puulämmityksessä) on se ongelma, että hyötysuhde on äärettömän huono silloin, kun lämmitystarve on vähäinen. Järjestelmän lämmitys itsessään siis imaisee suhteessa paljon energiaa. Padat, kattilat, putket, savupiiput, pannuhuone jne lämmitetään pienen käyttövesimäärän kuumentamiseksi. Yleenä vielä pellit on auki yötä-päivää.

Tuo lämmityskauden ulkopuolinen lämmitystarve kannattaisi siis kattaa jotenkin muuten. Kovien pakkasten aikaan tilanne onkin vähän monimutkaisempi. Jos öljylämmittäjät lämmittäisivät silloin sähköllä tai lämpöpumpulla, Suomesta loppuisi sähkö, tai ainakin sen hinta nousisi aika järjettömiin lukemiin.

Jos vaikkapa 190 000 taloutta lämmittää kovilla pakkasilla öljyllä, keskimäärin 15 kW teholla, menisi sen korvaamiseen 2850 MW sähköteho (tarvittaisiin noin kolme ydinreaktoria). Ilppi/vilppi ei tuohon auta, maalämpö auttaisi jonkin verran. Hankalaa tulisi silti. Päättäjien kannattaisi siis miettiä, mitä toivovat. Pelkkä öljypolttimien romuttaminen ei tilannetta ratkaise.

Melko paljon tuo 15kW, lämmittämiseen, olisiko ilman käyttövettä 8 kW lähempänä? Ja tuo, että vilp ei pudota kulutusta, pitänee paikkaansa, varsinkin jos lämmitys pattereilla. Jos lattialämmitys, niin tilanne pikkasen parempi.

Tuo ilmalämpöpumppu on parhaimmillaan + lämpötiloilla (ja todella kiva kun pitää jäähdyttää) hyötysuhde tippuu todella paljon, kun lämpötilaero (ulkoilman ja sisälämpötilan ero) kasvaa, ja lämpöähän tarvitaan sitä enemmän, mitä suurempi lämpötilaero on.

Maalämmön etu on siinä, että maan/kaivon lämpötila on aina vähintään suuruusluokkaa -5 astetta, tai joku on epäonnistunut.
siis maalämmöllä hyötysuhde on kylmilläkin pakkasilla yli 2, ja jos lattialämmitys niin yli 3.
Siis jos maalämpö, lattialämmitys ja lämmitystarve olisi tuo arvioimani 8 kW, niin sähköä tarvitaan noin 2,5 kW.

Maalämmössäkin on jonkin tason "ongelma" tuo Lämmin käyttövesi; senhän pitää olla yli? 60 astetta. siis kesällä koko systeemiä käytetään vain veden lämmitykseen, ja perinteisesti tuo käyttövesi lämmitetään tuolla lähes nolla-asteisesta vedestä.
Varsinkin pieniä vesimääriä lämmitettäessä hyötysuhde on huono, toki "normaalisti" reilusti yli yksi, nykyisin suuremmilla kulutuksilla varmaan yli 3? (arvaus)
Toinen "ongelma" on syksyllä ja keväällä, siis kun lämmitetään myös taloa:
Talon lämmitys onnistuu, myös pattereilla, jopa alle 30 asteen vedellä.
silloin pitää "tehdä" kahta eri lämpöä; 30 ja 60 astetta, ja MLP:n tehosta käytetään vain suuruusluokkaa alle 10% (arvaus).

Toki nuo lämpöpumppujen kevät-/kesä-/syksy- hyötysyhde ongelmat on pieniä, kun verrataan hyötysuhdetta vuositasolla.
Ja sähkön hinta (pörssisähkö) on huomattavan halpaa verrattuna talvikauteen.
Öljylämmityksen Polttoöljy maksaa käytännössä melkein saman Juhannuksena ja Jouluna. ja monesti öljysäiliö on niin iso, että siihen mahtuu vuoden polttoöljyt, tai ainakin niin iso, ettei tarvi tilata helmikuussa...

Tuo Käyttöveden lämmitys:

Olisiko mahdollista tehdä se "monivaiheisesti": siis onko jopa kielletty?

