Rengaspaineen säätö kajuutasta? / "Napa-ARB"

[peraaa]

Jossain venäläisessä kulkineessa (maasturissa) oli kuulemma rengaspaineensäätö kajuutassa. Onko kellään tietoa missä? Kiinnostaisi miten se on toteutettu. Johdetaanko paine akselin läpi napaan, vai koteloidulla akselilla vai mitenkä?

Ajatuksena on toteuttaa GR:n etupäähän kytkettävä lukko rakentamalla ilmanpaineella ohjattavat napalukot ja hitsaamalla banjon sisuskalut kiinteiksi.

Kaikki ideat ja ajatukset on tervetulleita!!

[mikjus]

Venäläisistä kuorkeista esim. Gaz 66 on ne vakiona ja epäilisin että myös zilit ja uralit yms.

Rakennetuista maastureista sanoisin että melkein kaikki venäiset laatokan kierto pelit joissa volvon akselit on varustettu paineensäädöillä kabiinista. Esim. Jezin (mouse http://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=41880) ja Tapsan sinisessä rover pohjaisessa pelissä on varmastikkin sellaiset. Olisko Tapsalla vielä Kimin tekemät?

Monet on noita rakennellut esim. volvon porttaaliakseleihin kun siihen se on helppo toteuttaa kun voi porata navan läpi reiän ja johtaa ilman sitäkautta. Vaikein siinä on kai tehdä se "ARB AIRLOCKER" tyylinen ilman syöttö pyörivän akselin päälle. Tavallisessa maasturissa onkin vähän kinkkistä kun pitäs porata murroksen läpi ja mihin sen ilman syötön sitten muka laittais. Joskus tätäkin on miettinyt mutta en nyt henk.koht. keksi miten sen saisi tavan birfield tyyppiseen napaan toteutettua helposti. Tietty jos porais myös vetariin reiän (gun drilling) niin sitten voisi olla mahdollista toteuttaa.

[88]

Ton voi saada toteutettua jos saa navan takapuolelle levyn mikä ei pyöri navan kanssa
vaan on osa akselia. Tähän levyyn tai napaan ura vaikka 100mm säteellä ja reikä uran pohjalle
ja siihen tulee ilma. Tiivitykset uran molemmin puolin ja sitte tietty vastapeluri reikä
samalle säteelle, en tiä onnistuisko. Aika isotöinen. Mut värkkäily on kivaa

Edittiä sen verran että rajattomasti pyörivissä kappaletavaranostureissa on jotain ton tapasta
pylvään tyvessä. Kestävät aikansa hydrauliikan paineita, tosin voitelu on silloin "omasta takaa"
Siellähän on näitä uria ainakin kuus kappaletta. Telakaivureiden ylä ja alavaunun välillä
on kans ajohydrauliikkaa varten, kourankääntäjät jne.

[peraaa]

Kasi-kasin idea kuulostaa kokeilemisen arvoiselta. Täytyy jarrurempan yhteydessä vähän mittailla ja suunnitella. Kuinkohan käy...
Tiivistys ehkä eniten ravelluttaa, mikä kestäisi jatkuvaa laahausta? hmm..

[¤Offi-Osku¤]

Eikös stefat kestäisi. mutta kestääkö ne tarvittavia paineita.?

[jnu]

Gazeissa zileissä ym on vielä hanat ennen rengasta eli jos joku vuotaa niin ei tarvi jatkuvasti pumpata uutta ilmaa renkaaseen vaan voi laittaa venttiilin kiinni. Vastaavasti ajon aikana voi jatkuvasti täyttää jos rengas vuotaa.

[Blis]

Alkuperäinen kirjoittaja ¤Offi-Osku¤

Eikös stefat kestäisi. mutta kestääkö ne tarvittavia paineita.?

tekee pintoihin kartiot ja ympärille stefa ettei mene törkyä sisää?

[sisua45]

Noita järjestelmiä löytyy mm Uralista ja Tatrasta.



Kuva Uralin akselista. Ilma menee jarrukilvestä sisään "Reifenfüllan..." kohdasta. Navasta lähtee letku pyörään.



