Rakennuksen eristämisestä kysymys !

[rulez]

Eli kysymys olis tämmönen:

Tyhjilleen jääneestä navetasta löytyy(seinien sisältä) vanha karja keittiö joka on eristetty muusta navetaasta valkosella kivitiilellä ja sisäpuoli laatoitettu.

Nyt olis tarkootus tehdä tähän tilaan toimisto tilassa on lämpö lattia mutta seinissä ei siis ole kun tiili ja laatta sisäpuolella (joten eristää hiukan huonosti kylmyyttä kun kylmillään olevan navetan sisällä on) Ajattelin laittaa 10cm villaa eristeeksi seiniin mutta kummalle puolelle tiiltä sisä vaiko ulkopuolelle ja mihin kohtaan muovi vaiko ei mihinkään?

1. Sisältä ulospäin: kyprok,muovi,villa,laatta,tiili
2. Sisältä ulospäin: laatta,tiili,villa,tuulensuojalevy

tämä tiili kuutio on siis navetan sisällä erillinen huone. mielellään laittaisin villan sisä puolelle saisin vanhat laattaseinät tällä samalla piiloon mutta onko kosteuden kannalta huono ratkaisu ja jos tähän päädyn olisiko muovi hyvä jättää pois välistä ?

Tästä ei mitään asuin tilaa olla tekemässä joten järki pitäs pysyä mukana tämmöstä vanhaa tilaa muuteltaessa mutta kumminkin mielellään niin tekis ettei heti ensi kesänä kasva sieni seinän välissä.

[Repro]

EN OLE rakentaja enkä rakennusinsinööri, mutta itse laittaisin sisäpuolelle jos ne tiilet pitää kerta saada piiloon.
Gyproc,tervapahvi,villa,tuuletusrako,laatta,tiili. (niin ei homehdu)
Muovia ei oo pakko käyttää, voi laittaa myös tervapahvia.
Villan ja laatan/tiiliseinän väliin ois hyvä jäädä riittävä tuuletusrako (ja sen pitää päästä myös tuulettumaan!) niin ei ole kastepiste villaa vasten.

[Repro]

Niin ja pääasiassa se lämpö karkaa ylöspäin, meinasitko kattoa eristää?

[BJ-40/76]

Mullakaan ei ole lauta-asennuspuolen kouluja takana, mutta kosteuden liikkumista on tullut seurailtua....

Siis rakenne pitää olla sellainen, että kosteus ei pääse tiivistymään minnekkään:

Siis jos nyt lasitettu laatta, niin siihen tökkää kosteus! (okei, saumoista pääsee tiiliseinään)

Jos hyvän haluat, niin laatat pois, ja siihen sitten koolaus ja villat, ja kyprokin alle höyrysulkumuovi. (tervapahvi päästää kosteuden läpi)
ja muista teipata saumat hyvin.

Ja sitten ilmanvaihto, vähintään painovoimainen, siis esim. 100mm putki katonläpi ulos, ja korvausilmaa ovenalta/räppänästä "niukanlaisesti"
Ja tuo ulosmenevä putki pitää lämpöeristää kylmissä tiloissa.
Ja pistä semmoseen paikkaan/siten, että jos jostain syystä valuu vettä, niin valuu paikkaan, missä ei aiheuta vahinkoa!!!

Eihän tuota tiilikojua ole ulkopuolelta maalattu millään "muovimaalilla"?

Ja siis minulla ei ole pätevyyttä suunnitella k.o rakenteita.

[Nikuzai]

Joskus nähnyt eristettävä sisähuoneen proppaamalla 2x2";sta tässä tapauksessa laatoitukseen ja sen päälle villoille rimat poikittain joihin villat tulee villaruuveilla kiinni sisäseinä oli tuettu kattoon ja lattiaan sekä levytetty. Muuta siinä ei kuulemma ollut eikä tullut. Sisäseinä oli tuettu kattoon ja lattiaan koska villan päälle sitä ei voi suoraan laittaa.

Tervapaperia tai muovia ei kaiketi tarvitse koska niiden tarkoitus on eristää villa vedolta ja sisällä ei kaiketi hirveämmin tuule.

Tärkein olisi kaiketi se villa pitää irti kylmästä seinästä, mutta varmaankin finnfoamilla tekisin
villaa helpompi ei vaati tuki rimoitusta eikä imevettä niin herkästi. ja kestää levyttää päälle läpiruuveilla.