Öljylämmitys kattila ohitetaan 3-tie hanalla, ja tuo "kesä- asento" muodostuu esim. 500-3000 litran varaajasta (josta voi ottaa lämpöä myös huoneiden lämmitykseen) jonka vettä lämmitetään vesi- aurinkopaneeleilla, ja siinä on kierukat käyttövedelle, ja sen kierukasta vesi menee esilämmitettynä 300 litran "normaaliin" lämminvesivaraajaan, jossa on kaksi sähkövastusta ja termostaattia;

Toinen , Aurinkopaneelien (sähkö; katolla tms. varjottomassa paikassa olevat paneelit, esim. 600w tai 2000w tai jopa niin paljon, että saa syötettyä sähköä 230V järjestelmään mm. jääkaapin yms tarpeisiin)
Aurinkosähkön termari säädetään 95 asteeseen, ja tuo 230v verkkosähkön termari pitää vissiin säätää (määräysten mukaan) 60c tai 61c?

Nuo "normaalit" 300 litran lämminkäyttövesi varaajat on kohtalaisen hyvin eristetty, mutta 100-200mm lisälämmön eristystä ei varmaan ole liioittelua, jos pyritään lämmittämään aurinko sähköllä.

ja tuo nykyinen, lämpimän käyttöveden kierto, siis lämpimän käyttövesipiirin viimmeinen haara/piste, sitä kautta kierrätetään kuumaa, 60 asteista vettä, sähköpumpulla; yhdessä kaukolämpökeskuksessa/vaihtinpaketissa, oli tuo pumppu reilusti ylimitoitettu, olikohan 20? vai 30? Wattinen. (suomalainen kaukolämpö vaihtimen/keskuksen valmistaja, "noin vuosituhannen vaihteessa"

Tuo lämpimän käyttöveden kierto säästää vettä, mutta hukkaa lämpöenergiaa: jos esim. käydään suihkussa joka päivä, ja tuota käyttövesiputkea on esim. 15metriä, niin tuon lämpimän käyttövesikerron lämpöhäviöt kasvaa huomattavan suureksi, sillä siellä ei ole yleensä/pahimmillaan kuin 10-15mm solumuovieristettä, ja paluukierrossa samaten?
Toki "lämmintä" vettä pitää juoksuttaa viemäriin kaljapullon verran, kun menee suihkuun. ja jos vesi maksaa vaikka 3e/m3 , niin vuodessa tuo "veden tuhlaus" maksaa alle euron....




Ja sähkön hinta: jos joku on varmaa, niin se, että hinta nuosee?

Sähkö/Lataushybridi autoja oli pari vuotta sitten niin vähän, että ne "kohtaamiset" oli harvinaisia.
Jos tuo 95 gramman raja ei peruunnu, niin vuoden; taikka parin päästä ajellaan prosetuaalisesti jo huomattava osa verkkosähköllä, ja se ei huoleta ketään;
Rakennetaan vaan noita vähintään 50 kW latauspisteitä....
(Olisipa "lasipallo" joka kertoisi lataus-sähkön hinnan vuonna 2025, joulu- uusivuosi- ja pääsiäis- ruuhkassa; -> tuolla on teidän (autoilijan-) sopimus- latauspaikka... (jonoa muutama tunti, köyhät kyykkyyn)
ja; """Tuossa olisi "villi- ei sitoutunut" latauspaikka, 20x hinnalla saat 50kw lataustehon, jos syöt meillä"""

siis tyypillinen 50 kwh maksaa noin 5 euroa, jos noita kiinteitä kuluja ei huomioida.

-> kuinka moni lapsiperhe on valmis maksamaan lisähintaa JOPA 95 euroa, ettei tarvi odottaa jonossa tunteja?

[Lerssinen]

Alkuperäinen kirjoittaja BJ-40/76

Maalämmössäkin on jonkin tason "ongelma" tuo Lämmin käyttövesi; senhän pitää olla yli? 60 astetta. siis kesällä koko systeemiä käytetään vain veden lämmitykseen, ja perinteisesti tuo käyttövesi lämmitetään tuolla lähes nolla-asteisesta vedestä.
Varsinkin pieniä vesimääriä lämmitettäessä hyötysuhde on huono, toki "normaalisti" reilusti yli yksi, nykyisin suuremmilla kulutuksilla varmaan yli 3?