Siinä akseli livenä, ison Rockwellin kopio.



Kyltti Uralin hanskalokeron kannessa.



Kuvassa Sisun alla Tatran pyörä. Kullan värinen mötikkä on hana, siitä vasemmalle kokoelma tsekkoslovakialaisia ja suomalaisia liittimiä. Tilapäinen viritys, ei tieliikenne käyttöä.

[peraaa]

Vähän jonkinlaista hahmottelua "kasi-kasin" idean pohjalta.

Ekan kuvan tapauksessa normi stefa ei käy. Onko olemassa tuohonsopivaa stefaa, jonka huulet ovat suuntaan plus ja miinus Z ?

Kakkos-kuvassa (puolikas ympyrästä) sitten kävisikin normi stefa...

[Bj Andy]

Koitetaas saisko kuvan eräästä toteutuksesta tähän,ei kyllä paras mahdollinen metässä missä risut,ym vaanivat letkuja mutta...

[IMG][/IMG]

[peraaa]

Alkuperäinen kirjoittaja Bj Andy

Koitetaas saisko kuvan eräästä toteutuksesta tähän,ei kyllä paras mahdollinen metässä missä risut,ym vaanivat letkuja mutta...

Ei säilyis miulla ehjänä edes hallissa.

[Tapsala]

Eikös tohon raiskarin piirtämään kuvaan nmr. 2 kävis tiiviste tavallisen paineilmasylinterin sisältä? Ne ainakin kestää siinä kromatulla akselilla laahausta hyvin ilman voitelua...

[A-P]

Tuommoset Bj Andyn esittelemät navan ulkoiset systeemit oli kuulemma Brasiliassa busseissa ja rekoissa vakiona. Liekkö lämpöä enämpi siellä.

[Bj Andy]

Joo tuo on jostain sieltäpäin,ja nimenomaan bussin pyörästä.

[Viipo]

Esim. tojotan navassa on "vakiona" tuon tyylinen tuplastefaviritys, jossa yksi stefa on ensin estämässä sisemmältä laakerilta vaseliinien karkaamista ja ulompana navassa, jarrulevyn pulteissa kiinni isompi stefa, joka estää skeidan pääsyä sinne navan stefan juureen. Stefojen välistä on vedelle valumisreikä jarrukilven ja sen olka-akselitumpin välistä.

Jos en nyt ihan omiani höpöttele, niin GR:ssä tais olla samantapanen systeemi.

Poraisi vaan pitkän putken navasta läpi ja... niin...

Periaatteessa napalukolle vois saada paineilman kulkemaan myös olka-akselin (se akseliputki, johon napa laakeroidaan) ja murroksen välissä. Tojotassa murroksen juuressa on pelkkä pronssiholkki, mutta GR:ssä tais olla neulalaakerin kaverina stefa...

Napalukon toiminnan toteutuksessa voikin olla oma insinöörihommansa... Kääntävä paineilmasylinteri päähän?

[88]

[QUOTE=Viipo;528720

Napalukon toiminnan toteutuksessa voikin olla oma insinöörihommansa... Kääntävä paineilmasylinteri päähän?[/QUOTE]

Tää asia on ratkaistu ruotsissa. VBG:n vetokidan simpukka on just tollanen.

[Viipo]

kaverilla oli kyllä ihan tollasia pieniä 8cmx8cmx8cm kääntäviä paineilmasylintereitä, sellasilla ei tuosta patentista tuu ihan niin iso, mut melko isolla negatiivisellä et:llä saa olla vanteet, ettei osia tipu matkalle...

[Joske]

Alkuperäinen kirjoittaja A-P

Tuommoset Bj Andyn esittelemät navan ulkoiset systeemit oli kuulemma Brasiliassa busseissa ja rekoissa vakiona. Liekkö lämpöä enämpi siellä.

Tuohan on enemmän ku yleinen ruotsalaisissa pölliautoissa... Etuna on se että voi laskea paineita -> huonommilla teillä enemmän sallittua kantavuutta.