Ja alkuperäiseen seinään voisi piikata tai porata alas ja ylös tarpeeksi suuria reikiä jotta ilma kiertää ja väli kuivuu.

[rulez]

Ei ole ulkopuolta käsitelty millään.

-Katto menee reunoihin asti ja harvan laudoituksen päällä on muovi jonka päällä puhallusvilla tämän takia tuuletus raon järjestäminen laatan ja villan väliin katonkautta ei onnistu muuten kun piikkaamalla tiiliä irti sieltä täältä ylä kautta tuulettuvaksi ei saa järkevästi tehtyä. myöskin tuommonen 5cm tuuletusraon jättäminen laatan ja villan väliin pienentäisi tilaa joten ei tunnu ainakaan tällä hetkellä järkevältä.

Finfoami olisi varmaan hyvä mutta nostaa hintaa senverta reippaasti ettei tule kyseeseen tämmöisessä pikku budjetin toimistossa.

Kertysköhän tuonne kosteutta liiaksi jos tosiaan tuon laatan hakkais irti tiilestä ja sitten tiiltä vasten villa sen päälle muovi ja kyprokki ?
luulisi jotta tiili kyllä päästää läpi kosteuden ja kuivuu tarvittavasti.



Jos taas laittaisin ulkopuolelle villan tiiltä vasten onko turhaa yrittää pelkällä 10cm villamäärällä lisätä lämpöeristystä kun tuo tiiliseinä itsessään imee lämpöä ja lisää lämmitys tarvetta ?
Yli 10cm villamäärä taas lisää tämmöisen harvakseltaan käytössäolevan tilan rakennuskuluja radikaalisti suhteessa käyttöarvoon.

[BJ-40/76]

Alkuperäinen kirjoittaja rulez

Ei ole ulkopuolta käsitelty millään.

-Katto menee reunoihin asti ja harvan laudoituksen päällä on muovi jonka päällä puhallusvilla tämän takia tuuletus raon järjestäminen laatan ja villan väliin katonkautta ei onnistu muuten kun piikkaamalla tiiliä irti sieltä täältä ylä kautta tuulettuvaksi ei saa järkevästi tehtyä. myöskin tuommonen 5cm tuuletusraon jättäminen laatan ja villan väliin pienentäisi tilaa joten ei tunnu ainakaan tällä hetkellä järkevältä.

Finfoami olisi varmaan hyvä mutta nostaa hintaa senverta reippaasti ettei tule kyseeseen tämmöisessä pikku budjetin toimistossa.

Kertysköhän tuonne kosteutta liiaksi jos tosiaan tuon laatan hakkais irti tiilestä ja sitten tiiltä vasten villa sen päälle muovi ja kyprokki ?
luulisi jotta tiili kyllä päästää läpi kosteuden ja kuivuu tarvittavasti.



Jos taas laittaisin ulkopuolelle villan tiiltä vasten onko turhaa yrittää pelkällä 10cm villamäärällä lisätä lämpöeristystä kun tuo tiiliseinä itsessään imee lämpöä ja lisää lämmitys tarvetta ?
Yli 10cm villamäärä taas lisää tämmöisen harvakseltaan käytössäolevan tilan rakennuskuluja radikaalisti suhteessa käyttöarvoon.

Siis jos on sisältäpäin kyprokki ja höyrynsulku, niin ei sinne mitään tuuletusrakoja tarvita (minun mielestä)
Ja tuo tiiliseinäkin toimii lisälämmoneristeenä, ja kun tiiviisti tukittu esi. palonkestävällä uretaanilla kaikki reiät ja raot, niin 100x parempi paloturvallisuuden kannalta, kuin navetan puolelta "tuulettuva/pölyyntyvä" palosola.

Ja käypänen ratkaisu on laittaa tuo villa ulkopuolelle, ja siihen tuulensuoja/ tai normaali kyprokki päälle. (silloin ei mitään muoveja)
Ja tuo huolesi tuon tiiliseinän lämmittämisestä/ lisääntyneestä lämmöntarpeesta on aiheeton, sillä senhän tarvii lämmittää vain kerran, siis jos jatkuvasti lämmöt samassa. (tilanne aivan toinen, jos lämpöjä ei pidetä jatkuvasti päällä)

[hämis]

Alkuperäinen kirjoittaja Nikuzai

Joskus nähnyt eristettävä sisähuoneen proppaamalla 2x2";sta tässä tapauksessa laatoitukseen ja sen päälle villoille rimat poikittain joihin villat tulee villaruuveilla kiinni sisäseinä oli tuettu kattoon ja lattiaan sekä levytetty. Muuta siinä ei kuulemma ollut eikä tullut. Sisäseinä oli tuettu kattoon ja lattiaan koska villan päälle sitä ei voi suoraan laittaa.

