Maasturin vetokyky testipenkissä?

[raw]

Morjens!
Onko kellään tietoa tai hyviä arvauksia, millaisen tuloksen tuollainen täyskokoinen maasturi suunnilleen vetäisi vinssin testauspenkissä? Riippuu tietysti alustasta mutta esim. kuivalla soratiellä...
Tietysti myös arvioita suzuki-luokan vehkeistä olisi mielenkiintoista kuulla...

Edit: esim. nämä Polariksen isot mönkkärit ovat kuulemma todistetusti vetäneet 680 kiloa vastaavnlaisessa testissä, että siitä voi lähteä pistämään paremmaksi



Edited by - raw on 19/04/2007 13:35:13

[JF]

Minulta löytyisi max. 320 kN (vastaa 32,6 tonnia painovoiman suuntaan) tikitaalinen vetoanturi, saa tulla testaamaan. Tai voihan sen kiikuttaa ihan minne tahansa, jossa on vain verkkovirtaa, kiintopiste ja sopiva alusta.

Haistan jo palavien kytkinten ja renkaiden tuoksun, ja kuulen katkeilevien voimansiirron osien helinän päässäni.

[raw]

quote:

Haistan jo palavien kytkinten ja renkaiden tuoksun, ja kuulen katkeilevien voimansiirron osien helinän päässäni.

Niinpä<img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle>
Mönkkäreitä ovat kuulemma testanneet siten, että oli vedetty pakettiautoa, jota jarrutettu sopivalla voimalla ja välissä joku venymäliuska-anturilla varustettu mittalaite...varmaan vähän terveellisempi tapa testata

[Kelaperse]

Onkos se nyt sitten niin, että jos alustan ja renkaan välinen kitkakerroin on 1, niin maksimissaan omapainonsa verran voisi saada vetoa aikaan? MItä häh?

Tietty purevalla renkaan kuviolla (vrt. ratas) voip saada tuon kitkakertoimen meleko suureksi?

P=F*v, eli F=P/v. Eli jos ottaa koneesta maksimi tehon irti, ja auto on paikallaan, niin voimaksi tulee ääretön? Eh?

Mutta jos auto liikkuu tasaisella nopeudella 1 m/s, ja välitysten kautta moottoria voisi käyttää maksimi teholla, vaikka 100 kW, ja tuo saataisiin ilman häviöitä siirtymään tien pintaan, niin auto tuottaisi 100 kN vetovoiman? Vittu mitä sontaa. No, ehkä se jotenkin noin menee, toki se vääntömomenttikin tietty varmaan asiaan vaikuttaa. Ahosensetä jatkaa tästä.


----------------------------------------------------
Antaako ajokunto aiheen ajaa aamulla? Alkoholi poistuu verestäsi hitaasti. Yleensä hitaammin kuin luulet. Arvioi oikein ajokuntosi, jos aiot ajaa.
----
www.students.tut.fi/~koivune3/index.html

[jnu]

Tollanen testi pitäs nimenomaan tehdä jollain tractorpulling systeemillä eli hinaamalla raskasta laitetta. Tavallaan myös tehomittauspenkissä, mittari autoa pitelevään liinaan kiinni tai laskee dynotuloksesta. Siellä ei rengaskaan luista. Käytännössä tuloksen voi siis arvioida/arvata ja loput voi selittää olosuhteilla.

**************
Jussi ja Suzuki

[veejii]

Eihän tää nyt mikään dynotulos ole mut hyvä pohja spekuloinnille ja laskelmille.
Takavuosina venekuskin neliakselinen mersukuorkki päätti että nyt riittää ja kone sammus eikä millään tulille.
Auto oli lavetti yleisellä tiellä poikittain risteyksessä kääntymässä veistämön pihaan eli piti kiireellä saada vehje siitä ennenkun joku täräyttää lavettiin jossa oli karvan vajaa 8 t painava vene ja etenkin ennenkun ilmat häipyy jarruista.
Piha oli kivituhkaa ja nousua ehkä 20 metrin matkalla metri.
Kymppiuranen bensarange kaivoi sadalla ? hepallaan vanteiden reunaan asti itteään pihaan sisälle mutta pikkukakkosella edettiin koko ajan reilut kymmenen metriä kunnes lavetti oli pihalla poissa risteyksestä.
Mitäs tollanen mese painaa ja ei se kärrykään ihan balsaa ollut.

