Tukholmassa

Sain tässä päivänä eräänä aivohalvauksen, joka aiheutti idean että laivalle on päästävä. Ainut reissu jossa oli vielä tilaa oli Tukholman risteily. Hintaa koko huvilla oli 41€, joka sisälsi myös bussikuljetuksen. Ei paha.

Bussi tuli torstaina klo 12 hakemaan pysäkiltä, joka sijaitsee reilun kilometrin päässä kämpältä. Duunikaveri kävi heittämässä siihen pysäkille. Bussissa istui pari epämääräisen näköistä henkilöä, jotka totesin heti venäläisiksi. Hyvin alkoi tämäkin reissu. Kotkasta kyytiin tuli saakelin iso lössi jotain merikoululaisia, haisivat jo valmiiksi viinalle ja riehuivat koko loppumatkan. Mua vitutti.
Viereisellä paikalla käytävän toisella puolella istui ihan elävä neekeri ja sen vieressä joku muija. Puhuivat keskenään englantia. Jonkin aikaa se musta mies pyöritteli käsissään sitä risteilyohjelmaa, ja kun se ei saanut siitä mitään selvää niin se kyseli multa mitä pitää tehdä ja mitä tapahtuu mihinkin aikaan. Mä sitten tulkkasin sille ne kaikki jutut ja kerroin jotain muutakin pientä nippelitietoa, että se selviäis hengissä ainakin Ruotsiin saakka. Black matöfakö tajus kaiken minkä sille selitin ja se selitti sitten sille muijalleen ne samat jutut. Mulle tuli sellanen fiilis että sitä mustaa miestä ei enää paluumatkalla näy.

Laivalla painelin heti ensimmäisenä Tax Free -kauppaan ja ostelin tavaraa sen verran että sain käteen neljä kappaletta 2-4hengen ilmaisristeilykuponkeja. Vittu että paloi rahaa. (Kupongit ovat muuten voimassa 01.12.2002 - 04.01.2003, jos joku haluaa lähtee ilmaselle risteilylle niin ilmotelkaa). Kaljaa ostin neljä laatikkoa ja samalla huomasin että ne kaljakärryt on loppu. Kysäsin myyjältä että olisko niitä varastossa ja se kävi kattomassa - ei ollut. Ajattelin että kai ne täydentää varastoa siellä Tukholmassa ja ostan ne kärryt sitten paluumatkalla.

Ensimmäinen ilta laivalla meni leppoisasti. Viinaa tuli juotua aivan uskomaton määrä ja tuli juteltua muutaman ulkomaalaisen hepun kanssa. Ne oli aika rentoo porukkaa: Todd oli Wisconsinista, Karl Amsterdamista, Bo Tanskasta ja Lisa jostain päin jenkkilää. Todd ja Karl opiskelevat kumpikin Kööpenhaminassa ja olivat päättäneet lähtee kiertämään lomalla vähän maailmaa. Olivat kertomansa mukaan lentäneet Kööpenhaminasta Moskovaan, olleet siellä yhden yön ja tulleet sitten Pietarin kautta Helsinkiin ja sieltä sitten tällä laivalla Ruotsiin ja sieltä takaisin Köpikseen. Venäjä oli kuulemma mahtava kokemus, kukaan ei ollut puhunut sanaakaan englantia ja yhden yön majoituksesta koittivat periä kahden yön laskua. Tällaista voi odottaa vain venäläisiltä. Ryypättiin sitten siinä ilta yhdessä ja Todd lähti käymään kusella. Hetken kuluttua se tuli takaisin ja sanoi että se vessassa käynti oli koko matkan pelottavin kokemus, pahempi kuin Venäjä. Virtsaaminen vessassa tuli kuulemma suoritettua onnistuneesti, mutta kun Todd oli avannut vessan oven niin heti siinä oven takana vain senttien päässä seisoi joku jannu "frenzy look" kasvoillaan ja piteli toisella kädellä suutaan. Todd luuli että jannu meinas vetää purjot sen päälle. Nopea väistöliike oli kuitenkin pelastanut ameriikan matkaajamme. Mua rupes tietenkin se kaljan lipittäminen kusettamaan kanssa, joten pakko oli minunkin lähtee käärmenäyttelyyn. Siellä vessassa haisi suunnattoman kuvottavalle. Päätettiin sen jälkeen käyttää jotain muuta vessaa. Kameralla tuli räiskittyä loistavia kuvia, mutta yhdessä vaiheessa iltaa se tipahti lattialle ja meni paskaks. Toivottavasti ei filmi mennyt siinä samalla. Todd ja Kral kertoi kuinka alkuillasta joku bändi oli soittanut Queen covereita. Sanoivat että se bändi raiskas Kuningatarta. Se olis kyllä pitänyt nähdä. Opin myös uuden englanninkielen sanankin - wigger. Pojat selittivät sen näin: "A white guy, who tries to be or acts a nigger. That's wigger."