Tervapaperia tai muovia ei kaiketi tarvitse koska niiden tarkoitus on eristää villa vedolta ja sisällä ei kaiketi hirveämmin tuule.

Tärkein olisi kaiketi se villa pitää irti kylmästä seinästä, mutta varmaankin finnfoamilla tekisin
villaa helpompi ei vaati tuki rimoitusta eikä imevettä niin herkästi. ja kestää levyttää päälle läpiruuveilla.

Ja alkuperäiseen seinään voisi piikata tai porata alas ja ylös tarpeeksi suuria reikiä jotta ilma kiertää ja väli kuivuu.

Kyllä sen muovin tarkoitus on pitää lämpimän sisäilman kosteus pois seinän rakenteista. Lämmin ilmahan sitoo kosteutta enämpi kuin kylmä joten kun ilma rakenteessa jäähtyy tarpeeksi niin kosteus sitten tiivistyy ja kastelee paikat. Tässä tapauksessa kuvittelisin kosteuden tiivistyvän kaakeli/kiviseinän ja villan väliin --> villat märkinä.

[Nikuzai]

Alkuperäinen kirjoittaja hämis

Tässä tapauksessa kuvittelisin kosteuden tiivistyvän kaakeli/kiviseinän ja villan väliin --> villat märkinä.

Siksihän se villa sen 2x2;sen verran irti siitä kaakeli/kiviseinästä pitäisi tullakkin ja tuuletetuksi se väli, että pääsee kuivumaan.

[BJ-40/76]

Alkuperäinen kirjoittaja Nikuzai

Siksihän se villa sen 2x2;sen verran irti siitä kaakeli/kiviseinästä pitäisi tullakkin ja tuuletetuksi se väli, että pääsee kuivumaan.

Siis tuolla höyrynsululla ehkäistään tuo kosteuden pääsy rakenteisiin. siis helpompi ja paloturvallisempi ennaltaehkäistä, kuin että aletaan hoitamaan seurauksia (siis varmistamaan että se kosteus pääsee myös pois)

Mielestäni höyrysulkumuovi kuuluu puurunkoiseen, villalla eristettyyn rakenteeseen.

Ennen kun taloja lämmitettiin kakluuneilla yms. niin taloissa oli todella tehokas alipainetoiminen rakenteiden suojaus-> siis jatkuvasti kuivaa ulkoilmaa imettiin seinien ja lattioiden läpi sisälle, ja kun ilma rakenteessa lämpeni sisäänpäin tullessa, niin toi kosteuden mukanaan sisälle, josta pirtin uuni sitten poisti sen pihalle.

[hämis]

Alkuperäinen kirjoittaja Nikuzai

Siksihän se villa sen 2x2;sen verran irti siitä kaakeli/kiviseinästä pitäisi tullakkin ja tuuletetuksi se väli, että pääsee kuivumaan.

Ok, ei riitä pelkästään se väli, vaan pitää huolehtia sen välin tuuletuksesta. Muuten kosteus tivistyy mahollisesti kylmään seinään, valuu vetenä alas ja siitä lattiaa pitkin villoihin tahi alajuoksuun..

[vellihousu]

toimiskohan tommonen rivinteeraus ratkaisu, mikä vanhojen rintamamiestalojen kellareissa on. eli ilmarako ja tiilellä syrjäkivimuuraus. kai sen vois myös peltirungolla ja urtsilla tehä.

[Repro]

Alkuperäinen kirjoittaja rulez

Kertysköhän tuonne kosteutta liiaksi jos tosiaan tuon laatan hakkais irti tiilestä ja sitten tiiltä vasten villa sen päälle muovi ja kyprokki ?
luulisi jotta tiili kyllä päästää läpi kosteuden ja kuivuu tarvittavasti.

Kertyis, ei missään nimessä villoja tiili- tai betoniseinää vasten. Tarvii aina tuuletusraon väliin tuli sitten sisä- tai ulkopuolelle.
Homerakenteita on jo riittävästi.

[vmt]

Minä laittaisin tuollaiseen paikkaan alumiinipintaisen pu-eristeen. Sen kun huolellisesti asentaa, niin on automaattisesti höyrytiivis. En jaksa uskoa, että riittävää tuuletusta saa tuollaisessa paikassa villan ja tiilen väliin, että kondenssiriskiä ei olisi.

