Tarina alkaa joskus vuonna 2009, kun kova Cherokee-kuume iski. Ja auton piti olla tietenkin diesel, eihän sillä muuten ole vara ajella. Lyhyen (liian lyhyen, jos nyt miettii) tutkimuksen päätteeksi päädyin 2.1TD-moottorilla varustettuun yksilöön. Mittarissa oli karvan päälle 300tkm, ja perä piti ääntä. Samoin kannen ja lohkon välistä vuoti nestettä. Kaupat tein silti, ja ajelin kotia kohti hymy korvissa.
Jossain välissä korotin kulkinetta n. 2.5", Edessä Omen jousilla ja yksillä keltaisilla kiekoilla ja takana saman valmistajan jousilla sekä pidemmillä riipuilla. Iskareista loppui vara takana, joten laitoin Omen pumput joka nurkkaan.
Hymy hyytyi muutaman kansipahvin vaihdon jälkeen, eikä sitä kirkastanut edes uusi kansi. Vettä vuoti edelleen. Nämä Rellun dieselit ovat siitä mukavia että kannenpultit ja mm. kiertokankien pultit ovat kertakäyttöisiä, joten joka kerta sai uusia pultit. Tästä kimpaantuneena päätin että en piinaa Rellun konetta enää yhtään.
Auton katsastin viimeksi vuonna 2010, eli moottorivaihtoehtoja on ehtinyt veivaamaan mielen sopukoissa ihan riittävästi. Välillä jopa Opelin 2.0 ohc kummitteli mielessä, mutta tästäkin toivuin. Myös VW:n 1.9TD makasi pihassa hetken, kunnes joku onneksi osti sen pois.
Keväällä huomasin että projektien rassaus voisi taas kiinnostaa, ja sattumalta löysin ulkomaan elävien foorumilta tarinaa Toyotan huipputehokkaan ja modernin 2L-moottorin naittamisesta kestävyydestään tunnettuun AX-5 vaihteistoon. Tästä se idea lähti, ja nyt koitan toteuttaa perverssit visiot joita vuodet ovat päähäni iskostaneet.
Tässä kuva autosta nykykuosissa, ilman tekniikkaa.