öö ? Käyttöveden teko kesäisin se juurikin on energiatehokasta.. Maakiertolitku on yleensä jossain kymmenen asteen huiteilla ainakin pintaputkistossa joten se oman varaajan (180l) lämmitys hoituu varmaan kymmenessä minuutissa kun hyötysuhde on aika kova. Maalämpö lämmittää sen käyttöveden lämpötilan muistaakseni viidenkympin korville eikä sen enempää kun sitten se hyötysuhde tippuu radikaalisti. Varaaja on siis ihan integroituna siihen pumppuun kiinni, ei erillinen eikä järjestelmä silloin kierrätä vettä talossa vaan lämmittää pelkästään varaajan sisältämää vettä.

Se on totta että kerran viikossa käy varaajassa sähkövastuksilla legionellakuumennus, maalämpö lämmittää veden 55 asteeseen ja siitä sähkövastuksella loput mutta ei se siitä mitään energiatuhlaria tee.

Sitten tuo patterilämmitys, on totta että pumpun oli se sitten maasta imevä tai ilmasta hyötysuhde laskee jos patterikiertoon pitää saada todella kuumaa vettä. Yleensä nämä on tullu vastaan joissain vanhoissa öljytaloissa missä on aikanaan laitettu yksilehtiset pikkupatterit jotka sitten on niin kuumina että polttaa kätensä kun ottaa patterista kiinni

Kävin juuri ottamassa kuvan omasta lämpökäyrästä


Laitoin -25 asteeseen tuon spotterin eli jos ulkona on -25 niin talon kiertoon lähtee 42 asteinen vesi jonka pumppu tekee erittäin hyvällä hyötysuhteella vielä. Tämä siis patterit seinillä olevaan taloon, sen toki sanon että patterit on vanhoja kaksilehtisiä jotka soveltuu tähän tarkoitukseen hyvin, ne kierrätin edellisestä järjestelmästä suoraan. Huuhdoin vain sisältä ja maalasin pihalla ruiskulla uusiksi
Tämä talohan ei siis muistutuksena todellakaan ole mikään uusi energiatehokas malli vaan 1880 tähän siirretty mitensattuu-eristetty maalaishirsitalo.

[BJ-40/76]

Alkuperäinen kirjoittaja Lerssinen

öö ? Käyttöveden teko kesäisin se juurikin on energiatehokasta.. Maakiertolitku on yleensä jossain kymmenen asteen huiteilla ainakin pintaputkistossa joten se oman varaajan (180l) lämmitys hoituu varmaan kymmenessä minuutissa kun hyötysuhde on aika kova. Maalämpö lämmittää sen käyttöveden lämpötilan muistaakseni viidenkympin korville eikä sen enempää kun sitten se hyötysuhde tippuu radikaalisti. Varaaja on siis ihan integroituna siihen pumppuun kiinni, ei erillinen eikä järjestelmä silloin kierrätä vettä talossa vaan lämmittää pelkästään varaajan sisältämää vettä.

Se on totta että kerran viikossa käy varaajassa sähkövastuksilla legionellakuumennus, maalämpö lämmittää veden 55 asteeseen ja siitä sähkövastuksella loput mutta ei se siitä mitään energiatuhlaria tee.

