Offipalsta.COM  

Palaa takaisin   Offipalsta.COM > Off-Road > Tekniikka & Jutustelu
Rekisteröidy Offiblogit Yhteisö Kalenteri Viestit tänään Haku

Tekniikka & Jutustelu Yleistä keskustelua maastureihin ja/tai off-roadiin liittyen

 
 
Työkalut Etsi tästä viestiketjusta Näkymä
  #11  
Vanha 07.04.2015, 01:26
Timo_L:n Avatar
Timo_L Timo_L ei ole kirjautuneena
Legenda
 
Rekisteröitynyt: 26.08.06
Sijainti: Paloheinä, Helsinki
Viestit: 7.457
Perusasetus

Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja BJ-40/76 Näytä viesti
Ja noiden itsevalmistettujen osien "laillistaminen" siis esim kaksi raidetankoa, jotka mekaanisilta mitoiltaan ja materiaaliltaan on yhtenevät: Esim. kierre M23x1,5 28mm akselissa: toiseen on tehty kierteet kierretapilla, ja toiseen sorvilla; ja sorvari on tehnyt kierteen päättymisuran varmuuden vuoksi millin pari liian syväksi: Tapilla tehdyssä kierre päättyy 23 mm:stä "pehmeästi", ja sorvilla kierteytetyssä on sisällä teräväreunainen "murtopiste" halkaisijaltaan vaikkapa 26mm. kumpihan on ajanoloon heikompi väsymismurtumille
..ja otetaan se kolmas verrokkikappale: 25 vuotta vanha tehtaan alkuperäinen 2-3mm:n seinämällä oleva raidetanko/ välivarsi, verrattuna esim. itsetehtyyn 32mm ainesputkesta olevaan missä on tuo 23mm:n kierre sisällä. Mikähän näistä kestää parhaiten, on siellä ainesputken sisällä terävä tai viistetty reuna kierteen päässä..

Lainaus:
Ja miksi pitää olla lujempia raidetankoja? siksi että kun pistetään isompaa rengasta ja ajetaan kunnolla jumiin, niin tangot kestää muuttamatta muotoaan väännellä viritetyn tehostimen kanssa... Mitähän nivelet tykkää tuosta, siis siirtyykö "sulake" niveleen, ja jos nivel pettää, niin voisko se tapahtua moottoritienopeudessa
Siksi, että tehtaan osat voi olla niin heikkoja, ettei esim. raidetanko tai tukivarret kestä mitään ylimääräistä rasitusta metsäkäytössä vaan vääntyy.

Lainaus:
Siis ongelma on varmaan se, että noiden rakenteiden lujuus/toimivuus riippuu Suunnittelusta/materiaaleista/toteutuksesta, ja ja jos yksi osa-alue pettää, seuraukset on pahimmillaan kuolleita.

Mistä löytyy se "henkilö" joka todella uskaltaa pistää nimensä jonkin rakenteen tarkastamiseen ja sen hyväksi toteamiseen? siis ottaa vastuun (ja myös pystyy kantamaan sen; käytännössä väh. miljoona/miljoonia? vastuuvakuutus k.o hommaan?)
No, määritellään ne rajat vähän vapaammin kuin nyt. Se, että autosta vaurioituu osittain tehtaan tekemä tukivarsi tai raidetanko metsäkäytössä, joka lopullisesti leviää siellä motarilla routaheittoon ajaessa vs. omatekoisen osan kestäessä hajoaa siitä vierestä jotain muuta, on lopputulos ihan sama. Kyllä, ongelma on juuri suunnittelussa/ materiaaleissa/ toteutuksessa. Metsässä ajaessa mikä vain hajoaa; kun vahvistat heikonta, hajoaa seuraava. Sulakkeen pitäisi olla paikassa mikä on helppo ja halpa vaihtaa, ja myös helppo huomata.

Tällä hetkellähän tilanne on se, että jonkin tehtaan tekemä automalliin tarkoitettu esim. raidetanko tai tukivarret on lailliset (vaikkapa jenkkivehkeisiin saatavat ainesputkesta tehdyt tukivarret flexjointeilla), mutta jos teet itse täsmälleen vastaavat niin ne onkin vaaralliset? Ei siinä ole mitään järkeä..

Lainaus:
Ja kaikki vaikuttaa kaikkeen: siis esim. jos auton raideleveyttä/maksimileveyttä lisätään, niin ristiriipunnassa runkoon/koriin kohdistuvat vääntövoimat kasvaa äkkiä....
Kuten tuolla aiemmin jo mainitsin, painavempien ja leveämpien akseleiden asennus vaatii yleensä kori- tai runkorakenteiden ja kiinnikkeiden vahvistuksia. Toisaalta jos tukivarsien ja jousien kohdat akselissa säilyy samana kuin alkuperäisissä akseleissa, niin suurin vaikuttava tekijä rasitusten lisääntymisessä on kasvanut massa. Toki leveämpi akseli tuo lisää vipuvartta, mutta onko ero lopulta niin suuri verrattuna jousittamattoman massan kasvuun?

