Talliprojekti käynnissä - Lopputarkastus suoritettu

[turo1987]

Mikä VILPPI sinulla on tallissa?

[offroadjouni]

Alkuperäinen kirjoittaja turo1987

Mikä VILPPI sinulla on tallissa?

Laite on käytettynä ostettu Nibe F2025-8. Nyt kun minulla ei ole VILPissä sähkövastuksia eikä muuta lisälämmönlahdettä niin lämmitysmuoto on eräänlainen karvalakkimalli. Kirjoittelen näitä asioita taas tähän jos siitä on vaikka hyötyä muille lämmitystä miettiville.

Kylmällä kelillä kun VILPin lämmitysteho ei riitä niin tallin lämpö laskee. Aikaisemmissa postauksissa mainitun putkikattilan lisääminen järjestelmään auttaisi tämän kanssa mutta koitetaan nyt ensin tälläisenään. Tallia ei saisi päästää pakkaselle vesijohtojen vuoksi, mutta jos tulee pitkiä pakkasjaksoja niin täytyy virittää puhallin vesipisteiden lähelle. Oletus on kuitenkin että kovaa pakkasta pitää olla useampi päivä ennen kuin tälläiseen järjestelyyn täytyy lähteä.

VILPissä ei ole erillistä sisäyksikköä, eli sama vesi kiertää lattiassa ja ulkona koneessa. Sähkökatkon sattuessa ulkona oleva vesi voi siis päästä jäätymään. Tästä syystä laitoin sekaan vähän glykolia. Glykolin käyttäminen huonontaa VILPin hyötysuhdetta, jonka vuoksi päädyin n. 1:3 suhteeseen ja n. -18 pakkasenkestoon.

Tässä VILPissä ei pysty säätämään lämpökäyrää suhteessa ulkoilman lämpöön, vaan tätä varten pitäisi hankkia erillinen Niben ohjausyksikkö. VILPin edellinen omistaja on ohjannut lämmitystä sisätermostaatin kautta, mutta minä en tykkää siitä vaihtoehdosta kun ison oven aukaiseminen vaihtaa ilmaa tehokkaasti, ja käynnistää lämmityksen vaikka sille ei olisi tarvetta. 50 tonnia painavaan betonilattiaan + perustukseen varautuu niin paljon lämpöenergiaa että sen lämpötilamuutokset ovat kuitenkin hitaita.

VILPin kompressorin käynnistyskertoja pyritään minimoimaan, joten koitan nyt alkuun lämmittää vettä säätämällä paluulämpö vakioksi (nyt aluksi laitoin vaihteluväliksi 18-22 astetta). Laskennallisesti betonin lämpötilan nostamiseen 4 asteella tarvitaan 40 kWh energiaa, eli VILP pitäisi pyöriä 8 kW nimellisteholla 5 tuntia kerrallaan jonka jälkeen tulee pidempi huilitauko. Kuvassa VILPin sisäinen ohjausnäyttö joka löytyy pömpelin kannen alta.



Lattiassa kiertää vettä mitoituksen mukaisesti n. 11 litraa minuutissa ja kiertovesipumppu kertoo että siihen kuluu n. 11 W tehoa. Koska veden nostokorkeus on niin matala, vesijärjestelmässä ei tarvita isoa painetta. Käynnistin järjestelmän avoimena, mutta tulppasin täyttöputken kun vesi oli saavuttanut halutun lämpötilan. Tubeles-venttiilin ja rengaspainemittarin mukaan järjestelmässä on n. 0,5 bar paine. Niben manuaalini mukaan 2,5 bar on maksimi sallittu, vaikkakin lattiapiirin koeponnistin 8 barilla.

Edit: Lämmityksen käynnistäminen ei tapahdu ihan vaan nappia painamalla. Lämpöpumput tekevät lämmitysjaksojen välissä myös kennon sulatusta, johon VILP käyttää veden lämpöenergiaa. Tämä kyseinen VILP ei suostu aloittamaankaan sulatusta jos veden lämpö on alle 10 astetta. Tästä meinasi tulla ongelma, koska lattiassa on niin paljon massaa että sitä ei ehdi saamaan lämpimäksi ennen kuin sulatus pitää tehdä ensimmäisen kerran. Tästä syystä VILP pysähtyi virhetilaan parin tunnin käyttämisen jälkeen kun koitin käynnistää sitä. Ratkaisuksi keksin että laitoin 4 piiriä kiinni ja jätin auki vain yhden lattiapiireistä, jolloin lämmitettävä vesimäärä pienenee viidesosaan. Kohta sain kuitenkin virheilmoituksen liian suuresta kaasupaineesta ja ehdin jo manaamaan koko laitteen vialliseksi. Syy oli kuitenkin siinä että kiertävän veden määrä laski niin pieneksi että VILP ei ehtinyt luovuttamaan lämpöä veteen vaan kaatui ylipainevirheeseen.

