Bankkumersu

[Jjurva]

IKH:lla näkkyy olevan nuita valamiita lämmittimiä mihin otetaan vesikierto moottorilta. Semmonen taitaa olla helepoin ja asiallisin.

Tuo BV206 on ihan eri laite ku BV202 jonka osista näitä autotallibankkuja tehhään. Vieläkö telojen saanti on ongelma tuohon 206 malliin?

Eipä tuosta venneen teosta oo tullu oikee mihinkään kuvia laitettua eikä kirjoteltua. Voin tuonne tallissa tapahtuu osioon pikkujutun laittaa jos porukkaa kiinnostaa.

Taimen on saatu oulunjärveltä niskaselältä. Manamansalo näkkyy taustalla.

[Jjurva]

No taas jottain saatu aikaan. Kasattiin nivel paikoilleen ja takavaunu kiinni.


Ja sittempä ei muuta ku testiä ajamaan. Ohjauksen hydraulipumppu on aavistuksen pieni. tarvii olla kierroksia konneesa että kääntyy, auttaa ku laittaa manuaalilaatikosta 2 vaihteen nii ehtii ohojaamaan. Ja ohojaus sylinterit voi joutua vaihtamaan lyhempiin niin saa kääntösätteen pienmmäksi, kattoo ku pääsee mettää testaamaan.

http://www.youtube.com/watch?v=L-pcilFbB10

[MKLa]

Hienosti liikkuu, aavistuksen ei-niin-kuljettajaystävällisessäpaikassa tuo vaihdepaaka.

[Jjurva]

Alkuperäinen kirjoittaja MKLa

Hienosti liikkuu, aavistuksen ei-niin-kuljettajaystävällisessäpaikassa tuo vaihdepaaka.

Jos tarkotit tuota manuaalilaatikon keppiä niin sitä ei onneksi tarvii kovin ussein käyttää, valitaan siittä vaan "noppeusalue". Automaatin hallintalaitteet tullee taas paremmalle paikalle kuhan saa vivuston tehtyä.

[Jjurva]

Tämä saanu hetken seistä mutta ny pääsin viikoloppuna alottellee putken tekua. Jostai oo lukenu että solomu putkesa tois lissää tehua niin tein tuommosen alun siihen.


Putke alaku on 2" ja joustopala ja vaimennin 2,5" nii piti tehä prässisä tuommonen kartio putkeen.

[Goat]

Lueskelin läpi keskustelun ja tuli muutama asia, joita haluaisin kommentoida.

Epeli kertoi telojen päälläpysymisongelmasta kuormattuna. BV202:n max kuorma on 800 kg -1200 kg riippuen lähteestä ja ajoympäristöstä (tiekäytössä n. 1000 - 1200 kg ja maastossa 800-1000 kg). Telat ja telaston rakenne on suunniteltu toimimaan em. kuormalla, jos kuormaa on 2300 kg + nosturi yli 500 kg on max kuorma ylitetty melko reilusti. En tarkasti tunne BV202:n telojen poikittaisjäykisteiden rakennetta, mutta luulisin niiden olevan terästankoja. Ajettaessa "ylikuormilla" epätasaisessa maastossa tulee poikittaisjäykisteihin helposti taipumia, jotka johtavat myöhemmin jäykisteiden katkeamiseen. Yksi katkennut poikittaisjäykiste ei vielä aiheuta suuria ongelmia, mutta koska se ei kanna kuormaa riittävästi alkaa viereiset tangot "saamaan kipeätä" ja hetken kuluttua on useampi tanko poikki peräkkäin. Tällöin telan päälläpysyminen heikkenee oleellisesti, sillä telapyörä pääsee "kiipeämään" ohjaushampaan yli helposti kun sivuttaiskuorma on riittävä (sivukallistuma tai ohjausvoimat).

Edellä mainittu oli Nasuissa isona ongelmana Puolustusvoimissa 90-luvulla johtaen telojen vaurioitumiseen ja hylkyyn muutaman tuhannen ajokm jälkeen. BV202 ja 206:ssa on tosin metalliset ohjaushampaat, joiden kitka on selvästi pienempi kuin Nasun kumisen ohjaushampaan (kitka siis telapyörän pintaa vasten). BV206:ssa ei ollut läheskään samanlaisia ongelmia kuin Nasuissa. LIsäksi BV202:ssa ilmatäytteiset telapyörät eivät ole niin kovakouraisia telalle kuin Nasun ja BV206:n umpimuovi / -metalliset telapyörät. Toisaalta Nasussa ja BV206:ssa on enemmän telapyöriä kuin BV202:ssa (BV202 1 kpl per akseli kun Nasussa ja BV206:ssa on kaksi).