[Timo_L]

Tuossa kymmenisen vuotta taaksepäin revittiin Malesiassa asuessa tehtaan pihassa kuumaan asvalttiin jonkin verran (~10cm) uponnut neljätonninen Toyotan haarukkakone ylös pikku- Cherokeella. Nelilitrainen/ automaatti, hitaalla nelivedolla nousi yllättävän kivuttomasti. Kaivoi Jeeppi asvalttiin kuopat, ja ehjänä säilyi.

Kyllä mall crawlerillakin pääsee.

[JF]

Kelaperse, laitetaas fysiikka kohdalleen.

Jos kitkakerroin on yksi, ei sutimista renkaan ja alustan välillä määritelmällisesti tapahdu, ja auto pystyy välittämään kaiken voimansa vedettävään esineeseen.

Auton vetovoima tarkoittaa käytännössä kytkettävissä olevaa vääntömomenttia, teholla ei ole juurikaan merkitystä tämän kannalta, koska välityksillä saa renkaille kulkeutuvan vääntömomentin kasvatettua ihan niin isoksi kuin haluaa (voimansiirron kitkojen puitteissa). Homma vaan hidastuu välitysten kertoimien myötä.

Auton ollessa irrallaan pystyy voimaa käyttämään kiihdyttämiseen (F=m*a). Ongelmaa alkaa syntyä, jos vedettävä kohde ei liiku, silloin pitää yrittää sovittaa liikkuva pyörivä esine (vauhtipyörä) liikkumattomaan (kytkinlevy -&gt; voimansiirto -&gt; rengas -&gt; tolppa tms.).

Pitäisiköhän tehdä hommasta kerralla vielä astetta vaarallisempaa, ja laittaa joku venyvä elin, vaikkapa nato-köysi auton ja tolpan väliin? Silloin voiman saisi ehkä hiljaksiin kutiteltua huippuarvoonsa lataamalla enerkiaa köyteen.

Sinänsä tuo isomman, asteittan jarruvoimaa lisäävän hinattavan laitteen perässä veto on ihan järkevän kuuloinen ratkaisu. Tractor pullingistahan tämä olisi ihan tuttu juttu.

Veikkaan kuitenkin, että kuten malesialainen esimerkki kertoi, se kitkakerroin ei todellakaan ole yksi, ja pääasiassa sutivat renkaat, jolloin esim. tasauspyörästön lukoilla, testausalustalla ja renkaiden materiaalilla ja kuviolla alkaa olla merkitystä kokeiden toistettavuuden kannalta.

Järjestetään vaan testit jos kiinnostaa.

[Berkele]

Jos kitkakerroin on yksi, ei se tarkoita että luistamista ei tapahdu. Jos luistamista ei tapahdu ollaan lepokitkan alueella ja maksimivoima lasketaan:

Fk=k*N

,missä
Fk=kitkavoima (eli tässä maksimikitkavoima)
k=kitkakerroin
N=paino (eli tässä auton renkaalle tuleva massa kertaa putoamiskiihtyvyys)

Joissain tilanteissa ei voida käyttää puhdasta kitkakerrointa, sillä sopivaan alustaan uppoava renkaan kuvio ottaa osan pidosta erilaisista tukivoimista. Eli voimaa saattaa saada enemmän irti kuin auton paino.

[Berkele]

Niin ja esimerkiksi kiihdytysautojen lähdössä on "kitkakerroin" yli yhden johtuen renkaiden liimautumisefektistä.

[JF]

Juu, olen törmännyt tuohon "yli ykköseen" muuallakin.

Tässähän pitäisi nimenomaan testata käytännön vetokykyä, teoreettisen arvon saa kyllä laskettua enemmän tai vähemmän tarkasti auton voimanlähteen ja voimansiirron pohjalta riippuen kuinka tarkasti osat kitkoineen ja vuorovaikutuksineen tunnetaan.

Valaistuneita ehdotuksia koetilanteen käytännön ja toistettavuuden (ts. vertailukelpoisten tulosten) kannalta?

[Berkele]

Testinä voisi olla pätevä sellainen tractor pulling tyylinen testi. Laitetaan sen pullingreen keulalle sopivalla voimanmittauslaitteella (esim. venymäliuskamittari) varustettu aisa. Sitten vedetään sopivalla pinnalla tasaisella hitaalla vedolla ja nostetaan vetovastusta niin paljon että ei enää liiku. Varmaan olisi fiksuinta ajaa sorapäällysteisellä urheilukentällä tai jollain vastaavalla.

Mitähän kentänvalvoja sanoisi, kun kävisi kyseisellä laitteistolla yön aikana kuovittamassa muutaman eri auton testit. Ja tietenkin vähintään 5 vetoa per auto. Muistan kun penikkana ärsytettiin kentänvalvoja raivoon ajamalla polkupyörällä siinä soralla.