Ilta meni hiukan pitkäksi ja aamulla oli lievä humala vielä päällä. Laiva tuli satamaan ja kun bussikuski oli kerran luvannut heittää keskustaan ja takaisin niin tottakai se tilaisuus piti käyttää hyväksi. Marssin laivasta ulos ja terminaalin edessä seisoskeli ihka aito Homeless Guy. Rupes vituttamaan kun se kamera meni paskaks. Hyppäsin bussiin ja paineltiin keskustaan. Tässä vaiheessa se neekeri oli vielä muijansa kanssa kyydissä. Bussikuski oli jo aika vanha, mutta mieleltään ihan viriili - huuli lenti kuin spitaalisten bileissä kun se kertoi kaikista nähtävyyksistä siinä matkalla keskustaan. Keskustassa mulle tuli hillitön krapula, tai muuten oli ihan hyvä olo mutta oksetti aivan saatanasti. Sisätiloissa ei pystynyt olemaan, kun siellä oli niin ällöttävän kuuma ja se kuumuus rupes oksettamaan aina vaan enemmän. Ulkona oli taas aivan saatanan kylmä. Jonkin aikaa etsin vessaa ja löysinkin siitä Sergelin torilta sellaisen, mutta se oli maksanut 5 kruunua ja minähän en oksentamisen ilosta maksa. Jäi sitten oksentamatta ja aina välillä mulla oli suussa edellisen illan viinat, mutta nielin ne takaisin. Oksentaminen siinä tilanteessa olisi ollut silkkaa alkoholin tuhlausta. Koitin soittaa sieltä Ruotsista siskollekin, mutta unohdin tietenkin näppäillä Suomen suuntanumeron eteen, ja puhelimeen vastas joku ruotsalainen keio. En tajunnut mitään mitä se sano, joten löin luurin kiinni. Sitten mulle tuli kohta puhelu ja ajattelin että se on varmaan se hurri jolle mä soitin. Paskat, kolleega soitti Saksasta työasioissa. Ei oikein mun lontoon puhuminen sujunut kun oli oksennukset taas poskissa.

Kun olin tarpeeks kauan tappanut aikaa Stokiksessa tuli se bussikuski sitten hakemaan takaisin laivalle. Sen illan mä vietin aika rauhallisissa merkeissä siellä laivalla. Sinne paattiin oli rakennettu oikein nettikahvila ja mä kävin sieltä kuuluisassa PetriSimolin.COM chatissa. Ne koneet oli ihan paskat. Kaikki ohjelmat oli ruotsin kielellä ja kone vittuili kokoajan jostain Javasta tjsp. Sitten kävin vetämässä muutaman kaljan ja painuin nukkumaan. Ihan hyvä vaan, alkaa nimittäin olemaan rahat aika lopussa. Paluumatkalla siinä laivassa oli joku vitun opiskelijabändi, niillä oli jotain helvetin torvia mukana. Helsingin satamassa ne kusipäätt päätti soitella pari biisiä aivan siinä terminaalin ovien ulkopuolella. Vitun neandertalilaiset, tukkivat sitten samalla sen oviaukon. Oli siinä tungoksessa sitten helvetin mukava pujotella niiden neljän kaljakeissin kanssa. Laukkukin painoi olalla ihan vitusti, kun se oli täynnä nuuskaa ja viinaa + muuta sälää.

Paluumatkalle lähdettäessä bussikuski tarkasti että kaikki on kyydissä. Sitä neekeriä ja sen muijaa ei näkynyt. Ei ollut kuskin mukaan näkynyt enää Tukholman jälkeen. Tulin siihen tulokseen että olivat varmaan menneet Tukholmassa poliisilaitokselle ja sanoneet taikasanan "asylum". Hyvä etteivät sentään sitä turvapaikkaa Suomesta hakeneet. Bussi nytkähti liikkeelle eikä keretty kuin muutama sata metriä eteenpäin niin pysähdyttiin. Yhden niistä Kotkan merikoulun opiskelijoista oli pakko päästä heittämään laattaa pihalle. Loppumatkan ne olikin ihan hiljaa siellä takapenkeillä. Aavistelin jo tulomatkalla että näin tulee tapahtumaan.

Soittelin paluumatkan aikana toiselle duunikaverille ja se oli sopivasti vapailla, joten ei tarvinnut kantaa niitä kaljoja kotiin asti, vaan sain siltä kyydin.

Lyhyesti: Matka meni aika hyvin. Laivalla oli aivan saatanan hyvännäkösiä ruotsalaisia kissoja. Harmi vaan kun ei tajunnut niiden puheesta mitään.

Plussat: Viina, doorikset, tuliaiset.
Miinukset: Krapula.

Jos tykkäsit tästä tykkäät myös: Mistä tahansa risteilystä. Muutkin bileet menettelevät.

Annan reissulle 4/5



-------------------------------------------
Place not your joy upon the deeds of others.
For what is given, can be taken away.

-tuska-