Mikä olis hyvä puulämmityskattila?

[solihull]

Alkuperäinen kirjoittaja -MaTTi-

Laitteistona Tulimax PEL20 ja Värmebaronen Viking Bio (nykyisin nimeltään Oilon BioPro).

Onko tuo Viking pelannut ihan moitteetta?


Huomioikaan kattiloissa, että keski-euroopassa on jo päästöasioihin kiinnitetty huomiota, joten niiden kattilat polttaa takuulla puhtaasti. Tosin yksinkertaisuus on valttia. Itse suosittelen euro-lambda-käänteispalokattilan korvikkeeksi ihan ehtaa kotimaista etupesää kaasutukseen ja hyvä kattila perään jos on intoa vähän kolistella puiden ja tuhkien kanssa. Kattiloista kyllä Veto on ihan häntäpään tuote ja Arimaxia näistä yleisimmistä kehuisin kovasti.

TT

[-MaTTi-]

Alkuperäinen kirjoittaja solihull

Onko tuo Viking pelannut ihan moitteetta?

Hyvin on pelannut. Mitä nyt peltisiä arinoita on pari mennyt/palanut ja puhallusputki myös paloi puhki. Alkuperäinen oli pellistä pyöräytetty, tilalle tuli 3 mm:n rosteritötterö, nyt kestää. Arinan designiä on myös muutettu jossain vaiheessa, nyt ei mene halki niinkuin eka versio.

[Eskimo]

Perusasiat pitää ilman muuta olla kunnossa ja siihen kuuluu latausautomatiikka.

Vapaalla kierrolla ja muilla systeemeillä ei varmasti saa niin tasaista lämpöä kattilaan että se pelaisi kunnolla.

Automatiikkahan kierrättää kattilan sisällä vettä ja kun se on tarpeeksi lämmintä niin sitten vasta aletaan lataamaan varaajaa.
Jos siellä ei kierrä vesi niin silloin vesi on kerrostunutta.

Enkä kyllä ymmärrä tuota jeesustelua eurooppalaisten kattiloiden paremmuudesta.
Jos suomalaisilla kattiloilla päästään yli 90 pinnan hyötysuhteeseen niin siitä on enää huono parantaa.

[Eskimo]

Jatketaampa monologia.
Mietin kuumeisesti tätä lambada-perustaista säätöä ja mitä etuja sillä saavutetaan niin en kyllä keksi mitään.

Elikkäs ala-/käänteispalokattilassahan puu kaasutetaan varastopesässä happivajaana palamisena josta kaasut johdetaan palopesään.
Palopesässä lisätään sekaan reilusti lisää happea (sekundääri-ilma) niin saadaan täydellisempi palaminen ja korkea palolämpötila (=hyötysuhde).

Jos jo suunnittelupöydällä säädetään kanavien koot niin, että palopesässä palaminen jättää aina ylijäämähappea suotta me tätä lambda-arvoa edes tutkitaan.
Siis aina ja kaikissa olosuhteissa saadaan poltettua kaikki palava.

Muistetaan, että tässä puhutaan kohtuu yksinkertaisesta tekniikasta.
Tietysti ymmärrän markkinamiesten tuskan kun pitäisi erottua massasta niin näitä hilavitkuttimia silloin sinne viritellään

[solihull]

Pienpoltossahan on valtavasti haasteita, enkä nyt tarkoita bitumin polttamista ;-)

Euroopan suunnan määräyksissä puhutaan hiukkasten vähentämisestä sekä typpiyhdisteiden saamisesta kuriin. Pienissä, <250-500 kw kattiloissa vain on niin pirusti haasteita, että polttotekniikan hallinta on haastavaa.

Lambdalla saadaan sädetyksi muka sopivaksi hapen ylimäärä palokanavaan. Varmasti moni kotimainen lämmittäjä polttaa liian kovalla hapella, koska silloin pesässä on kovin roihu ja lämpöä tulee. Mutta typen oksidien suhtaan happiylijäämä ei saisi olla yli 20%, muuten syntyy liiallisessa määrin typen yhdisteitä. Tässä lienee siis koko jutun EU-pointti.

No, pienissä kattiloissa polttoaine ja palotapahtuma ovat teorereettisesti tutkittuna ja käytännössäkin varsin epätasainen tapahtuma, verrattuna megaluokan kattiloihin. Siksi pidän pikkukattiloiden hipo-säätöjä humpuukina. Polttoaine on epätasalaatuista ja -kokoista, ja se tuo ongelmia palotapahtuman optimointiin. Syöttö on epätasaista jne. Siinäpä pulmaa kerrakseen saadakseen täydellisen palamisen.

Pannaan siis pökköä pesään niin kuin ennenkin, pääasia on että tulee lämmintä kotimaisella ja uusiutuvalla...

Ja muistakaa, että jos hormissa on kovinkin hyvä veto ja "rehentelette" sillä että kattila polttaa niin hyvin että tuhkaa ei tule lainkaan - niin se tuhka menee takuulla piipusta pihalle. Tuhka on jäännös, jota ei voi taikoa olemattomiin hyvälläkään kattilalla! Etenkin turvetta poltettaessa näitä juttuja kuulee ja ihan hymyilyttää välillä, mutta naapureita ei sitten niinkään ;-)

TT

[tikkukuski]

kertokaapas viisaammat tuollaisen arimaxin 240 kattilan säätöön niksejä.. eli ensiö ja toisio luukkujen säätöihin liittyen.. ei oikein kunnolla löydy valmistajan sivuiltakaan ohjeita..

[Eskimo]

Alkuperäinen kirjoittaja tikkukuski

kertokaapas viisaammat tuollaisen arimaxin 240 kattilan säätöön niksejä.. eli ensiö ja toisio luukkujen säätöihin liittyen.. ei oikein kunnolla löydy valmistajan sivuiltakaan ohjeita..

http://195.67.82.150/ariterm/Arimax%20240%20130212.pdf

Vedonsäätimen asettelu:
1. Vedonsäätimen vipu asetetaan kohtisuoraan ylös kattilan ollessa kylmä
2. Ketjun pituus asetellaan siten, että ensiöilmaluukku on n. 45 mm raollaan säätimen ollessa
keskiasennossa
3. Tarkempi säätö tehdään kattilan ollessa käyttölämpötilassa siten, että ensiöilmaluukku
sulkeutuu kattilaveden ollessa n 85…90°C Vetoa rajoitetaan tarvittaessa savupellillä.
Suositeltava veto on savusolassa n. 1,5 mm vp.

Eikös tuossa ola kaikki tarvittava?