Sitten tuo patterilämmitys, on totta että pumpun oli se sitten maasta imevä tai ilmasta hyötysuhde laskee jos patterikiertoon pitää saada todella kuumaa vettä. Yleensä nämä on tullu vastaan joissain vanhoissa öljytaloissa missä on aikanaan laitettu yksilehtiset pikkupatterit jotka sitten on niin kuumina että polttaa kätensä kun ottaa patterista kiinni


Laitoin -25 asteeseen tuon spotterin eli jos ulkona on -25 niin talon kiertoon lähtee 42 asteinen vesi jonka pumppu tekee erittäin hyvällä hyötysuhteella vielä. Tämä siis patterit seinillä olevaan taloon, sen toki sanon että patterit on vanhoja kaksilehtisiä jotka soveltuu tähän tarkoitukseen hyvin, ne kierrätin edellisestä järjestelmästä suoraan. Huuhdoin vain sisältä ja maalasin pihalla ruiskulla uusiksi
Tämä talohan ei siis muistutuksena todellakaan ole mikään uusi energiatehokas malli vaan 1880 tähän siirretty mitensattuu-eristetty maalaishirsitalo.

Sorry, mutta käsinkö oikein: Sulla on pintaputkisto, josta kesällä tulee noin 10c "litkua" ,
ja
""""Se on totta että kerran viikossa käy varaajassa sähkövastuksilla legionellakuumennus, maalämpö lämmittää veden 55 asteeseen ja siitä sähkövastuksella loput mutta ei se siitä mitään energiatuhlaria tee.""""

En kyseenalaista sitä, että maalämpöpumppu vois tehdä tämän, mutta jos "pintaputkisto" niin tuo 10 astetta kuulostaa lämpimältä, varsinkin jos maalämpö ns. jatkuvuustilassa, siis ei ensimmäinen kevät.?

En osaa sanoa, missä vika, jos +10c maalämpönesteestä maalämpöpumppu ei "kissauta" käyttövettä yli 60.... vaan tekee sen suoralla sähköllä?

Minkälaisessa maastossa; siis savipeltoa tms, kuinka pitkästi ja kuinka syvällä putkisto on?

[Lerssinen]

Miksen minä nyt ymmärrä mitä tarkoitat

Talvella maakiertolitku on asteen pari plussalla, syksyllä se n10 astetta ja jos on oikeen kuuma loppukesä niin saattaa olla jopa 12 astetta mikä on jo turhankin lämmintä ja ihan normaalia maakiertoisen käyttäytymistä, kaivothan voi jopa jäätyä talvisin jos ne on alimitoitettu, 400 metrin kieppi sitä moreenimaassa putkea täällä on.

Sitten ihan maalämmön kompuran takia se noin 50~55 on käyttövedelle sopiva lämpötila josta sitten sähköllä käytetään sitä yli +65 asteessa, tavasin tuossa ohjekirjaa asian tiimoilta ja se legionellakuumennus on 14 päivän välein eli kerran kahdessa viikossa. 180 litran nosto 55 asteesta 65 asteeseen sähköllä kahden viikon välein ei kyllä kerkiä paljoa kilowatteja imaista Tietysti jollain muulla on enempi/vähempi sitä käyttövettä ja tämä riippuu oman järjestelmän koosta mutta täällä nyt tällälailla.

Selvennän vielä että nyt tässä puhutaan siis käyttövedestä koko ajan, ei lämmityksestä ja tuo käyttöveden varaajan n 55 asteen lämpötila tulee juuri siitä tehokkuusalueesta, jos kompuralla tuutataan käyttövettä kuumemmaksi se alkaa kärsiä ihan fyysisesti siitä ja samalla hyötysuhde tippuu.

Onhan vielä olemassa sitten tulistuspumppuja jotka nappaa sieltä kompuran kuumakaasupuolelta erikseen sitä kuuminta sinne käyttövesivaraajaan, niillä saadaan käyttövesi sitten jopa sinne 65 asteeseen toki kalliimmalla tekniikalla..

[kivinen]

Kiinnostava aihe tuo maalämmön maahan kaivettu kierto.

Pari kysymystä siitä: Kuinka syvälle se pitää tai kokemusperäisesti on kaivettu? 2m lienee yleinen routaraja?

Minkälaista putkea siinä käytetään? Sattuisi olemaan 32mm PE siniraitaputkea ja siihen hitsattavia liittimiä varastossa.

Olisiko peräti suositella jotain merkkiä ja mallia maalämpöpumpusta? Noitahan on satoja? erilaisia ja välillä on jotain kampanjatarjouksia. Hankala ostaa tarjouksesta kun ei tunne laitetta, voi jäädä joku tarpeellinen ominaisuus pois?

