Mystinen metsätyö topicci...

[lavanelikko]

Alkuperäinen kirjoittaja temmi_hoo

Nyt kun täällä topicissa on alan miehiä, niin mistä sais parhaiten oppia puitten tarkkuuskaatoon ketjusahalla ja apuvälineillä?

Omaa tonttia on vajaat kolme hehtaaria, että sieltä yksittäisiä puita sillon tällön tarttis ottaa ja yleensä näissä on aika kapeet sektorit mihin sais kaatua.

Mielelläni oppisin tekemään puuhaa omin pikku kätösin, mutta noitten apuvälineitten käyttöön ja sataan erilaiseen niksiin ja vinkkiin olis mukava olla joku mentoroimassa.

Nyt ensihätään mulla on pieni 300mm laippanen akkusaha, että sillä saa erikoisjippoja käyttää jo ihan tavan männyissäkin. Tää ei välttämättä ole paha, oppiipahan olemaan. Apukeinoja mulla ei ole, mutten jaksais ihan sokkona kauppaankaan juosta ostamaan kaikkea turhaa.

Onko Vihdin Jokikunnan nurkilla jotakuta kuka nyyberille näyttäis?

Yleensä jonku sortin vaijeritalja kaatosuuntaan viritettynä on toiminut... Kokemus opettaa. Noin pienellä akkusahalla en lähtis puuta kaatamaan... Vituttaa kun kesken kaadon loppuu akusta virta tai laipasta mitta... Stihlin MS250:lläkin on väliin meinannut loppua laipasta mitta kesken...

[temmi_hoo]

Alkuperäinen kirjoittaja lavanelikko

Yleensä jonku sortin vaijeritalja kaatosuuntaan viritettynä on toiminut... Kokemus opettaa. Noin pienellä akkusahalla en lähtis puuta kaatamaan... Vituttaa kun kesken kaadon loppuu akusta virta tai laipasta mitta... Stihlin MS250:lläkin on väliin meinannut loppua laipasta mitta kesken...

Joo, tähän mennessä oon ottanu semmosia, missä kikkaamatta kolmella sahauksella saa. Nuo samalla on yleensä sen kokosia, että mitään hirveen suurta vahinkoa ei erheessäkään pääse tapahtumaan.

Aattelin tän laipan lyhyyden tuovan mukanaan mahollisuuden jollain ihan tavallisen kokosella männyllä opetella näitä setrinkaatajien kikkoja, niillähän ei siis mikään laippa riitä ikinä.

[lavanelikko]

Alkuperäinen kirjoittaja temmi_hoo

Joo, tähän mennessä oon ottanu semmosia, missä kikkaamatta kolmella sahauksella saa. Nuo samalla on yleensä sen kokosia, että mitään hirveen suurta vahinkoa ei erheessäkään pääse tapahtumaan.

Aattelin tän laipan lyhyyden tuovan mukanaan mahollisuuden jollain ihan tavallisen kokosella männyllä opetella näitä setrinkaatajien kikkoja, niillähän ei siis mikään laippa riitä ikinä.

Taljalla veto haluttuun kaatosuuntaan. Kaatokolo samaan suuntaan. Talja tiukalle ja sitten puu poikki. Poikki sahatessa pystyy vielä hiukan ohjaamaan kaatumista riippuen miten päin sahaa poikki... Hankala selittää... Mulle tavallisen kokoinen mänty on vähintään 50cm halkasijaltaan tyvestä...

[temmi_hoo]

Alkuperäinen kirjoittaja lavanelikko

Taljalla veto haluttuun kaatosuuntaan. Kaatokolo samaan suuntaan. Talja tiukalle ja sitten puu poikki. Poikki sahatessa pystyy vielä hiukan ohjaamaan kaatumista riippuen miten päin sahaa poikki... Hankala selittää... Mulle tavallisen kokoinen mänty on vähintään 50cm halkasijaltaan tyvestä...

Joo senpä kokosissa toi loppuu Makitasta laippa oitis ja on pakko leikkiä setrinkaatajaa Harmi, ettei ole semmosta hienoa Kanadalaista lumberjack-paitaa.

