Metallialan matematiikkaa

[pastirolli]

Löivät kurssilta tehtäviä käteen eikä tahdo räkätaudin takia ajatus toimia joten kyselen viisaammilta ja terveemmiltä apua.


a) Kuinka monta % levystä jää käyttämättä kun siitä valmistetaan, materiaalia tuhlaamatta, lieriön mallinen umpinainen säiliö. Levyn koko on 2m x 6m ja säiliön mitat ovat D=1150 ja h=1750? (D=halkaisija ja h=korkeus)

b) Paljonko valmis säiliö painaa, kun ainevahvuudeksi on valittu 5mm ja materiaali on alumiini, jonka ominaispaino on 2700kg/m3?

[valtatie]

25% JA 121,5 KG enkä ole viisaampi.

Selkee kompakysymys.. Eli säiliön päädythän täytyy hitsata sisäpuolelle, muuten säiliön pituus kasvaa esim 10mm, jos molemmat päädyt hitsataan ulkopuolelle.. Itse lieriöön vaadittava pinta-ala: 1.15*Pii*1.75=6.322 ja päädyt valmistustavasta riippuen (tosin a-kohdassa ei vielä tiedetä materiaalin vahvuutta, niin on pakko olettaa, hitsataan ulkopuolelle) eli Pii*(1.15/2)^2=1.039 ja näitä 2kpl eli pinta-alaa 2.077.. Koko levyn ala 6x2=12, joten koko levystä käytetään (6.322+2.077)/12=0.6999 eli silloin levystä jää jäljelle 40%

Kuinkas valtatie päätyi tohon edelliseen tuloksiin, että jäis vaan 25%

Ja jos ihan hiuksia halotaan niin tuo 0,6999999 on lähempänä 70 %:a kuin kuuttakymmentä joten jäljenne jäänee noin 30% ja painoa 112,86 kg

nimim. leikki, laulu, liikunta ja uskonnosta vanha läksy

Oks väki kännissä ku käki jo tähän aikaan päivästä

Alkuperäinen kirjoittaja Rekisteröimätön

Selkee kompakysymys.. Eli säiliön päädythän täytyy hitsata sisäpuolelle, muuten säiliön pituus kasvaa esim 10mm, jos molemmat päädyt hitsataan ulkopuolelle.. Itse lieriöön vaadittava pinta-ala: 1.15*Pii*1.75=6.322 ja päädyt valmistustavasta riippuen (tosin a-kohdassa ei vielä tiedetä materiaalin vahvuutta, niin on pakko olettaa, hitsataan ulkopuolelle) eli Pii*(1.15/2)^2=1.039 ja näitä 2kpl eli pinta-alaa 2.077.. Koko levyn ala 6x2=12, joten koko levystä käytetään (6.322+2.077)/12=0.6999 eli silloin levystä jää jäljelle 40%

Kuinkas valtatie päätyi tohon edelliseen tuloksiin, että jäis vaan 25%

Kah perkele, tommonen virhekin sinne jäi. Vaan eipä se ole tuon edellisen kommentoijan ilmoittama levyn painokaan ihan oikein

kuip pal heittää paino, tungin päädyt sinne sisäpuolelle kun luin b-kohdankin lupaa kysymättä

[pastirolli]

Seuraava kysymys...
Pneumaattisella sylinterillä on tarkoitus nostaa kuormaa jonka massa on 55kg. Nosto tapahtuu plus-liikkeellä ja kohtisuoraan ylöspäin. Järjestelmässä vallitsee minimissään 6bar painetaso. Kuinka suuri on sylinterin männän halkaisijan vähintään oltava että suunniteltu liike toteutuisi?
Koko ongelma ratkeaa seuraavia kaavoja sopivasti yhdistelemällä. Ota huomioon SI-järjestelmän mukaiset yksiköt [suluissa].

F=m X g jossa F [N] on sylinterin tuottama voima, m[kg] on kappaleen massa ja g[m/s2] maanvetovoiman aiheuttama kiihtyvyys eli vakio 9,81.

A=F/p jossa A [m2] on sylinterin männän pinta-ala ja p [Pa] on käyttöpaine.

A=pii X D2/4 jossa D [m] on sylinteri männän halkaisija.


Toivottavasti noista kaavoista saa jotain tolkkua. Itse en henkilökohtaisesti tajua tälläisistä laskutoimituksista mitään.

Alkuperäinen kirjoittaja Rekisteröimätön

kuip pal heittää paino, tungin päädyt sinne sisäpuolelle kun luin b-kohdankin lupaa kysymättä

Heittäähän se, ihan reilun puoli kiloa Tehtävän antohan on hiukan epämääräinen, kun sitä levyn paksuutta ei ilmoiteta vielä a-kohdassa.

Nousiskohan 35 mm männänhalkaisijalla, en tiedä kyllä saako niitä valmiina kaupasta

Alkuperäinen kirjoittaja Rekisteröimätön

Heittäähän se, ihan reilun puoli kiloa Tehtävän antohan on hiukan epämääräinen, kun sitä levyn paksuutta ei ilmoiteta vielä a-kohdassa.

