![]() |
![]() |
|
Tekniikka & Jutustelu Yleistä keskustelua maastureihin ja/tai off-roadiin liittyen |
![]() |
|
Työkalut | Etsi tästä viestiketjusta | Näkymä |
#1
|
||||
|
||||
![]() Hilux D-4D 120hp tehot ja penkitys-08 Hiluxi on nyt penkitetty ja yllättävää oli, että vakioteho on vain 103,5hp ja vääntö n.290nm. Boksia säätämällä tehoksi saatiin 134,6hp ja vääntö hinpun alle 350nm. Luvut takapyöriltä. Vielä ei ole tullut vastaan Hiluxia kuulemma, jossa vakioteho olisi ollu 120hp, vaan tehot on liikkunut siinä 100-104hp. Turbovian voi 99,9% sulkea ainakin kohdaltani pois, kun turbo on uusi. Vanhassa oli kolme siipeä hiirenkorvalla. Olisi mukava tietää, mitä tuo edellinen Hiluksi ilman välijäähdytintä antaa ulos ![]() Ennen minun autoa oli ollut 150hp Fordi ja Saabi. Molemmille penkki oli antanut ennen ohjelmointia tehtaan ilmoittamat luvut. (+- 1hp.) Äkkiseltään voisi ajatella että Tojotan softassa on jotain, tiedä sitten... Joskus oli juttua, että mitä noi boksit antaa ulos. Tossa nyt yksi tulos ja arvoitus miksi vakioteho on noin paljon vähäisempi, mitä ilmoitetaan. Jokatapauksessa mukavasti auto kuitenkin muuttui lisääntyneen väännön ansiosta. Nyt on testi menossa, miten paljon nostaa kulutusta. Todellisuudessahan sen pitäisi laskea... Liitteenä dynolappu, missä vertailu ennen ja jälkeen säädön.
|
#2
|
||||
|
||||
![]()
Eihän se tehtaan teholukema nyt pyöriltä oo koskaan ja missään laitteessa.
![]() |
#3
|
||||
|
||||
![]()
Bemari ilmoitti 60-70 luvulla vetopyörä tehoja korjaamokirjoissa. Ne olivat noin 80% moottoritehosta.
__________________
Size does matter, Sisu A-45 projekti
Sisu-harrastajien palsta, SISUA.net Myydään: Pajeron osia, Uusia ja käytettyjä maastokuorma-auton renkaita, 50-80 luvun euro ja japsi henkilöautojen osia, sekä perseestä perämoottoriin! |
#4
|
||||
|
||||
![]() Lainaus:
Ois luullu että noissa edellisissäkin autoissa olis tullu vähemmän mitä ilmoitetaan. ![]() |
#5
|
||||
|
||||
![]()
penkkihän mittaa lopuksi voimansiirron tehohäviön. hj cruiserissa se oli jotain 25hp.
olisko kalipronnissa häikkää? |
#6
|
||||
|
||||
![]() Lainaus:
Ja onhan Hiluxissa voimansiirtohäviöt suuremmat kuin jonkin etuvetokinnerin. Renkaat painaa äkkiä 40 kg enemmän yhteensä, niiden pyörittämiseen hukkuu voimaa. Viimeksi muokannut -MaTTi- : 08.05.2014 20:37 |
#7
|
||||
|
||||
![]()
Silloin se osais laskea siitä moottoritehon, tuo ei oo osannu, joten ei oo mitannu häviöitä.
|
#8
|
|||
|
|||
![]() Ei liity hiluxiin suoraa
Mutta taannoin Oulun tekulla porukka sääteli ja viritteli autoja, ja puhuivat tehoista hevosvoiman kymmenyksen tarkkuudella, ja yrittivät pähkäillä parhaita öljyjä hukkatehon kannalta..... ilmanpaineet/kosteudet/lämmöt kuulosti olevan hallussa.