[Lerssinen]

Noin 1 ~ 1.2 metriä se ohjearvo on.. Ylempänä tahtoo mennä kylmäksi talvella ja syvemmällä ei kerkiä kesä lämmittää.. Lämmöntuotosta sanotaan että maakierolla on hieman heikompi kuin kaivoilla ja tähän vaikuttaa tottakai maantiede että missäpäin suomea on. Silti se että maakierron kaivaa tonnilla putkineen johonkin peltoon ja poraus on tosissaan maalajista riippuen 8~10T€ niin sitä hintaeroa ei taida saada koskaan takaisin kaivon oletetulla tehokkuudella.
Hankala näitä on verrata kun ei ole kahta laboratorio-olosuhdetta vierekkäin, se joka toimii toisella ei välttämättä toisella pelaa.

On olemassa omaa maalämpöputkea jolla on hieman paremmat lämmönkeruuominaisuudet mutta heikompi mekaaninen kestävyys.
Suurin osa (minäkin) käyttää ihan normaalia siniraitaPEM:iä ja nelikymppistä.

Merkkejä ja malleja on tosiaankin paljon ja omana tuontina kyllä säästää hankinnassa. Minun peruste omalle pumpulle oli se että tässä tulee kompressoriyksikkö kiskoilla ulos huollettavaksi ilman pumpun paikallaanpurkua.
En nimittäin edes kuvittele että laite ihan ikuinen olisi mutta tässä mallissa talon lämmitys jatkuu tarvittaessa sähköllä jos kompura menee pajalle..
Edelleenkään ei taida muita malleja juuri olla missä huolto olisi näin kätevää



Nämähän joutuu laskemaan joka kiinteistölle erikseen että minkätehoisen laitteen laittaa, liian isokaan ei ole hyvä kun tulee pätkäkäyntiä ja liian pieni sitten on vain liian pieni. Nyrkkisääntönä nyt kuitenkin niin että liian pieniä on asennettu ihan liikaa kuin liian isoja. Jos laskelmat on vähänkään kiikkukaakku jollain raja-arvolla lämmitystarpeen suhteen ota aina isompi.

[Yölento]

Alkuperäinen kirjoittaja kivinen

Kiinnostava aihe tuo maalämmön maahan kaivettu kierto.

Pari kysymystä siitä: Kuinka syvälle se pitää tai kokemusperäisesti on kaivettu? 2m lienee yleinen routaraja?

Minkälaista putkea siinä käytetään? Sattuisi olemaan 32mm PE siniraitaputkea ja siihen hitsattavia liittimiä varastossa.

Olisiko peräti suositella jotain merkkiä ja mallia maalämpöpumpusta? Noitahan on satoja? erilaisia ja välillä on jotain kampanjatarjouksia. Hankala ostaa tarjouksesta kun ei tunne laitetta, voi jäädä joku tarpeellinen ominaisuus pois?

Näitä maakiertoja nyt kahteen paikkaa laittaneena...suunnilleen metrin syvyyteen ja putki on ollut 40x2,5 eli normi vesijohtoa hieman ohuempiseinämäistä. Tullut paketissa mukana, 2 300 metrin lenkkiä on upotettu kumpaankin kohteeseen.

[BJ-40/76]

Alkuperäinen kirjoittaja Lerssinen

Miksen minä nyt ymmärrä mitä tarkoitat

Talvella maakiertolitku on asteen pari plussalla, syksyllä se n10 astetta ja jos on oikeen kuuma loppukesä niin saattaa olla jopa 12 astetta mikä on jo turhankin lämmintä ja ihan normaalia maakiertoisen käyttäytymistä, kaivothan voi jopa jäätyä talvisin jos ne on alimitoitettu, 400 metrin kieppi sitä moreenimaassa putkea täällä on.