Miten, jos puu on kallellaan johonkin ja haluaa kaataa sen muuallepäin, totteleeko se silti tota lovea ja taljaa?

[vmt]

Alkuperäinen kirjoittaja temmi_hoo

Miten, jos puu on kallellaan johonkin ja haluaa kaataa sen muuallepäin, totteleeko se silti tota lovea ja taljaa?

Tottelee ainakin auton vinssiä. Taljaa ei välttämättä niin hyvin, kun sillä ei vetoa saa kovin nopeasti lisättyä. Sitten vaikeampaa, jos puu silleen kallellaan, että voi kierähtää kaatuessaan. Silloin saattaa suunta hiukan muuttua.

[JiiPee]

Vaijeritalja ja 4:n tonnin kuormaliinat on hyviä apuvälineitä varmistamaan, ettei puu lähde jonkin yllättävän tekijän johdosta kaatumaan kuitenkin väärään suuntaan, lähinnä taaksepäin. Kaadon suunnan ohjaaminen tehdään kuitenkin sahalla, eli tasaisella ja riittävällä pitopuulla, "saranalla". Muut välineet varmistavat kaadon ihan alkuvaiheessa yllättävän tekijiän varalta, esim. tuulenpuuska, virhearvio puun kaltevuudesta, painopisteestä yms. Vahva vaijeritalja on hyvä apu, kun pitää saada iso puu kaatumaan ylämäkeen, eli puu on kallellaan väärään suuntaan.

Jos puuhun saa vetoa vaijeritaljalla tmv, voi kaatokolosta tehdä vähän syvemmän ja saada siten leveämmän saranan kaatoa ohjaamaan varmemmin oikeaan suuntaan. Sarananapuu eli pitopuu pitää kumminkin olla leveydeltään tasainen ja riittävä, että puu kaatu saranan osoittamaan suuntaan. Toisaalta kovin syvä kaatokolo vie voimaa pois kaatovänkäristä, jos se on ainoa väline, millä vääntää väärään suuntaan kaltevaa tai vastatuuleen olevaa puuta nurin. Hankalaan paikkaan siis mieluummin vaijeritalja vetoavuksi,

[lavanelikko]

Alkuperäinen kirjoittaja JiiPee

Vaijeritalja ja 4:n tonnin kuormaliinat on hyviä apuvälineitä varmistamaan, ettei puu lähde jonkin yllättävän tekijän johdosta kaatumaan kuitenkin väärään suuntaan, lähinnä taaksepäin. Kaadon suunnan ohjaaminen tehdään kuitenkin sahalla, eli tasaisella ja riittävällä pitopuulla, "saranalla". Muut välineet varmistavat kaadon ihan alkuvaiheessa yllättävän tekijiän varalta, esim. tuulenpuuska, virhearvio puun kaltevuudesta, painopisteestä yms. Vahva vaijeritalja on hyvä apu, kun pitää saada iso puu kaatumaan ylämäkeen, eli puu on kallellaan väärään suuntaan.

Jos puuhun saa vetoa vaijeritaljalla tmv, voi kaatokolosta tehdä vähän syvemmän ja saada siten leveämmän saranan kaatoa ohjaamaan varmemmin oikeaan suuntaan. Sarananapuu eli pitopuu pitää kumminkin olla leveydeltään tasainen ja riittävä, että puu kaatu saranan osoittamaan suuntaan. Toisaalta kovin syvä kaatokolo vie voimaa pois kaatovänkäristä, jos se on ainoa väline, millä vääntää väärään suuntaan kaltevaa tai vastatuuleen olevaa puuta nurin. Hankalaan paikkaan siis mieluummin vaijeritalja vetoavuksi,

Juurikin näin... Ainakin oman pienen kokemuksen mukaan...