Mutta koskaan kellään ei ollut aikaa tehdä 2 peräkkäistä vetoa normaalia alhaisemmilla ja korkeammilla rengaspaineilla! Eivät ainakaan kertoneet, että olisivat tutkineet.... tuo "voimansiirtohäviöiden" mittaaminen dynossa on varmasti paljon tutkittu juttu, mutta kun samalla dynolla pitää pystyä mittaamaan kaikki autot, niin kompromissejä/epätarkkuuksia/valistuneita arvauksia/oletuksia on varmaan aika paljon. Eikö traktoripuolella ole asiat "pykälää" paremmalla tolalla, samoin kun irtomoottoreiden ammattimaisessa dynoamisessa; siis taktorissa puhutaan ulosottoakseli tehosta, ja se mitataan mahd. suorassa pyörivällä ulosottoakselilla pyöritettävällä; säädettävällä; jarrulla. Ja dynossa/jarrussa on vääntömomentin mittaus ja kierroslukumittaus, ja kun halutaan tietää esim. 1000 kierrosta/min teho, niin kaasu pohjassa lisätään jarrutusvoimaa niin pitkään, että traktori ei jaksa pyörittää dynoa kuin tuon 1000 rpm. Ja tehohan on suoraan kierrokset x vääntömomentti x vakio. Ja tuo inertia dyno (siis teho mitataan max muutaman sekunnin kiihdytyksellä) on muutenkin enemmän ja vähemmän tarkoitettu tehtyjen muutosten vertailuun.... Tästä tulee varmaan paljon vastaväitteitä/kommentteja! Mutta Minusta moottorin, varsinkin, jos moottorista haetaan väsymätöntä vääntöä, moottorin tehoa ei voi täysin mitata pienellä kuormituksella pyörimisnopeuden nousunopeuden mukaan: Vanhemmissa dieseleissä mekaanisessa pumpussa on tavalla taikka toisella tehty vaimennus, siis äkilliset muutokset kaasun asennossa/kuormituksessa/pyörimisnopeudessa pyritään vaimentamaan, että moottori pyörimisnopeus pysyisi haluttuna eikä alkaisi "hakkaamaan" eikä sammuisi. Siis vm.-88 Toyota HJ-60 ja HJ-61 on molemmat käytännössä samalla moottorin lohkolla ja voimansiirrolla, mutta tuo HJ-61, suorasuihkudiesel turbolla, +n.30% tehoa ja vääntöä, on todella surkea ajaa offroadia kivikossa tms, kun mekaanisen pumpun ohjaus on tehty mukavaksi kadulla, tuo hj-60 esikammio diesel on puolestaan suunniteltu maastoon tms. ja se (syöttöpumppu) huolehtii moottorin tasaisesta pyörintänopeudesta, niin hyvässä kuin pahassa. Ja noissa uusissa, sähköisesti ohjatuissa common rail dieseleissä, suihkutusmäärää säädetään noin Miljoona kertaa nopeammin, ja tuo k.o ruiskutustapahtuman ajoitus tehdään miljoona? kertaa tarkemmin, ja jaetaan vielä pahimmillaan n.10 pieneen annokseen... Siis täysi oletus; Jos inertadyno näyttää toyotan autolle aivan liian vähän tehoa (siis tehtaan ilmoitus) niin JOS (arvaus) toyota on jatkanut tuota maasturipolitiikka, niin ohjelma ei anna max tehoa, jos kiihtyvyys on liian suuri. Minulla on jossain dynolapun kopio, jossa HJ-60 voimansiirto häviö on "kaamea" olikohan peräti puolet? mutta maksava asiakas sai paperille "todisteet" säädön onnistumisesta.... siis tehoa enemmän kuin uutena! Ja tällä palstalla oli yksi hyvä dynolappu, olikohan että max. tehon kierrosten ylittyessä vääntömomentti vielä kasvoi? tai jotain muuta vastaavaa fysikaalisesti