![]() |
Kokemuksia aurinkopaneelijärjestelmistä
Eli eli..
Suunitelmissa laittaa paneelijärjestelmää kokoluokkaa >10kW. Onko palstalaisilla pirkanmaan alueelta hyviä/huonoja kokemuksia toimittajista? Asennus olisi aivaimet käteen periaatteella. Tällä hetkellä tarjouspyyntöö laitettu paikalliselle sähkö/paneeli liikkeelle sekä finnwindille. |
Saattaa olla sesonkia sillä alalla, asennushinta sama kuin peltikatolle: 100€/ruuvi :D
|
Sekin vaikuttaa lopputulokseen mitä tilaa.
Itse suunnittelisin tavanomaiseen omakotitaloon vaikka siltä pohjalta, kuvaa ensin pilvettömällä ilmalla kiinteistöstä pihoineen kuvan keväällä tai syksyllä minkälainen on varjotilanne aamulla ja illalla. Jos varjotonta tilaa on hyvin, hanke on paljon parempi kuin varjoisalla tontilla. Sitten piirtää kuvaan vaikka paperille kynällä karkean piirrustuksen miten paneelit on. Paneelien jännitteet ja ampeerit näkee niiden spekseissä. Jos katto ei ole tasakatto, katolla olevia paneeleita ja liitoksia on vaikea huoltaa joten niissä pitäisi onnistua hyvin. Jos paneelit tuetaan ja kiinnitetään normaalisti pituussuunnassa kahdesta kohtaa, olen tuuminut tulisiko parempi jos olisi kolmaskin kiinnityspiste. Verkkoinvertteri saattaa pitää ääntä, joten sille olisi hyvä olla joku sopiva tekninen tila. Samalla on mietittävä tuleeko järjestelmään ominaisuus, jolla tuotantoa ohjataan enemmän omaan käyttöön esim. vesivaraajaan. Jos menee paljon lämmintä käyttövettä, harkitsisin esim. Fronius Ohmpilotin asennusta. https://youtu.be/y3-ZabgaRnw |
Jos on yhtään epäilystä mahdollisista varjoista, niin ajatellun asennuspaikan kuvaaminen on tosiaan kannattava tehdä ennen investoinnin tekemistä. Siitä kannattaa suunnittelussa lähteä, että tuotto romahtaa lähes kokonaan, jos paneeliston päälle sattuu puun tai rakennuksen varjo. Tiedän, että yksittäisissä paneeleissa on ohitusdiodit, mutta pessimisti ei pety.
Esimerkiksi joku action-kamera jalustalle ja ajastettuna kuvaamaan pilvettömänä päivänä suunniteltua paneeliston paikkaa aamusta iltaan, esim. 4-6 kuvaa tunnissa. Tämä kannattaa tehdä huhti-, kesä- ja syyskuussa, niin tulee huomioitua maan kallistummisen vaikutuskin saatavaan suoraan auringonvaloon. Kevään ja syksyn tuotto on tärkeää, koska silloin sähköä tarvitaan enemmän. Kesällä usein saadaan paneelistosta enenmmän sähköä kuin itse pystytään käyttämään tai varastoimaan. Myyntitykit paukuttelevat henkseleitä näillä kesän teholukemilla, kun aurinko on korkealla ja varjot vähissä. Keväällä ja syksyllä paneelistoa varjostava haitta löytyy kauempaa, joten siksi kannattaa tämäkin huomioida. |
Joo tiedossa kyllä varjojen vaikutus. Asennuspaikka täysin varjoton lounaan suuntainen lape. Lähinnä kiinnostaisi kokemukset myyjistä. Onnistuko asennus ja oliko tavara mitä luvattiin.
|
Varjot on todellinen ongelma.