Sitten ihan maalämmön kompuran takia se noin 50~55 on käyttövedelle sopiva lämpötila josta sitten sähköllä käytetään sitä yli +65 asteessa, tavasin tuossa ohjekirjaa asian tiimoilta ja se legionellakuumennus on 14 päivän välein eli kerran kahdessa viikossa. 180 litran nosto 55 asteesta 65 asteeseen sähköllä kahden viikon välein ei kyllä kerkiä paljoa kilowatteja imaista Tietysti jollain muulla on enempi/vähempi sitä käyttövettä ja tämä riippuu oman järjestelmän koosta mutta täällä nyt tällälailla.

Selvennän vielä että nyt tässä puhutaan siis käyttövedestä koko ajan, ei lämmityksestä ja tuo käyttöveden varaajan n 55 asteen lämpötila tulee juuri siitä tehokkuusalueesta, jos kompuralla tuutataan käyttövettä kuumemmaksi se alkaa kärsiä ihan fyysisesti siitä ja samalla hyötysuhde tippuu.

Onhan vielä olemassa sitten tulistuspumppuja jotka nappaa sieltä kompuran kuumakaasupuolelta erikseen sitä kuuminta sinne käyttövesivaraajaan, niillä saadaan käyttövesi sitten jopa sinne 65 asteeseen toki kalliimmalla tekniikalla..

Onko tuo sinun maalämpö järjestelmä pelkästään Lämmitykseen?

Siis ollaan periaatteessa samaa mieltä, kaivo ja vaaka keruupiiri on parempi
kylmässä suomessa, kuin ilmasta- veteen lämpöä siirtavä Vilp.
Ja käsittääkseni olemme samaa mieltä siitä, (monen kirjoittajan kanssa) että tuo lämpötilaero; siis keruupiirin (neste taikka ilma-) ja lämmityspiirin, vettä joko lämmitykseen taikka kuumaa käyttövettä, ero pitäisi olla pieni; Periaatteessa sitä parempi, mitä pienempi (varauksin) mutta tuo lämpötilaero suuruusluokkaa 30 astetta on suomessa "hyvä", ja kun lämpötilaero kasvaa yli 40 asteen, niin "kohtalainen", ja yli 50 voi olla (sähkö)hyötysuhteeltaan yli 1

Tuo maalämpöpumpun sisäinen käyttövaraaja, oli muutama vuosi sitten aika huonosti eristetty, myös noissa "kuumakaasu-tms" maalämpöpumpuissa.
Noissa oli aikanaan "markkinointi valttina" tuo "muuten käyttämättä? jäävä korkea? lämpötila tms.

Nuo kertomasi maapiirin nesteen tulo (pumpulle), lämpötilat, kiepin pituus ja energiantarve vain jäi "mietityttämän": (toki paikalliset olosuhteet vaikuttaa paljon)

http://www.gtk.fi/geologia/luonnonvarat/geoenergia/

Tuon mukaan:

Täällä pitäisi olla maan pinta keskimäärin noin +4c, ja noin 14-16 metrin syvyydessä ympäri vuoden tuo noin n. +4c

Näillä seutuja, nuo perinteiset "maakellarit" toimii huomattavan hyvin....

- ja tuo "400 metrin kieppi sitä moreenimaassa putkea täällä on"

Mulla ei yhtään voimassaolevaa tarjousta reilu 200m reijästä.....

[Bj Andy]

Omaa faktaa...

Viimeisen vuoden kulutus on ollut 11800kwh sisältäen kaiken.

Ennen maalämpöä oli 28500kwh

[Lerssinen]

Alkuperäinen kirjoittaja BJ-40/76

Täällä pitäisi olla maan pinta keskimäärin noin +4c, ja noin 14-16 metrin syvyydessä ympäri vuoden tuo noin n. +4c

Onhan se maa loppukesästä lämmin mutta kun siitä sitten aletaan syksyllä imemään sitä lämmintä pois niin tottakai se jäähtyy loppua kohden. Lämmityskaudella toisesta päästä kenttää tulee sisälle + jotain astetta (6~2) ja kone painaa toiseen päähän kiertoa jotain 0 asteen luokkaa olevaa tavaraa ja ihan lopputalvesta joskus pakkasellekkin menevää, silti sieltä on energiaa noussut..
Tämä maapiirin lämpötilaero mistä käytetään nimitystä delta niin se ei saa olla liian suuri sekään. En tiedä ihan täysin fysiikkaa sen takana itsekkään mutta liittyy kylmäaineen käytökseen tietyillä lämpötiloilla ja se prosessi häiriintyy jos liuoksen lämpötilaero sisääntulevassa ja ulosmenevässä kasvaa liikaa. Normaalisti se pitäisi saada pidettyä noin 3~4 asteen välillä ja tätä voi sitten säätää liuoksen kiertonopeuksilla ja ongelmatilanteissa lämmöntarpeen säätämisellä.