mahdotonta... P.S vieläkö noissa inertiadynoissa voimansiirtohäviöt mitataan kytkin pohjassa? Kaveri vittuillessaa sorvasi 1600 Ladan vakiovauhtipyörästä "kaikki" pois, ja teho nousi muistaakseni n. 150 Hv:sta noin 10 hv.... tämä siis -80 luvulla. En millään muotoa halua kyseenalaistaa noiden boksien vaikutusta, mutta olisi kiva nähdä käytännön vaikutus; siis esim. maksimipainoilla jyrkkään mäkeen, jonka orkkiksena ei jaksanut kivuta kuin 70km/h ylös asti... p.s.s Taannoin olisi ollut mahdollisuus tuotekehitys projektiin, missä venymäliuska antureita liimattiin putken pinnalla ristiin... Viimeksi muokannut BJ-40/76 : 19.05.2014 15:12 Perustelu: HJ-61 on suorasuihkudiesel turbolla |
#9
|
||||
|
||||
![]() Lainaus:
Kivasti on Marcuksen Hiluxiinkin tullut lisää potkua, olipa tehoa ennen ja jälkeen sitten mitä vain, niin prosentteina nousu melkoinen. |
#10
|
||||
|
||||
![]()
tuleekos noilla bokseilla jo nykyään sinne aivan alimmille kuolleille kierroksillekin jotain eloa? että edes yritetään turboa savulla härnätä mukaan?
kyllähän saabit on kautta aikain lykännyt pyöriltä vähintään sen mitä koneelta luvattu, paitsi tietysti joltain nyt joku poikkeus löytyy mutta pääsääntöisesti tämä on näin.. todellakin, inertia dyno ei tosiaan ole mikään absoluuttisen tehon mittari, se on juurikin tehon muutoksien havainnointia helpottava laite... |
#11
|
||||
|
||||
![]()
Tälläiselle tavantallaajalle mielenkiintoista luettavaa ja "opettavaa" nuo kommentit.
Oman auton boksia säädettiin vielä tuon dynolapun jälkeen alaväännön suhteen. (Boksi irti ja kiinni tietokoneeseen) Ylhäällä käyrät aika tappissa. Savutus rupesi olemaan kohtuu kovaa, kun mentiin tosta vielä ylemmäs. Mikään tykki tuo ei säädön jälkeenkää ole, mutta ok ajettava jopa alhaisilla kierroksilla. Täytyy joskus laittaa traileri+puntti perään ja testailla vetoja boksilla ja ilman. |
#12
|
||||
|
||||
![]()
Minkäs merkkinen boksi kyseessä kun kerran oikein voi läppärillä säätää?
|
#13
|
|||
|
|||
![]()
Itsellä ei oikein hahmotu miten jollain boxilla saisi auton moottoriin ihmeemmin jytkyvoimaa, mutta jos sen avulla pystyis helpommin säätää esim. syöttöä ja tekisi samalla muita muutoksia, miksei paukut paranisi.
Omaan vehkeeseen ei mitkään boxit taida auttaa kun on niin vanhaa tekniikkaa, mutta veikkaisin vetojen olevan toista luokkaa jos vaihtas vaikka turbon VNT tyyppiseen ja tekisi siihen toimivan ohjaussysteemin, tuli välijäähy ja virtaavampi pakoputkisto ja siihen sitten syöttöjä lisää... Mutta ei se silti vahvista vaihteistoa, kytkintä, eikä perää. |
#14
|
||||
|
||||
![]()
Lahdesta löytyy myös pyörä-tehopenkki patrollista löyty 109hv( takapyörä tehoksi) ja tehdas ilmotti 130hv(moottori tehoksi )
hiluksista3.0td mitattiin samaisessa penkissä 174hv taka pyörältä ja reilusti yli 400nm vääntöä |
#15
|
||||
|
||||
![]() Lainaus:
Koulun penkki ilmotti aikalailla samat vakio GR:stä kun haettiin vertailu paperit. Olikohan moottoritehot sen 127hv kun häviöt lisättiin.