[Eskimo]

Nämä lisäeristämiset on vaikeita juttuja kun niitä tehään mutu tuntumalla "niinku aina ennenki tehty" ilman minkäänlaista käsitystä rakennusfysiikasta.

Nykytietämyksen mukaan on olemassa yksi ja tärkein asia: tiiveys.
Elikkä ilman liike sisältä ulospäin on minimoitava höyrysululla. Paras siihen on sellainen materiaali mikä ei päästä ilmaa eristeeseen yhtään = käytännössä muovi.
Tervapaperit ja muut ns. hengittävät toimivat auttavasti mutta päästävät selvästi enemmän ilmaa eristeeseen eli ovat suuremman riskin tuotteita.

Kun mennään tilanteeseen, että huoneilma liikkuu sisältä ulospäin niin silloin eristeeseen tulee aina kastepiste ja pidemmän päälle se homehtuu.
Siksi nykyrakentamisessa estetään tämä ilman liike kahdella tärkeällä asialla, jotka molemmat pitää olla kunnossa muuten homma ei skulaa.
1. Tehdään mahdollisimman tiivis hyörynsulku
2. Koneellinen ilmanvaihto, joka tekee talon hieman alipaineiseksi.
Syy alipaineeseen on yksinkertainen. Jos ja kun höyrynsulussa on vuotokohta niin ilman liike on ulkoa sisäänpäin eikä kastepistettä synny.
Ensimmäiset jo hieman paksummin eristetyt muovihöyrysulku talot märkänee käsiin kun niissä ei ole koneellista ilmanvaihtoa = talo on likimain aina ylipaineinen => ilman liike rakenteeseen => kosteusongelma.
Lisäksi silloin kun niitä ensimmäisiä "muovitaloja" tehtiin niin höyrysulun tiiveyteen ei likimainkaan kiinnitetty niin paljoa huomiota kuin nykyään. Jäi paljon vuotokohtia.

Hyvin tiiviiksi tehty rakenne toki toimii ilman sitä alipaineistustakin mutta silloin ollaan ns. yhden kortin varassa jos höyrysulussa onkin se reikä.

Minä jos eristäisin tuollaista casea tekisin ilman muuta 1. vaihtoehdon rakenteen. Kiinnittäisin huomiota katon ja seinien höyrysulun liitoksen tiiviyteen sekä tietysti tiiviyteen kokonaisuudessa.
Laatat kannattaisi poistaa tiilipinnalle jos tulee pieni ilmavuoto niin kivi tasaa kosteuden tehokkaasti.
Ilmarako tiilen ja eristeen välissä on mielestäni tarpeeton.
Jos ilma liikkuu rakenteeseen päin niin kastepiste on silloinkin josssain eristeen sisässä.

Toki nämä pinnoitetut "vintti-iitat" jne on myös toimivia mutta aika kalliita. Saumojen tiiveys sielläkin tärkeää.

[rulez]

Monenlaista vastausta satelee
Tällä hetkellä kumminkin tuo eskimon mielipide tuntuu järkevimmältä luulusin myös että se kastepiste on höyrysulun pettäessä jossain villan seassa heti kyprokin jälkeen.

tässä kuutiossa yksi seinä on navetan ulkoseinä ja siihen en puutu jää laatalle ja siellä on sitten ulospäinmentäessä tiiltä ja todennäkösesti jonkinmoista eristeharkkoa mutta kattoon vaihdan uuden kyprokin niin sinne on helppo vetää uusi muovi jonka saa teipattua tiiviisti näihin 3 seinään olisiko tämä ratkaisu sitten täysin susi jos tuon villan tiileen laittaa kiinni kyllähän tuommoinen tiiliseinä haihduttaa varmastikkin kun kelit lämpenee kosteuden poijes.


Yx mikä tuli vielä mieleen jotta annan olla pelkän tiilen ilman eristettä sivuille ollenkaan kuinkahan pahasti tässä menettää lämmityskuluissa jos puhutaan kumminkin vaan tämmösestä 4x6m tilasta joka ei korkeudeltaan varmaan 2,4m ylitä.
Ei ainakaan kosteus pääse tekemään hallaa missään piilossa

[rulez]

Palaa taas tuo ulkopuolelle eriste väkisin mieleen tiiliseinän kun ulkopuolelta koolais villa jaolla ja villa tiileen suoraa kiinni tähän tuulensuoja vielä päälle niin miksikäs tämä ei toimis ainakin helppo olis irrottaa tuulensuoja seinästä ja tarkistaa vaikka talven jälkeen miltä villat näyttää sisällehän ei varmaan ongelma ulkopuolelta leviäis vaikka sitä syntyskin.