Minulla on kiinalainen halpis- paneeli venettä varten, ja se on niin herkkä varjoille, että tuntuu uskomattomalta:
paneeli on n. 45x65 cm ja pystyasennossa (testatessa) suoraa kohti aurinkoa, ei mitään varjostamassa, ja paneeeli kytketty suoraan akkuun, ilman mitään säätimiä. Muistaakseni työnsi noin 2 Amppeeria virtaa akkuun 13,6 voltin jänniitteellä. Ja kun varjostin paneelia luudan varrella (puolen metrin päästä paneelista) latausvirta tippui n. 30 % kun luudan varjo oli pystyssä, ja pikkuisen vähemmän, kun varjo oli vaakatasossa. Ja kun pensas varjosti paneelia n. 1/4 nurkasta, virta oli enää 0,1-0,2 amppeeria. Kun lähdetään suunnittelemaan aurinkosähköjärjestelmää, pitäisi ensin tiedostaa, mitä haluaa? On eri asia tehdä järjestelmä, josta saadaan maksimi huipputeho, kuin tehdä järjestelmä, mistä saadaan käytännössä ympäri vuoden sähköä niin paljon, että esim. kiertovesipumppu toimii suurimman osan vuotta kohtuullisella akustolla ja minimaalisella agrekaatin käyttämisellä. En tiedä, miten "hyviä" nuo nykyiset verkkoinvertterit on, osassa taitaa olla jo useampi sisääntulo eri paneeliryhmille ja/tai tuulimyllylle? Yleensä paneelien sijoittamisessa joudutaan käyttämään olemassa olevia rakenteita, siis laittamaan paneelit esim. katolle taikka seinälle. -> etelän puoleinen seinä, räystään alla, ei ole huono paikka paneeleille: Vaikka ne tuottavat vain vähän sähköä, niin sähkön tuottoa tulee silloin, kun muut paneelit lumen alla.... Jos minä alkaisin rakentamaan aurinkopaneeleita omakotitalon sähköistykseen, kartottaisin nuo varjot erityisen huolellisesti, ja ryhmittelisin paneelit sellaisiin ryhmiin, että aikaisin aamulla oma ryhmä saa aurinkoa, samoin kuin myöhään illalla, ja jos joku yksittäinen varjostaja, esim. puu, niin ryhmitys niin, että puu varjostaa kerralla koko yksittäistä ryhmää, ei kokoajan useamman ryhmän yksittäisiä paneeleita. Isot paneelit tahtoo olla suurella jännitteellä ja siten niitä ei yleensä kannata/saa kytkea kovinkaan montaa sarjaan; jos tyhjäkäyntijännite nousee yli 300? voltin, kaapelit yms. pompsahtaa hinnaltaan. Isojen paneelien tyhjäkäyntijännite on herkästi 40-50 volttia, siis käytännössa yhdessä ryhmässä voi olla 5-7 paneelia, ja ryhmän nimellisteho on silloin suuruusluokkaa 2-3 kw ja jos halutaan esim. 10 kw nimellistehon järjestelmä, niin sehän tarkoittaa että paneeliryhmiä vois olla 4-5 kpl. Täytyy muistaa, että näin kytkettynä invertterin syöttövirta kasvaa suureksi, ja se onkin usein rajoittava tekijä, siis että milloin voidaan pysyä 300? voltin max jännitteessä. Ja koska paneelit on suunnattu niin, että koskaan kaikki paneelit ei ole yhtäaikaa suorassa auringonpaisteessa, niin riittää pienempi/halvempi verkkoinvertteri. Ja verkkoinverttereissä on usein myös mahdollisuus "ylikuormittaa" invertteriä liian tehokkaalla aurinkopaneelistolla; esim. Fronius Symo 6.0-3-M WLAN 3-vaihe aurinkosähköinvertteri; nimellisteholtaan 6 kW, Max. DC-ottoteho: 12000 W. |
Venepaneeliesimerkissä ei ehkä paneelissa niitä diodeita. Vähän kuin lytistäisi puutarhaletkua.