__________________
"Suunnitelmien mukaan mennyt remontti".....kato kun sekin viel joku päivä nähdään. |
#16
|
||||
|
||||
![]() Lainaus:
![]() |
#17
|
||||
|
||||
![]() Lainaus:
|
#18
|
||||
|
||||
![]()
Ekan tankillisen jälkeen kulutus aikalailla sama. 9.8ltr/100km Seka-ajoa ja hiukan kärryn vetoa.
|
#19
|
|||
|
|||
![]()
BJ-40/76 kirjoitti: " Siis vm.-88 Toyota HJ-60 ja HJ-61 on molemmat käytännössä samalla moottorin lohkolla ja voimansiirrolla, mutta tuo HJ-61, esikammiodiesel turbolla, +n.30% tehoa ja vääntöä, on todella surkea ajaa offroadia kivikossa tms, kun mekaanisen pumpun ohjaus on tehty mukavaksi kadulla, tuo hj-60 esikammio diesel on puolestaan suunniteltu maastoon tms. ja se (syöttöpumppu) huolehtii moottorin tasaisesta pyörintänopeudesta, niin hyvässä kuin pahassa."
HJ61 on suoraruisku ja 60 esikammiokone. Tälläkin jonkinlainen vaikutus ihan pienillä kierroksilla vedossa "rynkytykseen". Tosin ruiskupumpulla varmaan suurempi vaikutus, esim. ruiskupumpun nokka-akseli täysin eri profiilinen, muista pumpun eroista puhumattakaan. |
#20
|
|||
|
|||
![]() Lainaus:
![]() |
#21
|
||||
|
||||
![]()
Se on tosi tarkasti säädettävä 12h-t pumppu et vääntää tyhjäkäynnillä. Ja meinaan just sitä säädintä. Ainakin nyt on omassa 2h➕12h-t pumppu. Tyhjäkäynnillä vääntöä riittävästi, pitkän aikaa tappelin ku sitä sitä ei ollut olenkaan
![]() |
#22
|
||||
|
||||
![]() Lainaus:
__________________
Mouho Motorsport |
#23
|
||||
|
||||
![]()
Juu ei varmasti halvimmasta päästä. En muista mitä ite maksoin, mutta nyt kuulemma Hiluxiin 600esis.alv, säätö ja dynotuksen.
|
#24
|
||||
|
||||
![]()
No ei todellakaan ole enää kalliita! Mitä kaikkia antureitä tuo hiluxissa huijaa? Saitko sen softan itelles ? Saisko siitä screen-shottia ?
![]() Kyl noi rinnakkais ecut tuo commonraileihin paljon lisää potenttiaalia harrasterakentajille ![]() |
#25
|
||||
|
||||
![]() Lainaus:
![]() "Softa" jos sitä sitä sellaseks voi kutsua, ni on kaverilla. =) |
![]() |
Käyttäjiä lukemassa tätä viestiketjua: 1 (0 jäsentä and 1 vierasta) | |
|
![]() |
||||
Viestiketju | Aloittaja | Foorumi | Vastauksia | Viimeisin viesti |
Hilux 2007 tehot häviää/pätkii | -Hiluski- | Tekniikka & Jutustelu | 12 | 05.05.2014 15:14 |
Toyota Hilux d-4d 88kw ahtopaineet ja koneen kestävyys | Marcus78 | Tekniikka & Jutustelu | 0 | 05.11.2013 16:23 |
Myyty Mittarivaijeri Hilux Ln110 ja VW Taro 2.4D 4x4 UUSI 75€ | bluevan | O/M/V Varaosat ja tarvikkeet | 6 | 11.03.2013 21:20 |
Myydään / Vaihdetaan Myydään Hilux LN110 4x4 2.4D (33x12,5 ja 2L-T) | Ramo | O/M/V Ajoneuvot | 0 | 23.09.2011 15:14 |
Hilux 110 2.4d 4.3 välityksellä etu ja takaperä | O/M/V Varaosat ja tarvikkeet | 1 | 19.05.2006 11:00 |