400 metriä on määrä siksi että se on aika maksimi yhdelle kiepille, muuten virtausvastus kasvaa putkistossa jo aika suureksi ja pitäisi olla joko erillinen lisäkiertopumppu tai vaikkapa kaksi 300 metrin kieppiä.
On myös paikkoja joissa on parisataametriä kieppiä ja sadan metrin kaivo eli kombonaatio, estää kaivon jäätymistä kun litku pyörähtää ensin maassa ja lopuksi kaivossa ennen pumpulle tuloa.

Kuten jo laitoin kuvan missä näkyy ja totesin aiemmin niin tottakai myös lämmin käyttövesi tulee sillä samalla järjestelmällä, miten se nyt ei mee perille Ihan normaali maalämmön toimintaperiaate on että käyttövesi on varaajassa vain 50~55 asteen nurkalla (jossa sitten on kahden viikon välein se legionellakuumennus sähköllä, kaikissa). Saahan sen käyttöveden lämpötilan varaajassa säädettyä vaikka 80 asteeseen mutta se on sitten suoraan siitä hyötysuhteesta pois kun pumpputekniikka ei kykene yli 60 asteen mitenkään järkevästi.

Sähkönkulutuksesta :
Järjestelmä on käynnistetty syyskyyssa 2012 ja nyt ollaan lokakuussa 2019 eli 7 vuotta ja yksi kuukaus. Kävin nyt juuri katsomassa pumpun erillisen mittarin lukeman mikä laitettiin asennuksen yhdeydessä : 18961.0 kWh
Raakalla matematiikalla lahjoittaen yksi kuukausi 18961 jaettuna 7 vuodella = 2708 kWh per vuosi sähköä lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen.

Talo on 1880 luvulla tähän siirretty n 100 neliön pohjalaishirsitalo, lämmönjakojärjestelmä patterit seinillä ja 30 neliön tuvassa lattialämpö. Pumppu 8kw nibe 1245, maakierto 400 edellämainittua metriä maahan kaivettuna, sijainti lukee profiilissa ja maaperä hiekkamoreenia (ei parasta, ei huonointa). On leivinuuni jota talvisin käytetään ja puukiuas, kaikkihan ne on lämmitystarpeesta pois mutta ei niillä tätä taloa saisi lämpimänä pidettyä vaikka yrittäisi.
Minä vältän nuita pumpun tietojen ja merkin sanomista kun joku sanoo kuitenkin kohta että "no nyt se mainostaa vaan omiaan ja pälä pälä". En mainosta, pumppuja on miljoona muutakin mallia mutta tuolla aiemmin sanoin että tässä mallissa on sentään ajateltu huoltoakin mikä taatusti joskus tulee eteen, tosin näyttää sille että ite yksikköjen hinnat on alkanut sen verran tippua että taitaa kävellä uusi laite sisään jos tästä joskus toimintasavu katoaa.

[tekniikkamies]

Keksinyt varteenotettavaksi ideaksi, että varaaja tasavirtaa voi ohjata mppt säätimen kautta muuallekin ja sellainen mppt voi olla myös verkkoinvertterissä.

Jännitteen voi laittaa sellaiseksi, että se kelpaa varaajalle ja muuhunkin. Silloin tähän voi kytkeä useamman paneelisarjan.

Mppt voi olla paneelin perässä suoraankin tai myös mikroinvertteri on mahdollinen:
https://www.solaredge.com/us/products/power-optimizer#/

Tällä idealla vaikka joku 30 paneelin n. 3000 euron paneelikasa tekee kuitenkin jotain myös talvella jos lumet saa pois. Elektroniikka ei ole pakollista, mutta sillä saa sähköä muuhunkin.

