Saunan lämmittämisestä

[Heering80]

Ajattelin täällä herätellä keskustelua, kun paikalla kuitenkin on poikkitieteellistä osaamista jos jonkin moista. Koska tähänkin langan aloitukseen sisältyy kysymys, niin kaippa se olisi se, että pitääkö kiukaan palotapahtuman olla minkälainen, jotta kiuas ja hormi kestäisi mahd. pitkään ja puuta säästyisi.

Meille on hiljattain valmistunut pihasauna, johon otimme puukiukaan. Koska kyseessä on uudisrakennus Espoossa, on siinä koneellinen ilmanvaihto; sen kai ne vaatii. Kiukaaksi otimme iki-kiukaan mini iki plussan (kiviä rosteriverkon sisällä). Nyt kun olen lämmitellyt kiuasta muutaman kerran, niin olen todennut, että vedon säätö on melkoista tiedettä.. Aluksi hormissa oli niin saatanallinen veto, että pelkäsin palokaasujen polttavan kevytpiipun puhki nopeutetulla aikataululla. Lieskat karkasi palotilasta piippuun koskematta sen seiniä mistään kohtaa. Puuta paloi paljon ja nopeasti, mutta kiuas ei lämmennyt. Tunnin lämmityksen jälkeen kiukaan kyljet oli kylmät palotilan alapuolelta, päälläkin pystyi pitää kättä hetken kivillä. Humina oli kuin hävittäjässä.

Totesin ettei luukun vedonsäätö toimi laisinkaan, kun luukun istuvuus oli todella surkea. Se ei ollut reunoiltaan tiivis. Korjasin asiaa palovillalla, jonka jälkeen säätö alkoi tehoamaan, ja saunaan saatiin hyvät löylyt. Tosin erikoista kyllä ilma ei tunnu lämpiävän lämmityksen aikana ennenkuin löylyä heittää ekaa kertaa. Lieneekö kiviä liian tiuhassa, jotta ilma ei pääse vapaasti kiertämään. No se on toissijainen ongelma kun löylyt kuitenkin on hyvät vedenheiton jälkeen.

Teimme iki-kiukaan suositusten mukaisesti seinään pari ilmaventtiiliä, toinen lattian lähelle, ja toinen istumakorkeudelle. Näistä heidän teorian mukaan pitäisi tulla ilmaa kiukaan palotapahtumaan ja kylpijöille. Nämä ilmeisesti kannattaa pitää kiinni, kun sauna ei ole käytössä, jotta ilmanvaihto toimisi suunnitellusti. Mutta en ole varma kannattaako niitä availla puita poltettaessakaan. Niillä pystyy vaikuttamaan palamiseen melko tehokkaasti. Jos pidän ne kiinni, liekit palaa verkkaisesti, savu menee kyllä hormiin, ja kaikki sinänsä ok. Mietin vain että voiko puut palaa liian kituuttamalla, jolloin tulisi vaikka häkää tai hormi nokeentuisi tai muuta semmoista? Tai vaikuttaako se siihen, tuleeko hienon tuhkan sijasta hiiltyneitä kekäleitä? Pitkässä juoksussa sekään ei kai olisi toivottavaa.

Olipas pitkä vuodatus. Eli voiko puut palaa liian hitaasti?

[Lerssinen]

Mitä sinä siinä poltat ? Rutikuivaa kuormalava/lautatavaraa vai ihan klapia ?

[Heering80]

Nyt oon poltellut raksalta jäänyttä puuta. On lehtikuusta ja sit ihan tavallista närettä. Kakkoskakkosta yms. pätkää.

[AVRO]

Meilla ei ole viela puukiuas kaytossa mutta lammityskattilassa poltetaan ahkerasti sekapuuta. Laudoilla ja polkyilla pitaa kylla vetoa pienentaa huomattavasti, ainakin tommonen hyvin vetava kattila palaa ihan himona ja taitaa piippu lammita enempi kuin kattila.
Meitin kattila kun on vahan semmoinen kiuas, njet automatic.