Itsellä huonoin ominaisuus tähän saakka tekemässäni aurinkosysteemissä on ollut oman käytön alhainen osuus. Viimekesänä ollu kuitenkin aika korkea spot-hinta, joten hyvitys oli ok myöhemmälle ajankohdalle. Toinen kehittämistä kaipaava juttu on tulisiko olla myös lumettomia talvipaneeleja. Niille sopiva tila vähän kortilla. Melko ylös suunnatut paneelit on kesällä ok. Olen kuitenkin harmissani isosta lumikasasta paneelien päällä, joten lumeentuvat poistin talveksi. Jos jaksaisi kehittää myös vesikiertoisen puulämmityksen, sitten voisi paukutella henkseleitä. Meinaa tulla helposti epäsuhtaa kiinteistön arvon ja teknisten järjestelmien suhteen. Lämmintä käyttövettä olen tehnyt viimeajat puukiukaalla ja astianpesukoneella. Olen yrittänyt optimoida puita, jotten itse käristyisi mutta myös valoisaa aurinkopaneelitilaa. Yhtenä jippona mulla on myös Tigo optimoijia. Ensin kannattaa huolehtia fyysisestä optimoinnista. Esim. leveä aitamainen paneelisto helppo tehdä, mutta siihen osuu helposti varjo. Omakotitalossa ei invertteriin viitsi laittaa ehkä 2 sarjaa enempää. Jännite olisi hyvä osua sille alueelle millä mppt toimii. Välillä tulee kovia ampeereja, joten jokaisella sarjalla saisi olla omat johdot invertterissä suoraan. Keväällä ja syksyllä ilta ja aamupaneelimeininki ei toimi kauhean hyvin. |
1 Liiteet
Itse aloitin maailman pelastamisen vihreällä sähköllä grillikodasta. Paneeli, säädin ja johdot maksoivat lähetyskuluineen hieman reilun satasen. Ostopaikka saksan ebay.
Kodan sisällä on auton akku. Järjestelmällä käytetään valoja kodan sisällä, radiota, ja ulkona on yksi valo liiketunnistimella. Mukava syksy pimeällä hiipiä kotaan, kun näkee mihin tallustaa. Ja sisällä voi tietysti vaikka ladata puhelinta. Kaikki hilut mitä olen ostanut, katkasijat, johdot, valot, asennuskaljat yms ovat maksaneet tähän mennessä noin 200e. Hullulla on halvat huvit, idiootilla ilmaiset? Nyt kun on satanut lunta, niin olen melkein joka päivä harjammut paneelin puhtaaksi. Se onnistuu hyvin kodan vierestä. Jos mulla olis paneelit talon katolla, niin millä ne putsaisi? |
Yhdellä paneelilla ei varjo-ongelmasta pääse eroon muuten kuin varjon poistamalla. Jos olisi kaksi paneelia diodein kytkettyinä joko rinnan tai sarjassa, niin saisi edes yhden paneelin tuoton tilanteessa, jossa varjo sattuu toisen päälle.
Aiemmin mainittu ryhmittely, eli kokonaisuuden jakaminen itsenäisesti toimiviin osiin on hyvä keino väistää varjoja, joita ei pysty poistamaan. Lumi on katolle asennettujen paneelien ikävä ongelma. Maatelineessä olevaa paneelistoa sentään pääsisi harjaamaan vielä kohtalaisen helposti, mutta harrastamista sekin vaatii, ja pihalta tilaa. Seinällä pystyssä oleva paneeli ei juurikaan lunta keräisi, mutta tuotto kesällä kärsii asennussuunnasta. |
Kiitos hyvistä vastauksista, mutta tosiaan tarkotus oli kerätä kokemuksia eri firmoista jotka näitä asentaa ja myy. Kokoluokka ~10kW
|
Lainaus:
Kattoasennuksista mieleen tulee, että eri katoille on erilaisia kiinnikkeitä, eikä läheskään aina tule kyseeseen konesaumakaton puristettava malli. En tiedä kuinka suuria vaihteluja eri firmoilla on jos niiltä pyytäisi tarjousta täsmälleen samasta asiasta samoilla tarvikkeilla. |
No nyt sitten tuli tilattua 15kW järjestelmä. Eikä hetkeekään liian aikasin. 😬
|
Lainaus:
|
Lainaus:
|
Lainaus:
Ei kannata tämän antaa lannistaa kun muissakin keinoissa on omat haasteensa. 15 kilowatin systeemissä on hyvä kun se syö kulutusta kohtuullisesti vaikka ei ole kaikista aurinkoisin ilma. |
Juu ja tuleva tuntinetotus lyhentää mukavasti takaisinmaksuaikaa. Halvan energian aika on aika pitkäksi aikaa tällä erää ohi. Pörssisähkön hinta nousee varmasti merkittävästi tulevina vuosina, sekin lyhentää entisestään takaisinmaksuaikaa.