ja tuolla navetan puolella varmaan ongelmia löytys riittämiin (niinkun jokasessa vanhassa navetassa) jos sisäseinistä filmivaneria repis irti kun lehmät montakytä vuotta siellä hönkiny nii siellä pikku sieni ei missään tunnu

Hieman vaan mietityttää onko tästä villasta tiilen ulkopuolella suurtakaan merkitystä vaikka tiileen kiinni vetäskin ? Navetassa ei kumminkaan sisällä tuule jotta tuulensuojalevykään ei olis muuten tarpeellinen mutta eristää sekin varmaan vähän eikä hiiret varastas villoja niin helposti ?

[kellukka]

Kyllä itse tekisin kuten perus tiilitalotkin eli ulkoapäin katsottuna tiili-tuuletus rako(min 50mm) -tuulensuoja-Villa-höyrynsulku-cyproc. Ja offareissa tais olla enempi asiaan perehtyneitä tuolla offaritkin eri alojen ammattilaisia viesti ketjussa.

[rulez]

Alkuperäinen kirjoittaja kellukka

Kyllä itse tekisin kuten perus tiilitalotkin eli ulkoapäin katsottuna tiili-tuuletus rako(min 50mm) -tuulensuoja-Villa-höyrynsulku-cyproc. Ja offareissa tais olla enempi asiaan perehtyneitä tuolla offaritkin eri alojen ammattilaisia viesti ketjussa.

Perus tiilitaloissa on lähtökohta hieman erilainen. Tiili on vaan koristeena kuvaamallasi rakenteella tässä minun bunkkerissa tiiliseinä kantaa myös sisäkattoa joten alhaalta ylös tuulettuvaksi tätä ei saa kuten tiilitaloissa on tapana tehdä.

Ja navetan ulkoseinähän on tältä osin 1955 tehty (joka jää yhdeksi seinistä) mutta lattialämmöt sun muut tiiliseinät karjakeittiöön tehty 1995 joten ei tässä mitään ikuista rakennelmaa nyt edes pyritä tekemään kunhan kohtuu vaivalla saisin tuohon järkevän toimiston jossa sillontällön tulis värkkäiltyä ja sais työvaatteita säilytettyä.

[Calmari]

Jos ei tuo mihinkään suomela lehteen tai vastaavan oo menossa eikä tarkotus ole tulitöitä tehdä niin vetäisin finfoamin suoraan laatan päälle ja saumat huolellisesti urtsulla, pintaan halpa lateksi jos ei väri miellytä, näin itä Suomesta :-)

[allu-85]

Niin, suurin osa näistä "tiilitaloista" ovat vain puurunkoisia ja tiiliverhoiltuja. se ulkopuolen tiili ei eristä siinä tapauksessa lämpöä. On myös tiilirunkoisia taloja, joissa tiiliverhous, mutta voi se olla puuverhouskin.


Periaatteessa tässä navettacasessa kannattaisi eristää ulkopuolelta. Näin tehtäessä sisäpuolella oleva tiili varaa lämpöä ja ulkopuolen villa estää lämmön karkaamisen. Tällä tavoin on vanhan hirsitalon ulkoseinien lisälämmöneristyskin neuvottu toteuttamaan. Rakenteet toimivat täysin oikein kyös ilman mitään muoveja, ilmansulku vain hyvin tehtynä. Silloin ei voi sitten kylläkään käyttää mineraalieristeitä, koska ne eivät toimi ilman sitä muovia. Yök, kokeilkaa laittaa muovipussi tiiviisti päähän ja hengittää, ei muuten onnistu kunnolla.

[Rölli]

Omalle kohdalle sattuessa varmaan purkaisin sen vanhan katon pois ja sit tiilien sisäpuolelle uus puurunko ja siittä kattorakenne niin et tiilien ja eristeen välistä tuulettuu ylös.

Puhallusvillat on helppo ottaa talteen ja käyttää uudelleen eli kulutkaan ei liiemmin kasva.
Oman työn osuus tietysti kasvaa paljonkin mutta toisaalta se ei maksa mitään...

[Eskimo]

Alkuperäinen kirjoittaja allu-85

Silloin ei voi sitten kylläkään käyttää mineraalieristeitä, koska ne eivät toimi ilman sitä muovia. Yök, kokeilkaa laittaa muovipussi tiiviisti päähän ja hengittää, ei muuten onnistu kunnolla.