Eli tuo laskemasi paino on 1760 mm korkealle säiliölle. Minä laskin alkuperäisellä mitalla annetulle kun olen sitä mieltä, että niitä päitä ei vaan leikata ennenkuin tiedetään se päädyn halkaisija, muuten joutuu leikkaamaan uudestaan.

Alkuperäinen kirjoittaja pastirolli

Seuraava kysymys...
Pneumaattisella sylinterillä on tarkoitus nostaa kuormaa jonka massa on 55kg. Nosto tapahtuu plus-liikkeellä ja kohtisuoraan ylöspäin. Järjestelmässä vallitsee minimissään 6bar painetaso. Kuinka suuri on sylinterin männän halkaisijan vähintään oltava että suunniteltu liike toteutuisi?
Koko ongelma ratkeaa seuraavia kaavoja sopivasti yhdistelemällä. Ota huomioon SI-järjestelmän mukaiset yksiköt [suluissa].

F=m X g jossa F [N] on sylinterin tuottama voima, m[kg] on kappaleen massa ja g[m/s2] maanvetovoiman aiheuttama kiihtyvyys eli vakio 9,81.

A=F/p jossa A [m2] on sylinterin männän pinta-ala ja p [Pa] on käyttöpaine.

A=pii X D2/4 jossa D [m] on sylinteri männän halkaisija.


Toivottavasti noista kaavoista saa jotain tolkkua. Itse en henkilökohtaisesti tajua tälläisistä laskutoimituksista mitään.

Siinähän se vastaus melkee jo onkin Sylinteriltä vaadittava voima F=55*9.81=539.55 N (Newtonia)
Vaadittava männän pinta-ala A=F/p=539.55 N / 0.6 MPa=899.25 mm^2 Eli bar:it pitää muuttaa megapascaleiks, että pysyy pinta-alan yksiköt hallussa, eli MPa=N/mm^2

Männän halkaisija D=neliöjuuri (4*A/Pii)= 33.83 mm

Ehkä Toi on sit makuasia haluaako viedä läpi ton laskun pascaleissa Pa vai megapaskaleissa MPa. Megapascaleilla saa vastauksen suoraan milleissä, ei niitä sylintereitä kuitenkaan misssän metri halkasijoilla myydä

Alkuperäinen kirjoittaja Rekisteröimätön

Eli tuo laskemasi paino on 1760 mm korkealle säiliölle. Minä laskin alkuperäisellä mitalla annetulle kun olen sitä mieltä, että niitä päitä ei vaan leikata ennenkuin tiedetään se päädyn halkaisija, muuten joutuu leikkaamaan uudestaan.

Näinhän se on, mutta sitä sisähalkaisijaa on aika vaikea tietää kun ei tiedä ainevahvuutta. Sitähän ei tehtävän a-kohdassa ole kerrottu. Jos tehtävässä ei olis b-kohtaa niin tuskin sitä vahvuutta vois lainata toisestakaan tehtävästä

[A-P]

Hjaa, kukaanko ei ottant huomioon saumoja?
Meinasin unohtaa päädyt, mutta en sitten hoksannut niiden kasvattavan pituutta.
Olisko kellään MathCAD-lisenssiä? Sillä oli kiva laskeskella yhtä sun toista koulutehtävää.

Alkuperäinen kirjoittaja A-P

Hjaa, kukaanko ei ottant huomioon saumoja?
Meinasin unohtaa päädyt, mutta en sitten hoksannut niiden kasvattavan pituutta.
Olisko kellään MathCAD-lisenssiä? Sillä oli kiva laskeskella yhtä sun toista koulutehtävää.

Kukas sitä on sanonu, että se hitsataan? Jollei tulekaan saumoja ollenkaan, aina voi valittaa tehtävän annosta, jos tehdään vaikka sikaliimalla

[pastirolli]

Mitenkäs tälläinen tehdään?

Näin sitä valmistutaan ammattimieheksi...

Alkuperäinen kirjoittaja pastirolli

Mitenkäs tälläinen tehdään?

Eikö tehtävässä muita tietoja ole? En nyt ihan ymmärrä tota sähköisen kytkennän osuutta. Periaate tossa varmaan on se, että kun sylinteri 1 ajetaan päätyyn, rajakytkin S2 saa signaalin ja se taas käynnistää jotain, ehkäpä sen perusteella ajetaan sylinteri 2 päätyyn ja sylinteri 1 odottaa paikallaan, sen jälkeen kun S2 ja S3 tulee signaali, tapahtuu taas jotain ja yllättäen ajetaan joko molemmat sylinterit miinus päätyyn tai ensin toinen ja sitten toinen. Ja se pitäis selvittää ton "sähköisen kytkennän" ja siellä olevien kytkimien avulla..