|
Mitä tuollaiselle 15kw systeemille tulee hintaa?
|
Lainaus:
https://www.karkkainen.com/verkkokau...BoCqjkQAvD_BwE Haastetta on miten paneelisto asennetaan edukkaasti muustakin näkökulmasta kuin hinnan. Halvaksi telinemateriaaliksi olen keksinyt käytetyt sähköpylväät, joihin helppo liittää muuta puuta. Jos asennetaan katolle, sieltä ei passaisi pudota, joten voi kiinnostaa ostaa se osuus joltain firmalta ja siitä pitää maksaa. |
Lainaus:
|
Lainaus:
Kun järjestelmä on käytössä, se tekee hommia automaattisesti ja siitä kannattaa maksaa jonkin verta. Esim. puulämmityksessä on aika paljon työtä. |
Lainaus:
|
Tänään alko paneelit puskemaan sähköä. Päivällä oli maksimituotto luokkaa 10,5kW. Jännä nähdä millon saadaan maksimitehot. Vajaan päivän tuotto oli vähän alle 56,4kWh. Mutta froniuksen sovellukset ja seurannan käyttöönotto on kyllä aivan käsittämättömän paskaa. Hermot meinas moneen kertaan mennä.
|
Lainaus:
Froniusta pystyy kohtuuhyvin seuraamaan ilman sovelluksia sen näytöltä ja seuraamalla sähkön tuntikohtaista myyntiä ja kulutusta. Sulla kun on hyvin tehoa kotitarpeisiin, varmaan yksi haaste on voiko tuottoa kohdistaa paremmin omaan käyttöön. |
Meneekös tuosta ylijäämäteho myyntiin spot hinnalla?
|
Lainaus:
|
Lainaus:
https://youtu.be/o0E6eyEfyZ0 |
Lainaus:
Nyt on syksyl hinnat noussu 20 pinnaa paneeleissa mutta edelleen on kannattavaa panostaa. Ei tuu sähkön hinnat enää sille tasolle missä oltiin keväällä. |
Froniuksessa on näyttö ja valikot, ettei appia välttämättä tarvi. Kaveri tosin halusi seurata kännykällä Froniuksen nettipalvelusta.
Olosuhde ei kotona ole täydellinen, ampeereita ja voltteja seuraten voi päätellä myös paneelien ohitusdiodejen ja Tigo optimoijien toimintaa. Hyvän telineen teko on itselle ollut vaikeinta. Jaksanut silti tehdä telineen, johon on mahdollista kolmessa kerroksessa laittaa 33 paneelia. Toivottavasti ensi vuonna vaihenetotus auttaa. |
Lainaus:
|
Lainaus:
Korjatkaa jos on tarkempaa tietoa. |
Lainaus:
|
Lainaus:
Mulla esimerkiksi on harrasterakennuksessa ilmalämpöpumppu ajastettuna valoisaan aikaan. Tämänlainen järjestely voi olla 10 kertaa taloudellisempi kuin joku tavanomainen sähköpatteritouhu ja rakennusta voi käyttää. Kuorma tulee yhdellevaiheelle. |
Toisaalta tällä hetkellä jos on hyvä kiinteä sähkösopimus, kannattaa kaikki myydä verkkoon kovalla hinnalla ja ostaa halvalla sopimushinnalla. Täl hetkel voi siis olla mun käsityksen mukaan kannattavampaa ettei ole netotusta ollenkaan.
Viikonloppuisin kun pörssisähkö halvempaa, niin silloin kannattais taas käyttää tuotot itse. Toki jokaisella on eri tilanteensa sopparista riippuen. |
Nooh, katsotaanpa vaikka viiden vuoden päähän, millaisia lukuja on säästetty.