Tässä hyvä esimerkki taas aiheesta kun ei edes haluta ymmärtää rakenteista vaan räkytetään mitä sylki suuhun tuo.

Oli se mikä tahansa eriste niin edelleen se kastepiste sinne syntyy jos sinne pääsee virtaamaan kosteaa sisäilmaa. Ihan sama oliko ekovillaa, lasia vai kiveä.
Joku huonommin eristävä huokoisempi eriste voi kuivahtaa jos sinne kosteutta kertyy.
Siksi nämä ekovilla hömppäukot sitä paperia siellä käyttää kun saadaan muka hengittävä talo.
Saadaan asiasta mitään tietävälle maallikolle mielenyhtymä siitä, että seinä kuivaa kun siellä liikkuu ilma.
Lopputulos senkin eristeen kanssa olisi parempi jos käytetään muovia => vähemmän kuivatettavaa kosteutta.

Seinärakenne tulisi kuivaa höyrynsulun molemmilta puolilta. Siksi ulkoverhouksissa käytetään nykyään reilua ilmarakoa ennen ulkoverhousta.

Toseksi ulkoverhous paasee paremmin kuivamaan kun ilma virtaa molemmin puolin.
Reilu tuuletusrako palvelee siis seinäeristettä ja ulkoverhousta.

Hyvä riskirakenne saadaan kun jätetään vuotava höyrynsulku ja olematon ilmarako ulkoverhouksen ja eristeen väliin. Kostunut eriste ei pääse kuivamaan eikä se ulkoverhouskaan. Sehän saa ihan suoraan vettä päälle.

Tuo Calmarin ajatus nopeasta eristämisestä ei itseasiassa ole huono. Finfoam on varmasti tiivis ja eristää riittävästi. Uretaanilla saa tilkittyä visun rakenteen nopsaan.

Edit. Niin ja ilmanvaihto tehdään hallitusti sitä tarkoitusta varten tehdyillä järjestelmillä. Ei rakenteiden läpi. Joko painovoimaisena vanhoissa tai koneella uusissa. Uusissa lämmöntelteenotto on pakollinen niin painovoimainen ei (onneksi) enää onnistu.

[Rölli]

Alkuperäinen kirjoittaja Calmari

Jos ei tuo mihinkään suomela lehteen tai vastaavan oo menossa eikä tarkotus ole tulitöitä tehdä niin vetäisin finfoamin suoraan laatan päälle ja saumat huolellisesti urtsulla, pintaan halpa lateksi jos ei väri miellytä, näin itä Suomesta :-)

Tämäntyyppisiä tullut muutama nähtyä ja toteutettu niin et tuo foami on liimattu laattalaastilla tuohon tiilen päälle. Ajatus kai ollut ettei sinne jäisi yhtään ilmatilaa.

Kaipa ne hyvin on toimineet ja ainakin se yksi mitä tullut läheltä seurattua on pysynyt ihan terveen näköisenä. On joku vanha punatiilinen aittarakennus alunperin.

[allu-85]

Eipä ollut kutterinlastutalossakaan muovia, eikä ongelmia. Selluvillaan ei tule kastepistettä, sillä on kyky tasata kosteusvaihteluita. Tätä ominaisuutta ei ole mineraalivilloilla, jotka eivät ime vettä. Eskimolle, en ole hömppämies :-) Rakenusfysiikkaa on tullut opiskeltua, rkm amk paprut löytyy. Villojen kanssa on tullut pulattua enemän ja vähemmän, arvaat varmaan, että en kannata muovilla vuorattua mineraalivillataloa:-)
Kuinkakohan monessa rakennuksessa ilman- tai höyrynsulku on ehyt niinkuin se on tarkoitettu? Sähkömies laittaa omat rasiansa ja sivaltaa puukolla kunnon ruksin, eipä niitä usein mitän teippailla. Tai onko necasiallisesti teipattu saumoista ja millä teipillä? Olen kuulut kirvesmihestä, joka sanoi, ettei tehdä pullotaloa ja teki puukolla pitkiä viiltoja yläpohjan höyrynsulkuun. Onneksi nykyään käytetään ristiinkoolausta niin saa sähkäri ym laittaa tekniikkaansa puhkomatta mitään ylimäräistä


Uretanieriteellä tuon toimiston eristyksen voi tehdä sisäpuolelta, eikä tila pienenekään silä tavoin eristettäessä.