[Messätissari]

Alkuperäinen kirjoittaja JiiPee

Toisaalta kovin syvä kaatokolo vie voimaa pois kaatovänkäristä, jos se on ainoa väline, millä vääntää väärään suuntaan kaltevaa tai vastatuuleen olevaa puuta nurin. Hankalaan paikkaan siis mieluummin vaijeritalja vetoavuksi,

Matalalla kaatokololla painopisteen yli saaminen vaatii enemmän voimaa kuin syvällä. Mieti vaikka täyttä öljytynnyriä, jonka alle laitetaan pulikka saranaksi. Tynnyriä saa työntää sitä kovempaa saadakseen sen keikahtamaan saranan yli, mitä enemmän etureunassa pulikka on.

Tottahan kaatovänkärin pitää mahtua sahausrakoon yhtä aikaa laipan kanssa, ja se rajoittaa ohuessa puussa kaatokolon syvyyttä.

Itse teen taakse kallellaan oleviin ropsipuihin kaatosahauksen ensin. Sitten paukuttelen kiilan sahausrakoon sisään ja vasta sen jälkeen teen kaatosuuntaan kaatokolon.

[Porvoon Hilma]

Tiukka paikka jos on ihan oikeasti, niin sitten vedetään vinssivaijeri riittävän ylös puuhun. Itte oon käyttänyt vaijerin suuntauksessa puunsuojaliinaa ja plokia, jonka kautta olen saanut vaijerin takavinssistä ilman, että pölli kaatuu suoraan lavalle. Ei lava välttämättä kestä...

Sitten sahailemaan kirurgintarkkaa kaatolovea. Siinä jos tyrii, niin puu ei kaadu haluttuun suuntaan.

Vinssi siksi, että kerran sahattua puuta ei saa liimattua takaisin ja jos meinaa puu peruuttaa sinne kaatosahauksen puolelle ja jättää sahan nalkkiin, niin aina saa pelastettua. Toki maastotunkkikin piikillä on toimiva kaadossa.

Vinssissä on myös voimaa tarpeeksi ja kauko-ohjaimen kanssa voi mennä hiukka kauemmaksi ihailemaan kun puu kaatuu täpärästi rajam omalle puolelle naapurin omenapuun ja leikkimökin viereen

Saha sitten etukäteen kuntoon. Turvahousut ja kengät jalkaan, ilman niitä ei sahata mitään.

Ja ennen sahausta: kattele ympäristö, huolehdi sivullisten, etenkin lasten turvallisuudesta ja mieti ihan rauhassa etukäteen mitä teet.

Työn iloa

[-Joni-]

Eritasosahauksella saadaan pieneenkin puuhun vänkäri ja laippa ilman yhteen ottoa. Kaatokolo tehdään normaalisti, mutta kaatosahaus aavistuksen eri korkeuksiin, (miten tän nyt selittäs). Jaetaan puun katkaisupinta ristikkäin 4 osaan 2/4 on kaatokolo 1/4 sahataan vänkärille paikka, ja sahataan lopullinen katkaisu 1/4 noin sentin alapuolelle, (ei kuitenkaan vänkärin alta!!!).

[Ponssekuski]

Kaikkein paras olisi, jos pääsisit harjoittelemaan tuota puun kaatoa mahd. kauas rakennuksista, sähkölinjoista yms. Laittaa vaan jonkun tikun maahan pystyyn 10-20m päähän puusta ja koittaa kaataa puun päälle.. Sitten kun on muutaman kerran osunut hyvin.. hyvin lähelle, ni on jo lähes ammattilainen

Auton vinssi on hyvä tuossa, kunha vaan ei tule puun pituus yllätyksenä ja rakas maasturi jääpi alle Tuo puun pituuskin on helposti arvioitavissa.. ei tarvia, kuin riittävän pitkän kepin ja liikkuvat jäsenet.