Tähän asti on käytännössä ollut niin, että viimeistään parin vuoden jälkeen aurinkosähköharrastajien into raportoida tuotoista on hiipunut :D Mutta toki nyt tilanne on toki otollisempi, jotta jotain voisi jäädäkin viivan alle. Vai syökö nousseet hinnat senkin, tiedä häntä. |
Lainaus:
Iitissä isoja suunnitelmia: https://dynasty10.iitti.fi/cgi/DREQU...em&id=202231-6 Veikkaisin aurinkotouhujen vakiintuvan keinovalikoimaan. Se ei tunnu tulevaisuudessa ihmeellisemmältä kuin rakennuksessa todettiin savupiippu tarpeelliseksi. Puukiuaskin olisi joskus ollut ihmettelyn aihe. Itse ihmettelen sen monipuolisia mahdollisuuksia vieläkin... |
Toukokuussa sähkölasku -150€, kesäkuussa -200€ ja heinkuussa -250€. Elokuulta tulossa reilusti yli 300€. Samaan aikaan sähkön kulutus pudonnut 29-45% vaikka talouteen tuli ladattava hybridi joka ladataan joka päivä tyhjästä täyteen. Hyvä investointi.
|
Lainaus:
Aurinkotouhut kehittynyt paremmin kuin varteenotettava täyssähköautotarjonta. |
Lainaus:
https://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=164115 pistin pystyyn saatesanoilla: Lainaus:
|
Lainaus:
Paljonko maksoi järjestelmä ja minkä kokoinen? |
Lainaus:
Lainaus:
|
Hups, meni jotenkin ohi juuri tuo viesti, kyllä mie selasin edellisen sivun mutta näköjään huolimattomasti...
edit: mutta joo, jos tuo jos tuotto/säästö on sen tonnin vuoteen niin takaisinmaksuaika 20 vuotta. 2 tonnia vuoteen 10V. Pääseekö 2000:n euron säästöön? Siis edes nyt, näillä hinnoilla? Kennin tapauksessa voisi päästäkin, jos tuosta muhkeasta 28000 kwh/a kulutuksesta suurin osa ei tule lämmityksestä talvella? |
Lainaus:
Edittiä: Olihan siellä "Tavoitteena puolittaa ~28000kWh:n kulutus." Tuosta sen voisi laskea, mulla ei pää toimi nyt jotta saisin laskettua... |
Toukokuussa sähkölasku -150€, kesäkuussa -200€ ja heinkuussa -250€. Elokuulta tulossa reilusti yli 300€. Samaan aikaan sähkön kulutus pudonnut 29-45%
Tästä mie sitä ynnäilin. Rahaa saatu 900€ touko-elokuussa. Siinä ne melkeinpä lienevät vuoden tienestit, ei sieltä tuon aikavälin ulkopuolella paljoa taida herua. Ja oletin että tuo "sähkön kulutuksen tippuminen" tarkoittaa että ostetun sähkön kulutus kesällä on tippunut tuon verran viimevuodesta, kiitos aurinkopaneelien. Kesällähän ne laskut eivät yleensä isoja ole eli prosentuaalisesti iso tiputus ei euroina paljoa ole. Välttämättä. Eli siellä jossain 1-1,5k€ välillä sen säästön olettaisi äkkiseltään kalkuloituna olevan? Näillä hinnoilla. Mutta tosiaan, oletuksia on ylläolevassa paljon :P |
Lainaus:
Varmasti omat ärsyyntyneet löytyy jatkossakin uusille suuntauksille. Jotkut ei ole aiheesta ärsyyntyneitä, vaan tekee duunia fiksun asian eteen ja tienaa. |
Lainaus:
Itseänikin hiukan kiinnostaisi paneeleita viritellä, mutta mitään lainoja en kyllä sellaista varten ota. Olisko järkeä, jos ostais aina sillon tällöin kun perse kestää, vaikka yhden 1kW paneelin ja lisäis rivin jatkeeks?:D |
Lainaus:
Yksi paneelia kerralla rakentaminen voi olla epätehokasta. Uutisissa oli pohjoisen mies, jolla oli pientuulivoimala, vähän aurinkopaneeleja ja generaattori. Hän oli vissiin tehnyt vähitellen. Firmojen valmiiksi laitetut aurinkopaneelitarjoukset ei aina huonoja verrattuna itse tekemiseen. Jos haluaa kokeilla matalalla budjetilla, lähtisin liikkeelle jostain varaajakytkennästä. Mökkisähköillä voi myös treenata. Verkkoinvertteritouhu on taas enempi tarpeeksi tuottoa kulutukseen verrattuna kustannustehokkaimmin. |