[revu]

en tiedä mitä tarkoittaa toiminta sekvenssit ja matka-aikakaaviot ja oletan että tuo S0 on jokin käyttö kytkin tai vastaavaa. sylinterien ollessa tuossa kuvan osoittamassa asennossa eli S1 ja S3 on vaikutettuna käynnistää S0 kytkimen kytkeytyminen ketjureaktion jossa K1 rele muodostaa pitopiirin ja ohjaa samalla magneetti venttiiliä Y1 kunnes C1 sylinteri osuu kytkimeen S2 joka katkaisee K1 releen pitopiirin ja kytkee releen kelalle K2 virran ja K2 muodostaa jälleen pitopiirin ja ohjaa magneetti venttiilille Y3 virran joka ohjaa sylinterin C2 + liikettä ja niin edelleen.

en jaksa kirjottaa kaikkea mutta joka tapauksessa C1 ajaa eka varren pihalle sitten C2 tekee saman tempun ja sit C1 varsi sisään ja sitten C2 sama homma.

[kaistapää]

Alkuperäinen kirjoittaja revu

en tiedä mitä tarkoittaa toiminta sekvenssit ja matka-aikakaaviot ja oletan että tuo S0 on jokin käyttö kytkin tai vastaavaa. sylinterien ollessa tuossa kuvan osoittamassa asennossa eli S1 ja S3 on vaikutettuna käynnistää S0 kytkimen kytkeytyminen ketjureaktion jossa K1 rele muodostaa pitopiirin ja ohjaa samalla magneetti venttiiliä Y1 kunnes C1 sylinteri osuu kytkimeen S2 joka katkaisee K1 releen pitopiirin ja kytkee releen kelalle K2 virran ja K2 muodostaa jälleen pitopiirin ja ohjaa magneetti venttiilille Y3 virran joka ohjaa sylinterin C2 + liikettä ja niin edelleen.

en jaksa kirjottaa kaikkea mutta joka tapauksessa C1 ajaa eka varren pihalle sitten C2 tekee saman tempun ja sit C1 varsi sisään ja sitten C2 sama homma.

äkkiä pähkäiltynä samaan tulokseen tulin.

ilmeisesti topicin aloittaja käy jotain koneenasennuskurssia.samoja itsekkin opiskelin jonkin aikaa sit.

[pastirolli]

Alkuperäinen kirjoittaja Rekisteröimätön

Näin sitä valmistutaan ammattimieheksi...

Teoria ei vaan ole meikäläistä varten. Tälläiset tehtävät menisivät paremmin kalloon kun pääsisi oikeasti liittelemään sylkkyjä ja releitä. Anteeksi jos tuotin mielipahaa.

Alkuperäinen kirjoittaja revu

C1 ajaa eka varren pihalle sitten C2 tekee saman tempun ja sit C1 varsi sisään ja sitten C2 sama homma.

Menisikö homma jotenkin näin?

[pastirolli]

Alkuperäinen kirjoittaja kaistapää

ilmeisesti topicin aloittaja käy jotain koneenasennuskurssia.samoja itsekkin opiskelin jonkin aikaa sit.

Eikä kun ihan normaaliksi levyseppähitsariksi opiskelen. Samalla saa tehtyä kaikenlaisia palikoita offi-projektiin. Teoriat vaan meinaavat mennä yli hilseen.

[revu]

Alkuperäinen kirjoittaja pastirolli

Menisikö homma jotenkin näin?

onko toi se aika matkailu kaavio? mä en noista tiedä mutta jos tuolla pitäs kuvata noita sylinterien liikkeitä toisiinsa nähden ja ylempi viiva on on C1 ja alempi C2 ja viivan ylös nousu tarkoittaa sylinterin + liikettä niin silloin kun ylempi viiva on noussut ylös pitää alemman viivan lähteä nousemaan ja sitten kun alempiviiva on ylhäällä pitää ylemmän lähteä laskemaan ja kun se on alhaalla pitää alemman lähteä laskemaan.

[pastirolli]

Joku tuollainen se kaavio olisi. Tuohon pitäisi piirtää vielä pystysuoria viivoja.

Näitä teidän vastauksia lukiessa nuo laskut ja kaaviot ovat jotenkin muuttuneet helpommiksi ymmärtää. Kurssilla on joku uusi kouluttaja joka vetää niin jumalattoman vaikeaselkoisia teoriatunteja että alkaa hieman vituttamaan. On se kumma kun offipalstallakin oppii paremmin matematiikkaa kuin kurssin penkillä.

Kiitokset avusta! Tarjoan kaljat vaikka virtuaalisesti.

[Skaleton]

Alkuperäinen kirjoittaja pastirolli

Teoriat vaan meinaavat mennä yli hilseen.

Pääasia on, että saat kurssin läpi. Kyllä teoria omalla laillaan on tärkeää sekin, jotta osaa edes jollain lailla nähdä kokonaisuuden mutta jos raudan muokkaaminen onnistuu niin kai ne opettajat sen ymmärtää, että suunnitteluosasto keskittyy pyttyjen painon ja sylinterihalkaisijoitten selvittämiseen