Eli keppi nyrkkiin, käsi suoraksi ja ranteella/sormilla taivutat keppiä, niin että kepin pää koskee poskea(älä puhkaise silmää) Sitten vaan käännät kepin pystyyn kevyellä ranneliikkeellä(kepin oltava tanassa eli pystysuorassa ja käsivarren suorassa eteenpäin) ja vertaat sitä sitten kaadettavaan puuhun, niin jotta peukalon ja etusormen tasoa vertaat puun juurelle ja toista päätä tietty latvaan.. Sitten vain hölkkäät eteen tai taakse kunnes keppi on puun kanssa "saman mittainen" ja siihen turvasaappaiden kohdille se latva sitten suurinpiirtein yltää.. kannattaa kuitenkin ottaa joku metri ylimääräistä köyttä, ihan vaan varmuuden maksimoimiseksi

Ihan alkuun kannattaa vielä varmistaa kevyellä pistosahauksella, ettei puu ole laho(tämä tilanne on nimittäin erittäin epämiellyttävä huomata, kun kaatosahaus on loppusenteillä menossa) Ja jotta kaato sujuisi sahauksen osalta hyvin, niin tee kaatosahaus pari kolme senttiä kaatoloven pohjaa ylemmäksi, jotta jäljelle jäävä saranapuu hiukan joustaisi kaadettaessa, eikä heti repeäisi. Jos puu todella iso, voi saranapuuhun tehdä keskelle loven, jottaa jaksaa maasturin vinssi puun kaataa.

Niin.. ja aina reilusti pakkia, kun puu lähtee kaatumaa. Jos kaatuu esim. kiven päälle, niin saattaa tyvi tehdä melkoisen pompun ja jos siinä sattuu olemaa leukaluu ulottuvilla, ni ei varmaan riitä hammaslääkärikäynti enää Kerran minulta lensi kypärä päästä, kun 50cm koivun tyvi napsautti alhaaltapäin visiiriin, vaikka pari askelta taakse otinkin.. nykyään otan ainakin kolme askelta

[JiiPee]

Alkuperäinen kirjoittaja Messätissari

Matalalla kaatokololla painopisteen yli saaminen vaatii enemmän voimaa kuin syvällä. Mieti vaikka täyttä öljytynnyriä, jonka alle laitetaan pulikka saranaksi. Tynnyriä saa työntää sitä kovempaa saadakseen sen keikahtamaan saranan yli, mitä enemmän etureunassa pulikka on.

Toimii juuri noin, kun puun panopiste on aika hyvin linjassa rungon kanssa, eli tarvitttava "vänkkäminen" on vähäisempää. Itse asiassa, jos puun painopiste olisi keskellä runkoa ("ideaalipuu"), niin mitä syvempi kaatokolo tehdään, sitä enemmän puun painopiste onkin saranan etupuolella ja puu lähtee itsekseen kaatumaan.

Kun kaatokoloa syvennetään, jää kaatosahaukselle ja vänkärille vähemmän tilaa ja siten myös vähemmän vipuvartta. Vipuvarsi muodostuu saranapuun ja vänkärin runkoa nostavan pisten välille. Kun se mitta pienenee, vähenee vänkärin puuta kääntävä momentti. Jos puun painopiste on kaatosahauksen puolella tai kaadetaan vastatuuleen, niin olen kyllä saanut puun helpommin nurin, kun kaatokolo on matalampi ja vänkärin puolelle jää pidempi vipuvarsi.

[Jappi]

Alkuperäinen kirjoittaja JiiPee

Toimii juuri noin, kun puun panopiste on aika hyvin linjassa rungon kanssa, eli tarvitttava "vänkkäminen" on vähäisempää. Itse asiassa, jos puun painopiste olisi keskellä runkoa ("ideaalipuu"), niin mitä syvempi kaatokolo tehdään, sitä enemmän puun painopiste onkin saranan etupuolella ja puu lähtee itsekseen kaatumaan.

Kun kaatokoloa syvennetään, jää kaatosahaukselle ja vänkärille vähemmän tilaa ja siten myös vähemmän vipuvartta. Vipuvarsi muodostuu saranapuun ja vänkärin runkoa nostavan pisten välille. Kun se mitta pienenee, vähenee vänkärin puuta kääntävä momentti. Jos puun painopiste on kaatosahauksen puolella tai kaadetaan vastatuuleen, niin olen kyllä saanut puun helpommin nurin, kun kaatokolo on matalampi ja vänkärin puolelle jää pidempi vipuvarsi.

Koulussa opettivat että 1/3 osa on sopiva kaatokolon syvyys.