Lainaus:
Kysyin keväällä tarjouksia eri firmoista ja eri kokosista systeemeistä ja sillon sai käytännössä 8kW systeemin samaan rahaan kuin 5kW. Syynä se, että invertterikoon kasvatus oli vaan parisataa lisää, paneelit jonkin verran tietysti, mutta nosturivuokra, kaapeloinnit ja asennusaikakin sama. Sitten kun asennustyön osuus on jopa 70% koko laskusta, niin ei kannattanut ottaa pienempää. |
Lainaus:
Lainaus:
Eli et sitten taasenkaan voinut LUKEA AJATUKSELLA, tai et ainakaan SISÄISTÄNYT LUKEMAASI. Kiinnostaisiko keskustella Ns. lyijykynistä joka vitun aihealueella? Tiesitkö että ne eivät oikeasti sisällä lyijyä (Pb) lainkaan? Niissä saattaa olla tulevaisuus paperille kirjoittaessa, koska lyijy on myrkyllistä tietyissä olomuodoissaan. Mielestäni lyijykynät mielenkiintoinen aihe ja uusi suuntaus verrattuna kuulakäkikyniin, joihin tarvitsee metalliteollisuuttakin joka ei aina niin egologistakaan. Rupeanpa ujuttamaan lyijykyniä vähän joka rakoon ja ketjuun koska itsestä tämä ei ole ärsyttävä vaan mielenkiintoinen aihe ja veikkaan, että tämä näkökulma nyt voittaa ainakin oikeassa elämässä. Maistuisiko seuraavan kaltainen alvariinsa: " Lainaus:
https://forums.offipalsta.com/showth...=167156&page=4 #78. Aivan! |
Lyijykynistä keskustelu voisi sellaisessa tilanteessa kiinnostaa, jossa niihin liittyviä hankkeita tarpeeksi suunnitteilla tarpeeseen tai kirjoitusvälineistä olisi pulaa.
|
Voisikohan niitä lyijykyniä teroittaa aurinkosähkön avulla?
|
Lainaus:
Tarpeeksi isoon invertteriin voi lisätä sarjan joko toiseen mppt:hen tai rinnalle. Rinnalle lisättynä mppt asettuu vahvemman mukaan. Mekaaninen asennus hyvin voi olla jonkinmoinen voimainponnistus jos on vaikka laatikollinen paneeleja. Yhden paneelin voi laittaa nojaamaan johonkin, mutta suuri määrä tuo enempi huomioimista esim. tuulen ja lumen suhteen. |
Lainaus:
https://www.nanobitteja.fi/uutiset.html?a700=123876 |
Lainaus:
|
Lainaus:
|
Lainaus:
Ja tämän suunnittelun voisi hahmotella lyijykynällä paperille! Voisikohan lyijykynän kosteissa oloissa korvata liidulla ja liitutaululla? Ei sillä etteikö lyijykynässä tulevaisuus olisi, mutta paperi märkänä se heikkolenkki kirjoitusalustana. |
Lainaus:
Varjoja ei ole pellon reunassa, joten paneelit sais esteettömästi kohti etelää! |
Lainaus:
Kaverille tuli bifacial paneelit. Se voi myös olla varteenotettava varsinkin maassa. Idän ja lännen väliset mahdollisuudet paremmat kuin maailmanpolitiikassa juuri nyt. Etelä on hyvä suunta kun aurinko alkaa olla matalalla. |
Jos sattuu asuu Carunan verkon aluleella, niin Virtane.fi palvelusta voi käydä katsomassa oman tai vaikka naapurin katon tuottopotentiaalin. Pellonreunoja tms sieltä ei voi kattoa, mutta kaikki rakennukset. En tiedä mistä ihmeestä se osaa ne laskea, mutta kyllä siinä älyä tuntuu oleva. Jostain syystä ne näkee sit vaan omakotivalikosta joten jos taloyhtiölle meinaa, niin pitää käydä tuolta omakodin puolelta., ei taloyhtiön valikosta...