[Timppa T]

Lehtikuusen kanssa kannattaa olla varovainen ettei koko kiuas sula, on meinaan melko äkästä puuta, mieluummin vaan yks klapi muiden sekaan kerrallaan.

[HJ6085]

Samaa ilmiötä seuraillut naapurin uudella rantasaunalla. Siinä tosin ongelmana on myös liiaksi kuumeneva sauna. Kun asiaa nyt valmiina mietitty ja, testattu ja kokeiltu, niin saunan sisäkuutioihin nähden liian iso kiuas, korvausilman sekä poisto - ilman väärä suhde. Kiukaan kuumetessa palokaasut kuumenevat ja jatkavat paloaan kevythormin sisällä. Pienillä sahatavarajätteille saa kuumat tulet sekä kovan vedon hormiin jos ilmaa riittää perään. Eivät ole hyviä puita yksinään lämmityshommassa, mutta klapien kaverina menevät.

Tuon hormin vedon kanssa kannattaa olla tarkkana ja huolellinen, sillä sitä ei ole suunniteltu kestämään liekkipaloa sisällään. Pelastusala ja VTT julkaisivat huolensa ennen kevythormien tutkimustulosten valmistusta, sillä väärillä rakennusteknisillä ratkaisuilla sekä väärin käytettynä tulipalon riski kohoaa / on on kohonnut.

Jokainen sauna on omanlaisensa ja vaatii perehtymisen jotta saa mieleisensä.

[jmk]

Ja sitten sellainen käytännön vinkki että kun on saunottu niin pesällinen puuta uuniin vaikka se tuntuu turhalta lämmittää enää kun on saunottu.
Useasti ollaan käyty parivuotisia kiukaita vaihtelemassa kun ovat kuulemma niin huonoa laatua ettei kestä, meillä on kohta 12 vuotta ollut sama kiuas ja käyttöä 3-5 kertaa viikossa ja ei mitään ongelmaa mätänemisen kanssa

[Arska-tehtaalta]

Tein joku vuosi sitten iki-kiukaan kopion siten että laitoin siihen perinteisen tuhkaluukun ja arinan. Onko siulla sellanen malli jossa ei oo arinaa?

Ite pidän saunan tuuletusluukun auki lämmityksen aikana ja laitan sen sit kiinni saunoessa. Miulla menee n. puoli ikean kassillista puita per lämmityskerta, ajallisesti n. tunti, eli pari kolme täyttä pesällistä. Saunominen menee pieleen jos lämpötila menee yli kuudenkympin, paras lienee jossain viidenkympin paikkeilla.

En tekis missään tapauksessa ilmaröörejä saunan alaosiin, koska kylmä ilma kerrostuu saunan lattialle. Meillä korvausilma tulee katosta kiukaan yläpuolelta ja sauna on mielestäni varsin tasalämpöinen.



Pikkuvarpusetkin tykkää ; )

[Heering80]

Joo semmonen arinaton malli mulla on. Ei sinne putkeen oikein arinaa enää puiden lisäksi mahtuisikaan. Puoli Ikean kassillista kuulostaa kyllä enemmältä, kuin mitä itse laitan. Pitää varmaan koittaa olla aktiivisempi puiden lisäilyssä, kun välillä on hiukka päässyt hiillokselle.

Paristakin paikasta olen kuullut, ja niin meidän LVI-suunnitelijakin oli piirtänyt, että kiukaan yläpuolelle seinään tulisi korvausilmaventtiili. Sitä voisinkin koittaa pitää tänään auki, kun eilen pidin lattian lähellä olevaa, ja siellä oli todella viileää kyllä kävellä.

Ehkä tämä tosiaan on tämmöinen kokeilemalla selviävä homma. Sinänsä kyllä ihan kivaa testailua.

[Timo_L]

Mikä hinku on rakentaa noita kevythormeja? Muukin kuin hinta? En ainakaan itse näe niissä mitään järkeä kuin korkeintaan johonkin design- kodin sisustustakkaa varten jota ei varsinaisesti edes lämmitetä.