Lainaus:
Hyvänä esimerkkinä nuo akseleiden "tee-se-itse" muutokset: Noita ns. RangeRoverin taka-akselin ylätukivarren takapäitä irtoilee jonkin verran (itsekkin olen ollut kyytissä k.o irtoamisen aikana), ja syynä oli ainakin tässä minun todistamassa tapauksessa se, että tukivarsien geometriaa oli "optimoitu" akselin vaihdon yhteudessä.
Tukivarret ja niiden nivelet pitäisi mitoittaa sen mukaan, että niiden käyttöalue riittää joustoliikkeen äärilaidasta toiseen. Tämähän ei oikeastaan toteudu esim. oikeastaan millään jakarivarsilla, vaan ne aiheuttaa ihan älyttömiä turhia rasituksia kaikkiin kiinnikkeisiin sekä pusliin verrattuna vaikkapa hyvin toteutettuun nelilinkkiin. Eli ei se tehtaan systeemi edes ole välttämättä hyvä..


Lainaus:
Ja noista moottorimuutoksista: Suomessa saa ajaa max 120 km/h. ja maasturien ilmanvstus yms. rajoittaa lisää... tuossa avaus:
Vaihdettavassa moottorissa saisi olla a) nuo nykyiset muutokset taikka b) Moottorin ohjaus alkuperäistä uudempi sähköinen/turbodiesel; max paino +25%? max teho 100 kw/1000kg omaapainoa kohden jos autossa on edessä jäahdytetyt levyjarrut ja 125 kw/1000kg omaapainoa kohden jos autossa on jäähdytetyt levyjarrut kaikissa renkaissa.
Max. teho 100kw/1000kg tai 125kW/1000kg? Ihan oikeasti, miksi helvetissä? Miksi autosta pitäisi välttämättä saada maksimitehoiltaan tuollainen nuhapumppu? Paljonko olisi mielestäsi riittävä vääntö sitten? Erittäin moni ihan tavallinen auto on tehopainosuhteeltaan tuota luokkaa, ja ylikin. Onko ne vaarallisia tai "ylitehokkaita"?

Ei moottoritehoiltaan tai väännöiltään suuri auto ole vaarallinen tai edes mikään riski liikenteessä. Se, miten tehokasta tai tehotonta autoa käytetään sen sijaan voi olla. Tämä on joku ihmeellinen mentaliteetti mikä on iskostunut moniin suomalaisiin, että tehokkaalla autolla olisi pakko hurjastella ja että se on vaarallinen, tai ettei Suomessa tarvita autossa mitään menokykyä koska maksimirajoitus on 120km/h. En ymmärrä..
Juuri edellisellä ulkomaanreissulla vuoristossa ajaessa sai taas kerran huomata, miten alitehoinen auto on aivan järkyttävä ja jopa vaarallinen ajaa. Ohitukset, kiihdytykset risteyksestä yms. on oikeasti yhtä tuskaa ja riskiä, kun edes kaasu pohjassa et meinaa ehtiä liikennevirran mukaan. Kyseessä sentään oli ~180hv vuosimallin 2014 nelivetoinen henkilöauto. Mutta ei riittänyt ruuti 2500 metrin korkeudessa jyrkissä mäissä.. sallitut huippunopeudet oli reilun 100km/h luokkaa.

Lainaus:
Ja katsastuksessa vois kokeilla lukkintumisen rajalla? jarruttaa x sekunttia, että jarrut todella pystyy muuttamaan lämmöksi, ja nimenomaan isomman liike-energian.
Voi kai ABS- autolla painaa sen pedaalin pohjaan ja katsoa miten pysähtyy? Ei kaikki maasturit ole ikäloppuja romuja missä on kolme sähköjohtoa ja vankkurinjouset Mitä tulee jarrujen tehoon, niin ne järeämmät akselit olisi taas ihan poikaa isompien renkaiden kanssa.. laakerit kestää paremmin, auto on vakaampi ja vähemmän kaatumatautinen, lähes poikkeuksetta isommissa akseleissa isommat jarrut -> turvallisempi.
__________________
Jeep Grand Cherokee 5.9 Limited LX, käyttöauto sopivasti maastoon varusteltuna.

Jeep Cherokee 4.0 - Ikuisuusprojekti Moggiakseleilla, 42" renkailla ja kaikensortin enemmän ja vähemmän oleellisilla ominaisuuksilla.

Jeep Cherokee 4.0 - Menehtyi kunniakkaasti Stadin Cruiseissa 5/2008.
Vastaa lainaten
 


Käyttäjiä lukemassa tätä viestiketjua: 1 (0 jäsentä and 1 vierasta)
 

Pikalinkit

Samanlaisia viestiketjuja
Viestiketju Aloittaja Foorumi Vastauksia Viimeisin viesti
Rajat kiinni ja äkkiä!! Lars Society 3 09.02.2016 19:31
Kylla ne kohta autoihinkin tarkat rajat... Korpikumpu Chit-Chat 16 19.12.2009 20:38
LJ 70 rengasmuutoksen paperit PikkuPeikko Tekniikka & Jutustelu 5 06.02.2008 06:49
Onko pykälät lavan pituudesta muuttumassa? _Metal_ Tekniikka & Jutustelu 25 09.07.2007 10:34


Sivu luotu: 21:01 (GMT +2).