|
Lainaus:
|
Lainaus:
|
Lainaus:
Lainaus:
Puolestani tämän ketjun sontiminen riittää tähän, vaikka nimimerkki: "tekniikkamies" ihan varta-vasten kutsuikin :D Jaksuhalit teille kumpaisellekkin höpsölle! Olette te niin lutuisia... :) Ai perkele, sitähän olisi pititänyt lässyttää jotain lyijykynistä, koska ne eivät liity mitenkään tähän ketjuun! |
Lainaus:
|
Lainaus:
|
:D:D:D:D
|
Elokuun tuotto 1616kWh ja noin 550€. Ostosähkön jälkeen jäätiin plussalle melkein 500€. Ei taida enää koskaan tulla näin kovia kuukausituottoja. 🙄
|
Lainaus:
Tuskin ens kesänä vastaavia sähkön hintoja nähdään. Ei ne hinnat kyl enää sinne aiemmalle 6snt tasolle palaudu. Mahtaisko 15-20snt olla uusi standardi. |
Lainaus:
Vaihtelua tulee olemaan varman entistä enemmän..... p.s Onkohan pörssisähkö nyt todella alle 0,3 c/kwh? vai sekoileeko vattenfall? siis hinta n. 1/50 osa siitä, mitä vuosi sitten (en jaksa kaivaa viikonpäivää vuoden taakse) Korjaus: vattenfall- verkkosivu sekoili; nyt esim. klo 18.00 hinta on noussut tuosta 0,29?c/kwh 17.29c/kwh siis n.1,5x vuodentakaiseen, ei 1/50 osa. |
Saa nähdä miten hintojen käy pitkässä juoksussa, mutta ei ole kyllä mitään syytä miksei hinnat palautuisi aikanaan takaisin alle kymmeneen senttiin... Jo pelkästään kaasun hinnan irrottaminen sähköstä aiheuttaisi sen.
Täytyi tehdä taas pörssisähkösoppari, kun Vattenfalin kvarttaalihinta lähti ihan lapasesta loppu vuodeksi.:eek: |
Lainaus:
|
Lainaus:
Johan se riittää että vähän on tuulisempi päivä niin pörssissä on hinta alle 10c koko päivän. |
Lainaus:
Kesällä noita alle 10c/kwh päiviä voi olla, mutta pelkäänpä, että menee pitkään, että vuorokauden keskihintakin pysyy lähempänä 20c/kwh (tai yli) kuukausitolkulla. Mutta tuo sinun "aurinkosähkötili" elokuulta on todella hyvä! Pitänee itsekkin alkaa suunnittelemaan tosissaan paneeleita katolle (ja seinään) |
Lainaus:
|
Lainaus:
Rahamiehiä kiinnostaa myös. Milloinhan keksitään, että on yhteiskunnallinen epäkohta kun aurinkopaneeleihin ja lämpöpumppuihin panostaneilla jää rahaa enemmän esim. ruokaan... Piti käydä hakemassa kunnollinen iskevä ruuvinväännin jos panostamista pitää jatkaa jatkossakin. |
Hesarissa oli hyvä juttu sähkön hinnan muodostumisesta. Siinä oli mm. että Suomi joutuu kilpailemaan Nordpoolissa Keski-Euroopan, Viron ja UK:n kanssa Etelä-Norjan ja Ruotsin sähköstä. Noissa kummassakin maassa pohjosessa halpaa sähköä ja etelässä kallista. Siirtoyhteydet määrää, paljonko sitä voi eri maihin saada siirrettyä.
Ranska saa kohta ydinvoimalat huollosta takas käyttöön, niin se jeesaa vähän tilannetta, mutta samaan aikaan alkaa talven takia kulutus kasvaa. |
Lainaus:
|
Lainaus:
|
Vitsailin vaan tohon sun typoon ;)
|
Lainaus:
|
Tänään testasin saako kahdestaan maassa olleen neljän paneelin kokonaisuuden nostettua näppärästi seinälle lähes pystyyn. Jos olis ollut pienikin Hiab, olis käynyt näppärästi. Joutu purkaa paneelit ensin puurungosta.
|
| Sivu luotu: 00:00 (GMT +2). |