Mitä tulee saunan lämmitykseen, niin meillä mökillä rakennusajan jälkeinen (valmistui 50- luvun puolella) kiuas meni vaihtoon jo vähän yli 50 vuoden käytön jälkeen. Taisi kyllä olla melkoisen paksua plootua alunperin
Uusi kiuas on aikalailla perinteistä mallia, eli ihan normi arinallinen neliskanttinen, jossa on lisäksi kyljessä vedenlämmitin. Perinteinen muurattu hormi, tuuletusta & korvausilmaa tulee lattianraosta, ja yksi räppänä istumakorkeudella (ei ole yleensä saunoessa auki). Sauna lämpenee oikein mukavasti noin tunnissa ~kolmella pesällisellä (käytännössä vähän vajaalla), polttopuuna on lähinnä kuivaa mäntyä, kuusta ja koivua. Satunnaista muuta lehtipuuta joukossa mitä on satuttu tontilta kaatamaan.

..aijuu.. ~75-85°C on aika optimi saunaan, ei vähempää eikä enempää

[Heering80]

Onhan se hintakin aika pätevä syy. En nyt tiedä paljonko muurattu piippu maksaisi, mutta vaikea kuvitella, että hyvää saisi esim. alle kymppitonnilla. Varsinkaan ruuhkasuomessa, jos ei satu tuntemaan muurareita. Tommonen tötterö ku on kolme, niin saahan sillä erotuksella vaikka mitä. Toinen syy on varmaankin helppous. Kun nykyihminen usein rakennuttaa talonsa (eikä rakenna), niin kai sitä haluaa minimoida riskit aikataulutuksen ja budjetin suhteen jne. Tommonen putki kun on puoles päivässä kiinni, ni onpas helppoo. Kolmas ja vähän huono syy lienee se, et siit on tullu standardi. Ihmiset vetää laput silmillä, eikä kyseenalaista valintojaan. Meillä päällimäisenä toi kolmonen. Mutta joo, muurattu olis ollu kivempi, mutten tiedä oisko ollu parempi.

[jmk]

Onko minkä pituisesta hormista kyse? Ei niitä ainakaan maalla kultaharkoista muurata jos tiilestä tehdään, ja onhan sit muitakin lähes helposti asennettavia esim.schidelit ym. Jotka kestää lämmitystä tuollaisen yks kerros rakennuksen harkkopiipun muuraa tuohon puoleen päivään jos on appari mikä hoitaa tavaraa lähemmäs, eikä tuollaista perinteistä puolenkiven saunan piippuakaan kauaa nosta sinne 4-5m korkeuteen tietysti jos kaikki sisäkatot ja vesikatot valmiina niin pikkusen hidastaa mut jos sisäkattoa ei ole ja aluskate paikallaan niin vajaa päivä ja piippu katolla en itse tuollaista peltiputkea käyttäisi kun grillikatoksessa
Nimim. Joskus nähty ja tehty muurauksiakin

[jakenbj]

Tollasen askartelin rosterista vanhaan pihasaunaan. Kiviä tuli n.450kiloa. Hätäsimmät pääsi kylpemään tunnin lämmittämisen jälkeen. Tulipesällä oli mittaa 70senttiä. Piipun tein myös ite. Dn 100 hapokas sisäpiippu ja sen päälle dn150 hapokas. Eristeeksi keraamista villaa 100mm. Ulkovaipaksi 400rst iv-putki. Vedon kans sai olla tarkkana. Täydellä vedolla tuli piipunpäästä 30sentin ketunhäntä.....

[Heering80]

Meillä oli tasan yksi piippuvalmistaja, jonka espoon rakennustarkastus hyväksyi käytettäväksi. Tällä piti olla asianmukaiset laboratorio-oloissa tehdyt polttokokeet esittää myös vaakasuuntaisesta seinän läpiviennistä. Eli käytännössä tää tarkotti sitä, että eka piipou minkä asensimme, meni käyttökieltoon. Toinen vasta kelpasi. Ei ois itse tehty rosterista tähän kylään..