Mikä olis hyvä puulämmityskattila?

[solihull]

Pienpoltossahan on valtavasti haasteita, enkä nyt tarkoita bitumin polttamista ;-)

Euroopan suunnan määräyksissä puhutaan hiukkasten vähentämisestä sekä typpiyhdisteiden saamisesta kuriin. Pienissä, <250-500 kw kattiloissa vain on niin pirusti haasteita, että polttotekniikan hallinta on haastavaa.

Lambdalla saadaan sädetyksi muka sopivaksi hapen ylimäärä palokanavaan. Varmasti moni kotimainen lämmittäjä polttaa liian kovalla hapella, koska silloin pesässä on kovin roihu ja lämpöä tulee. Mutta typen oksidien suhtaan happiylijäämä ei saisi olla yli 20%, muuten syntyy liiallisessa määrin typen yhdisteitä. Tässä lienee siis koko jutun EU-pointti.

No, pienissä kattiloissa polttoaine ja palotapahtuma ovat teorereettisesti tutkittuna ja käytännössäkin varsin epätasainen tapahtuma, verrattuna megaluokan kattiloihin. Siksi pidän pikkukattiloiden hipo-säätöjä humpuukina. Polttoaine on epätasalaatuista ja -kokoista, ja se tuo ongelmia palotapahtuman optimointiin. Syöttö on epätasaista jne. Siinäpä pulmaa kerrakseen saadakseen täydellisen palamisen.

Pannaan siis pökköä pesään niin kuin ennenkin, pääasia on että tulee lämmintä kotimaisella ja uusiutuvalla...

Ja muistakaa, että jos hormissa on kovinkin hyvä veto ja "rehentelette" sillä että kattila polttaa niin hyvin että tuhkaa ei tule lainkaan - niin se tuhka menee takuulla piipusta pihalle. Tuhka on jäännös, jota ei voi taikoa olemattomiin hyvälläkään kattilalla! Etenkin turvetta poltettaessa näitä juttuja kuulee ja ihan hymyilyttää välillä, mutta naapureita ei sitten niinkään ;-)

TT

[tikkukuski]

kertokaapas viisaammat tuollaisen arimaxin 240 kattilan säätöön niksejä.. eli ensiö ja toisio luukkujen säätöihin liittyen.. ei oikein kunnolla löydy valmistajan sivuiltakaan ohjeita..

[Eskimo]

Alkuperäinen kirjoittaja tikkukuski

kertokaapas viisaammat tuollaisen arimaxin 240 kattilan säätöön niksejä.. eli ensiö ja toisio luukkujen säätöihin liittyen.. ei oikein kunnolla löydy valmistajan sivuiltakaan ohjeita..

http://195.67.82.150/ariterm/Arimax%20240%20130212.pdf

Vedonsäätimen asettelu:
1. Vedonsäätimen vipu asetetaan kohtisuoraan ylös kattilan ollessa kylmä
2. Ketjun pituus asetellaan siten, että ensiöilmaluukku on n. 45 mm raollaan säätimen ollessa
keskiasennossa
3. Tarkempi säätö tehdään kattilan ollessa käyttölämpötilassa siten, että ensiöilmaluukku
sulkeutuu kattilaveden ollessa n 85…90°C Vetoa rajoitetaan tarvittaessa savupellillä.
Suositeltava veto on savusolassa n. 1,5 mm vp.

Eikös tuossa ola kaikki tarvittava?

[tikkukuski]

hmm onkos tuossa nyt jottain toisioilmasta???

[oska80]

Puuta kun poltetaan, niin siihen tarvitaan vähintään ensiö- ja toisiopuhaltimet, savukaasuimuri ja näille ohjaukset, mm. lambda, alipaine, lämpötiloja yms.

Olen käynyt mittailemassa häkäarvoja perus puukattiloista, ja kyllä häkää menee taivaalla, toisin sanoen palava ja energiaa sisältävä kaasu menee harakoille. Monestikkaan näissä perus puukattiloissa ei ole kunnollista toisio ilman hallintaa ja näin polttoaineesta menee osa raakana piipusta pihalle.

Elikkä vaikka palaminen näyttäisi hyvälle ja veto oilsi kova, voi olla että taivaalle menee iso osa energiasta joka olisi automatiikalla hyödynnettävissä.

Toinen asia näissä kattiloiden hyötysyhde ja hoitamisen helppous asiassa on kattilan puhdistus. Keski-eurooppalaiset valmistaja käyttävät automaattista konvektio-osan puhdistusta, ja näin voi lämmön siityminen veteen toteutua parhaalla hyötysuhteella koko ajan.

Minulla on pieni epäilys kotimaisten kattiloiden hyötysuhteista... Voi olla, että luvattu lähes 90% hyötysuhde on sitä myyntimiesten puhetta. Onko joku oikeasti mitannut oman kattilansa hyötysuhteen? Ei varmaankaan moni. Halkoa vaan lykätään pesään, ja luetaan tyyppikilvestä että hyvä on hyötysuhde.

Kuitenkin kaikki asiat optimoimalla voisi se puun kulutus todellisuudessa pudota ainakin 25%. Joka tarkoittaa sitä, että vuodessa halkojen käsittely vähenee monella kuutiolla.

[Eskimo]

Alkuperäinen kirjoittaja tikkukuski

hmm onkos tuossa nyt jottain toisioilmasta???

Paljon en näiden päälle ymmärrä mutta missä kohtaa yläpalokattilaan syötetään toisioilmaa?
Käsittääkseni palamisilma-aukko on se mistä tämä keksintö saa tarvitsemansa ilman.
Kattilan veden lämpötila määrää liekin koon.

Alapaloinen on jo asia erikseen.

Oska80 on high-end miehiä tällä saralla. Ei se mökin lämmittäminen ole oikeesti noin vaikeaa.

Jos puhutaan kattilat perinteinen yläpalo esim. 70% ja hifialapalodigitaali seittemällä moottorilla 90% niin tavan talon vuosittaisessa puun kulutuksessa se on muuan kuutio puita. Euroissa useita tonneja. Lisäksi perus kattila on paaaaljon yksinkertaisempi keksintö kuin nämä digitaalivermeet => vähempi korjuuta.
Allekirjoittaneen kohdalla pari tankkia löpöä tilheen ja muuan työliike koneen perseessä kuittaa huonomman kattilan

Tieten jos pitää kiinni vihreistä arvoista niin eihän se raha ratkaise....

[tikkukuski]

no mikäs tuossa puunsyöttöluukussa oleva räppänä sitten on??? alimmassa on ketjulla ensiöilma ja keskimmäisessä sitten??? kun kyllä siinä räppänä on ja siinä säätöruuvi..

[Eskimo]

Alkuperäinen kirjoittaja tikkukuski

no mikäs tuossa puunsyöttöluukussa oleva räppänä sitten on??? alimmassa on ketjulla ensiöilma ja keskimmäisessä sitten??? kun kyllä siinä räppänä on ja siinä säätöruuvi..

12. Vetoläppä ???

Edit: pohdin pienessä mielessäni tämän olemassaoloa ja keksin sille omasta mielestä oivan tarkoituksen.
Elikkä kun palamisilma-aukko sulkeentuu liian kuuman veden takia niin palaminen(=veto) jatkuu pienellä liekillä.
Kun taas palamisilma aukeaa niin palaminen jatkuu täydellä teholla eikä kattila pukkaa savuja pirttiin.
Vedon piippuun pitää siis säilyä tietenkin vaikka tehoja rajoitetaankin.