[Aparaatti]

Miten lämpimäksi patterivesi saadaan maalämmöllä? Jos ei ole vesikiertoa lattiassa niin riittääkö maalämpö lämmittämään huushollin jos yksikerroksiset patterit vanhojen vetävien ikkunoiden alla

[Lerssinen]

https://blog.bosch-climate.fi/maalampo-8-myyttia

1. Maalämpö ei tuota riittävän kuumaa vettä patteriverkkoon
Maalämpöpumput kykenevät parhaimmillaan tuottamaan kompressorilla ilman sähkövastusta lämmitysverkostoon 65-asteisen menoveden. Näin korkea menoveden lämpötila riittää käytännössä harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta kovimmillakin pakkasilla lämmittämään talon toivottuun sisälämpötilaan.

Jos menoveden lämpötilat ovat korkeammat kuin 65 astetta, se ei tarkoita, ettei maalämpö soveltuisi taloon käytettäväksi. Usein vanhan järjestelmän automatiikalla ajetaan patteriverkostoon liian kuumaa vettä ja yksittäisten tilojen lämpötila säädetään halutuksi termostaattiventtiileillä.

No, kauppiaathan kehuu aina omaansa mutta sellainen yleinen konsensus on että erittäin hyvällä hyötysuhteella päästään kun pysytään 50 asteen nurkilla, siitä ylöspäin tehosuhde auttamatta tippuu..

[Repro]

Alkuperäinen kirjoittaja Aparaatti

Miten lämpimäksi patterivesi saadaan maalämmöllä? Jos ei ole vesikiertoa lattiassa niin riittääkö maalämpö lämmittämään huushollin jos yksikerroksiset patterit vanhojen vetävien ikkunoiden alla

On minulla ainakin riittänyt -68 valmistuneessa talossa, pattereille menee muistaakseni 54 asteista vettä.
Parempi hyötysuhde lattialämmityksellä toki olisi kun voisi ajaa lämmitykseen 20 astetta viileämpää vettä.

[33SD]

Thermian sivuilla "suuntaa antava" laskuri maalämmön säästöistä.
Nykyisen energialähteen vaihtoehdot: suora sähkö, vesikierto ja öljy.

https://www.thermia.fi/maalampo/maal...lampo_saastot/

Olisin laskenut paljonko säästää jos vaihtaa hakelämmityksen maalämmölle.
Ei onnistunut.

Motivalta löytyy "puolueeton" lämmitysenergiavertailu jossa mukana myös investointikustannukset. Tuoltakin puuttuu kyllä hake ja halko vaihtoehdot. En katsonut sen tarkemmin että on milloin päivitetty energian hinnat ja laitteistojen kustannukset.

http://lammitysvertailu.eneuvonta.fi/

[kami]

No nii alkaa mielipiteitä tulla. Maalämpöä mietin mutta pieni tontti taajamassa niin kaivohommiksi menisi eli ei varaa. Hake muuten mutta eiköhän siitä joku katkera itke ku pyykit tuoksuu. Lämmityskäyrähän tässä on aika jyrkkä kattilalla, olikohan 60asteista mitä kiertoon läks yli -30 pakkasilla. Ja kattilaa pien +70 että happi erottuu ja käyttövesi on puhasta. Kai maalämmöllä sitä +50 tekee ja ilmavesilämpöpumpulla +40.. soveltuis lattialämmitykseen. Mutta just nyt en investois kovin paljoa.. entisessä talossa oli ilmalämpöpumppu ja isot uunit.. ne riitti lämmitykseen.. ja suorasähköön verraten liki puolet meni vähempi sähköä.eikä puhallus tai ääni häirinny kun tottui. Kun äkkiseltään investointi vesi ilma lämpöpulla ei juuri säästäis jos pumppu kestää 10vuotta. Voi toki olla että laskin väärin hankinta hinta+sähkönkulutus verraten öljy ja mitä kattilakestää.