Olin jo aikaisemmin säätänyt kunkin piirin virtauksen halutuksi, jonka vuoksi myös ainoan avoimen piirin virtaus oli rajoitettu (n. 2 l/min vs. yhden piiirin maksimi ~8 l/min). Ruuvasin tuon säädön auki ja laitoin kiertovesipumpun täydelle teholle, jonka jälkeen sain nostettua ykköspiirin lämpötilan yli 10 asteen ennen ensimmäistä sulatusta. Sen jälkeen availin piirejä yksi kerrallaan n. 12 tunnin välein kunnes kaikki on auki, jonka jälkeen rajoitin piirien kierrot taas suunnitelman mukaiseksi.

[L-200]

Myöhäistä vissiin nyt mutta olitko ajatellut laittaa tuohon lattialämmitykseen edes pientä varaajaa puskuriksi?
Varaajaan kun laittaisi vielä vaikka yhden aurinkokeräimen niin se jo puskisi lämpöä lattiaan. Tosin kesällä se tohottaisi sitä lämpöä aivan liikaa...

[offroadjouni]

Alkuperäinen kirjoittaja L-200

Myöhäistä vissiin nyt mutta olitko ajatellut laittaa tuohon lattialämmitykseen edes pientä varaajaa puskuriksi?
Varaajaan kun laittaisi vielä vaikka yhden aurinkokeräimen niin se jo puskisi lämpöä lattiaan. Tosin kesällä se tohottaisi sitä lämpöä aivan liikaa...

Ei ole myöhäistä, kyllä sellaisen voi listätä jos niin haluaa. Olen ajatellut asiaa ja kuitenkin todennut että en laita kun en nää siitä mitään hyötyä nykyisellään. Lattian betoniin varautuu energiaa 10 kWh/aste ja esim. 1 m3 vesivaraajaan varautuu 1,167 kWh/ aste. VILPin hyötysuhde on parempi mitä kylmempää vettä tehdään, joten sitä ei kannata ensin varata säiliöön ja shuntata sieltä lämmitysveteen. Täytyy jossain vaiheessa miettiä vielä noita aurinkokeräimiä, mutta eivät ole ainakaan vielä päällimmäisenä mielessä.

[L-200]

Alkuperäinen kirjoittaja offroadjouni

Ei ole myöhäistä, kyllä sellaisen voi listätä jos niin haluaa. Olen ajatellut asiaa ja kuitenkin todennut että en laita kun en nää siitä mitään hyötyä nykyisellään. Lattian betoniin varautuu energiaa 10 kWh/aste ja esim. 1 m3 vesivaraajaan varautuu 1,167 kWh/ aste. VILPin hyötysuhde on parempi mitä kylmempää vettä tehdään, joten sitä ei kannata ensin varata säiliöön ja shuntata sieltä lämmitysveteen. Täytyy jossain vaiheessa miettiä vielä noita aurinkokeräimiä, mutta eivät ole ainakaan vielä päällimmäisenä mielessä.

Ei ku sillä mä vaan että milläs sä sen veden lämmität ensin?
Kumpi pyörittää enempi sähkömittaria
- sähkövastus + kiertovesipumppu vs.
- kiertovesipumppu keräimissä + kiertovesipumppu lattialämmityksessä. (Lämpö veteen tulee "0€" hintaan auringosta.

[offroadjouni]

Alkuperäinen kirjoittaja L-200

Ei ku sillä mä vaan että milläs sä sen veden lämmität ensin?
Kumpi pyörittää enempi sähkömittaria
- sähkövastus + kiertovesipumppu vs.
- kiertovesipumppu keräimissä + kiertovesipumppu lattialämmityksessä. (Lämpö veteen tulee "0€" hintaan auringosta.

Veden lämmitän tuolla VILPin kompressorilla, sähkövastusta minulla ei ole. Valmistajan lupailun mukaan esim. +2 asteen ulkoilmassa syntyy +32 asteista vettä melkein 4 COPilla, joten etenkin lämpöisellä kelillä sähköä kuluu vähän verrattuna suoraan sähköön. "Sattumalta" VILP toimii parhaalla hyötysuhteella juuri samaan aikaan kun aurinkokeräimetkin. Aurinkokeräimillä syntyy toki halvempaa lämpöä (silloin kun syntyy), mutta takaisinmaksuaika voi olla pitkä riippuen että millaisen paketin ostaa. Olen laittanut erillisen kWh-mittarin lämmitykselle juuri siksi, että nään sen todellisen sähkönkulutuksen, ja että voin käyttää sitä tulevaisuuden muutoksia suunnitellessa.

[offroadjouni]

Viimeisen 24 h ajan:
-VILPin kompressori on käynnistynyt 2 kertaa
-VILPin kompressori on ollut käynnissä 7 tuntia
-VILP käynnistyy kun tuleva vesi on 18 astetta ja sammuu kun se saavuttaa 22 astetta
-Tallin sisälämpö on ollut 17,3 +-1 astetta 180 cm korkeudella
-VILP on ottanut verkosta 16 kWh sähköä (hintaa vajaat 1,5 euroa)
-Ulkolämpötila on ollut pari astetta pakkasella

Ensivaikutelma on ihan hyvä, mutta katsotaanpa miten tilanne muuttuu kun saan joskus ikkunat paikalleen ja ovet tiivistettyä, sekä asennettua LTO-koneen.