Täydellinen fani-analyysi

BLUES-FANI
Blues-fani ei ole ikinä ansainnut penniäkään, sen sijaan perittyä
omaisuutta on se mitä laki sallii jos ei enemmän.
Fyffeä siis piisaa ja se näkyy ja tyypillisen Blues-fanin koruille ei
löydy vertaa tässä maailmassa kuin korkeintaan New Yorkin Harlemissa ja
siellä niitä koruja ansaitaan tavalla, joka nyt jää häveliäisyys syistä
tässä mainitsematta. Blues-fanilla kaikki on isompaa, uudempaa,
parempaa, mutta ennen kaikkea kalliimpaa, kuten auto, joka on toki myös
nopeampi.
Blues-fani ei siis kuulu luusereihin, paitsi korkeintaan kaukalossa,
mutta tämä nyt on sellainen sivuseikka, ainakin kyseiselle hemmolle.
Onneksi Blues-faneja ei juurikaan näe muualla kuin Espoon keskustassa.
Elkää kysykö missä se sijaitsee, en minä tiedä.


HIFK-FANI
Hifk-fani puhuu hoono soomi, vielä hoonompi rootsi. Kysyä voikin miksi
ihmeessä mies ei ymmärrä olla hiljaa, kun ymmärtämisen kanssa on
tekemistä kielitieteilijälläkin. HIFK-fanilla on perinteitä, juuri muuta
ei olekaan ja kaikki mitä koko HIFK on enemmän tai vähemmän peräisin
60-luvulta eli
nykytermein voisi sanoa HIFK:n kierrättävän kaikkea mitä papalla on
tarpeettomaksi jäänyt. Joukkueen ikoni ja oppi-isä oli 60-luvun lopulla
hiililaivalla Helsingin, anteeksi Helsingforssin satamaan saapunut Carl
Brewer. Brewer opetti HIFK:lle mitä jääkiekko on ja miten sitä pelataan.
Harjoitus-menetelmiin ei seurassa ollakaan sen koommin kajottu, mikä
valitettavasti on näkynyt jo vuosikymmeniä itse seuran otteissa.
Perinteiden vaalimisesta HIFK-fanille on syytä nostaa hattua, joskaan
ihan naurettavuuksiin ei perinnetietoi-suuttakaan tulisi viedä. Joka
tapauksessa Heyerdahlin-kadun hallin katossa roikkuvat mestaruusviirit
ja paidat ovat komeaa katseltavaa. Itsenäisyyden ajan suomalaisille
nimet ei tosin kerro mitään, mutta näyttävät kieltämättä tyylikkäiltä.
Heyerdahl on muuten tunnettu Kon-Tikistä, millä ei ole mitään tekemistä
jääkiekkoilija Tikin kanssa. Jääkiekkoilija Tiki on taas tunnettu
Tiki-talkista, mikä sopii kuvaan, sillä kyseistä Tiki-talkia ei ymmärrä
kukaan, niinkuin ei HIFK-faniakaan yleensä.


HPK-FANI
HPK-fani on jääkiekkoilun Hannu Hanhi, mitä tahansa hän tekeekin se
onnistuu, ainakin melkein. HPK-fani on itse asiassa varsin sympaattinen
otus, siis faniksi. Häntä voisi sanoa tämänpäivän talonpojaksi, joka
niittää hyvää satoa, istutti peltoonsa mitä hyvänsä. Kaikkein
ihmeellinen ominaisuus liittyy kuitenkin talouden hoitoon, joka
periaatteessa on koko ajan pakkasella, mutta siitä huolimatta HPK-fani
onnistuu tekemään suuriakin hankintoja ja vieläpä varsin usein. Okay,
osamaksulla, velaksi ja mielettömän taitavalla tinkimisellä moinen
onnistuu, mutta arvaapa onnistuuko minulta, ei onnistu.
HPK-fanin voisi sanoa olevan kuin talousihmeen, joka selviää menoista
vaikkei tuloja omaakaan.


ILVES-FANI
Ilves-fania ei erota Tappara-fanista kuin rautakanki ja
poliisi, tämäkin lähinnä silloin kun virkaintoa on tavallista enemmän.
Onneksi poliisiopisto on suuressa viisaudessa sijoitettu Tampereelle,
lieneekö asioilla syy-yhteys?
Ilves-fani on tyypillinen hidas hämäläinen, jonka menneisyyteen kuuluu
lupaava tulevaisuus, tosin menetetty sellainen. On suorastaan
uskomatonta kuinka yhden kaupungin lahjakkuudet ja kyvyt paljastuu
flopeiksi yksi toisensa jälkeen, traditio tämäkin. Huolimatta oman
kohtalonsa tupeloimisesta Ilves-fanilla on yksi ylpeydenaihe, heidän
suosikeillaan on aina kiintiöpaikka maajoukkueessa ja erityisesti
olympikisoissa. Tämä kiintiöpaikka kuuluu luontevasti Mr Beaversille eli
Raipelle. Itse asiassa kukaan ei muista milloin Raipe oikein
tuli maajoukkueeseen, eikä kukaan muista että miksi. Aikalaisiakaan ei
juuri enää joukossamme ole asiaa valaisemassa. Ilves-fani kuuluu myös
tähän surullisen kuuluisaan ryhmään, jonka täytyy elää menneisyydessä,
mikäli aikoo tuulettaa menestystä.


JOKERI-FANI
Jokeri-fani on lajinsa näkyvin yksilö, valitettavasti. Tämä rahalla
pröystäilevä opportunisti tekee kaiken mahdollisen oman itsensä eteen,
välillä tuntuu, että muutamia mahdottomiakin temppuja häneltä onnistuu.
Kaikenlainen oman uransa varassa eläminen on se keskeisin elämän
sisältö, minkä varassa Jokeri-fani elää. Tyypillistä Jokeri-fanin
käytöstä onkin, että
Nykäsen huutokaupatessa mitalejaan huutamassa oli jokunen keräilijä sekä
yli puolet Jokereiden Fan Clubin jäsenistä.
Jokeri-fanille urheilullinen menestys ei ole mitään, koska sen voi saada
ilman rahaa eli tällöin köyhäkin voi menestyä ja moistahan ei nousukas
voi hyväksyä. Ainoa oikea menestys tulee Jokeri-fanille vain ostamalla,
sillä silloin sattuma, onni, työ ja äly ei pääse sotkemaan todellisten
menestyjien suunnitelmia.


JYP-FANI
JYP-fani on kummallinen valittaja, joka näkee salaliittoja ja vääryyttä
joka paikassa, paitsi omissa tekemisissään. Kuinka usein on kuultu se
itku ja poru Tapparan viekkaudella ja vääryydellä Jyväskylästä
houkuttelemista pelaajista,
jotka JYP aikanaan suurella vaivalla Kuopiosta houkutteli JYP:iin
kehittymään. JYP-fani on toki siinä mielessä tyypillinen, että hänestä
kannattamansa seura on luonnollisesta paras, muiden pärjätessä vain
tuurilla, tuomareiden avustuksella ja siksi koska liiga suosii suuria
seuroja, jotka tietysti ovat salaliitossa JYP:iä vastaan. Onneksi
JYP-faneja on jokseenkin vähän ja hekin asustavat seuduilla, jonne
tavallisesti ei asiaa ole, joten heihin törmääminen on onneksi
harvinaista.


KÄRPPÄ-FANI
Kärppä-fani on tyypillinen nousukas, paitsi ettei se leveile omilla
rahoillaan, vaan joko lainatuilla, varastetuilla, petetyilla tai
löydetyillä rahoilla. Missään tapauksessa Kärppä-fani ei ole tehnyt
päivääkään töitä, ei ainakaan
oikeita töitä, rahojensa eteen, vaan jollain vippaskonstilla hän on
pettänyt Kuusamosta, Puolangalta, Pudasjärveltä tai jostakin muualta
maakunnasta tullutta viatonta kansalaista. Rahan vastineeksi Kärppä-fani
antaa jotain uusinta teknologiaa edustavan tuotteen, joka useinkaan ei
toimi ja jos toimii,
niin ei toivotulla tavalla. Satunnaisesti Kärppä-fani, joka omistaa
usein jonkin sortin kännykkä-firman, saattaa myydä jotain toimivaakin,
tosin ilmoitettuja havaintoja ei moisesta ole kyetty todistamaan.
Erittäin hyvä esimerkki Kärppä-fanin toiminnasta on digi-boxien myynti
Kuusamoon, minkä ansiosta Kuusamossa on asukaslukuun suhteutettuna about
110% digi-boxi kate taloutta kohden eli joka kodissa on yksi, isommissa
jopa kaksi. Digi-TV:n näkyminen Kuusamossa ajoittuu vuoden 2012
kieppeille. Ovatpahan valmiina. Kärppä-fanille on tyypillistä
fanaattinen nurkkapatrioottisuus, mikä ilmenee oman kaupungin kasvattien
suhteettomana arvostuksena. Tätä arvostusta ei ylitä
muu kuin se mikä annetaan niille pelaajille, jotka eivät ole omia
kasvatteja.


LUKKO-FANI
Lukko-faniin liittyy sama ongelma kuin HIFK-faniinkin, sillä ei
raumalaisenkaan mongerrusta tahdo kanta-suomalainen ymmärtää.
Onko ilmiö haitta vai ei, jää kunkin itsensä päätettäväksi. Raumalainen
ammattitaito on korkealle arvostettu, myös kiekko-piireissä. Pitkin
Suomea on tunnustettu se seikka ettei monenkaan seuran menestys olisi
tullut ilman raumalaista osaamista. Raumalaiset itse ovatkin
osaamisestaan hyötyneet jo
selvästi vähemmän. Lukko-fanin asusteisiin kuuluu pakollisena kuviona
pitsiä ja Marimekko-paita. Lukko-fanin erottaakin paidan helmassa
olevasta pitsi koristeesta ja fanipaita on tietenkin korkeata Marimekko
laatua mustavalkoraidallisena, sillä onhan kaupungin kuuluisin
kiekkomies Seppo Mäkelä.


PELICANS-FANI
Pelicans-fani on nykypäivän torppari, omaa ei ole mitään paitsi velat.
Kituuttaa pitää Pelicans-faninkin ja jostakin on jokapäiväiseen pizzaan,
eiku leipään rahat saatava, vaikka sitten Kelalta tai Sossusta. Ei ole
juhlaa Pelicans-fanin elämä, ei. Surua, kurjuutta ja köyhyyttä, mille
vetää vertoja
ainoastaan kannattamansa seuran taloudellinen tilanne, mikä tietysti
lohduttaa, sillä suomalaiskansalliseen tapaan suomalaisella menee
silloin mukavasti jos kaverilla on asiat vielä heikommin. Kumma kyllä
niin Pelicansin kuin faninkin pärjääminen on yllättävänkin hyvää, mistä
syystä joukkuetta kutsutaankin ympäri Suomen Team-Cinderellaksi. Jos
Kaurismäki tekee joskus urheiluaiheisen elokuvan, niin sen voisi tehdä
dokumenttina Pelicanseista.


SAIPA-FANI
SaiPa-fani on harvinainen ilmestys, ilmeisesti muuten sukupuuttoon
kuoleva laji saa tekohengitystä satunnaisesti itärajan takaa tulevista
yksilöistä. Nämä saisi tietysti raijata takaisin sinne mistä tulivat,
niinkuin koko SaiPankin.
SaiPa-fani on kuitenkin hieman mainettaan parempi. Muista poiketen
SaiPa-fani ei ala kunnon kansalaisille kukkoilemaan suosikkiensa
menestyksestä, ei tulevasta, eikä menneestä. Tässä suhteessa SaiPa-fani
on koko joukon sympaattisin. Harmi vain ettei sääli-pisteet näy
sarjataulukossa.


TAPPARA-FANI
Tappara-fani on omituinen selittelijä. Hänelle on mahdotonta myöntää
tapahtuneiden asioiden oikeutus. Jos Tappara ei voita, Tappara-fani
kyllä keksii selityksen vaikka auringonpilkuista jos ei muusta. Koko
Tampere on turha paikka, siellä ei ole mitään paitsi itse Tampere ja
tamperelaiset. Hämäläiset ovat tunnetusti hitaita, älynlahjoiltaankin.
Sen sijaan kokoa on annettu vastapainoksi normaalia enemmän. Tyypillistä
tamperelaisuutta edustaa seuraavakin ilmiö, sillä Ilveksessä pelaa yksi
rollaattori-sentteri, mutta Tapparan piti pistää paremmaksi ja heillä on
kaksi, Ojanen ja Barkov. Älkää kysykö mikä näissä veteraaneissa
tamperelaisia viehättää, ehkä näiden pelaajien luistelunopeus vain
viehättää hämäläistä katsojaa.


TPS-FANI
Anna mun kaikki kestää, niinkuin nämäkin. Eräs pikkupoika kysyi kerran
miksi Etiopiassa on nälänhätä. Vastasin, että vitsauksia jaettaessa
Suomen ja Etiopian ollessa viimeisiä, Etiopia sai valita ensin. Siksi
Etiopiassa on puutetta ja Suomessa Turku. Itse asiassa TPS-faneista ei
hirveästi ole harmia, kun vaan pidetään tuo rantarata onnettomassa
kunnossa, niin sillä jo haitat pitkälti minimoidaan. TPS-fanin kunniaksi
on sanottava, että ansionsa hän on saanut työtä tekemällä ja usein
vieläpä varsin kovasti.Nöyryyttä jaettaessa turkulaiset olivat oikein
joukolla jossakin muualla, mutta sekin on lähinnä kiusallinen piirre
eikä haitta.


ÄSSÄT-FANI
Pori, tuo Suomen peräreikä ja Suomen turhin kaupunki on tuottanut
harmiksemme Ässä-fanin. Jos Ruotsi huolisi, niin koko Satakunta olisi
raijattu lahden yli aikoja sitten. Porilaisten kanssa on vain elettävä,
vaikka voimia se vaatiikin. Poriin liittyy eräs VR:n pahimmista
hukka-investoinneista, sillä Poriin vie pistoraide. VR erehtyi
rakentamaan ratansa ennen minkäänlaista asiakastutkimusta. Vasta
jälkeenpäin paljastui karu totuus, sillä ei kukaan halua Poriin
matkustaa ja porilaiset eivät näköjään älyä käyttää tilaisuutta
hyväksi. Ehkäpä sen meidän muiden onni.