Se mitä yritän sanoa on se, että ymmärtäkää ko. rakenteen rajoitukset, ettette riko telastoja liian suurilla kuormilla. Tähän samaan kuuluu myös ohjausvoimien suuruus eli jos lisätään reilusti ohjaussylinterien voimaa, käy se myös telojen ja telapyörien päälle. Kun voimaa on riittävästi vaunut kyllä kääntyy, mutta telat eivät. BV202:n teloja ei kai enää kukaan valmista uusia, eli niillä on selvittävä mitä löytyy maailmalta. Ko. ajoneuvoillahan ei sitten enää tee mitään kun ei ole ehjiä teloja.

Edellä mainittu perustuu kokemukseen, jonka hankin 90-luvulla toimiessani Nasun telakehitysprojektissa vetäjänä PV:n puolesta. Jos en muuta silloin oppinut niin sen, että telaka:n tärkein komponentti on sen tela.

Toinen asia mitä tuli mieleen on projektit, joissa ei ole ollenkaan takavaunua. Eli ajoneuvot joiden ohjaus on tarkoitus hoitaa jarrulla. Silloin kun näin tehdään joudutaan aina "luistattamaan" teloja maastoon nähden, tämä aiheuttaa teloihin sekä telastoon (akselistoon) todella suuria kuormituksia. Runko-ohjattujen tela-ajoneuvojen ideahan on se, ettei teloja jouduta luistattamaan, jolloin telat pysyvät paremmin pehmeän pinnan päällä rikkomatta sitä. Lisäksi runkoniven "tasapainottaa" ajoneuvon kulkua suurien korkeuserojen yli.

Toivon, ettei kukaan nyt ymmärrä tätä väärin, tarkoitukseni ei ole arvostella kenenkään projekteja eikä kehua omaa tietämystä, vaan tuoda muutamia teknisiä seikkoja esille. On hienoa nähdä näinkin suuria projekteja hyvin toteutettuna kuin Epelillä ja Jjurvalla.

Itsellänikin on 2 kpl BV202 ambulanssiversiota, jotka ajattelin jättää etuvaunun koriltaan alkuperäiseksi (ambulanssiversiossa on isot etuvaunun ovet ja 12V sähköt) ja rakentaa takavaunun yläosan uusiksi.

[Jjurva]

No täytyy myöntää ettei telan rungon kestävyyttä oo tullu mietittyä. Mulla tämä ei tuu kantamaan kuormaa niin jospa ne kestäs. Lähinnä mietityttää miten kestää pieniä teräviä kantoja. Reijittyykö telat samantien? Onko tästä kokemusta?

Teloja ei tosiaan taieta ennää valamistaa mutta keminmaasta niitä löytyy vielä satoja? Ja hyvä kuntosia. On tarkotus hakia varatelat sieltä ja säilyä ne hyvin niin eiköhän tämmösesä harrastekäytösä kahella telaparilla pärjää pitkään. Ja sen jäläkeen tehhää ite vaikka rautatelat

[kivinen]

Alkuperäinen kirjoittaja Goat

Edellä mainittu perustuu kokemukseen, jonka hankin 90-luvulla toimiessani Nasun telakehitysprojektissa vetäjänä PV:n puolesta. Jos en muuta silloin oppinut niin sen, että telaka:n tärkein komponentti on sen tela.

Toinen asia mitä tuli mieleen on projektit, joissa ei ole ollenkaan takavaunua. Eli ajoneuvot joiden ohjaus on tarkoitus hoitaa jarrulla. Silloin kun näin tehdään joudutaan aina "luistattamaan" teloja maastoon nähden, tämä aiheuttaa teloihin sekä telastoon (akselistoon) todella suuria kuormituksia. Runko-ohjattujen tela-ajoneuvojen ideahan on se, ettei teloja jouduta luistattamaan, jolloin telat pysyvät paremmin pehmeän pinnan päällä rikkomatta sitä. Lisäksi runkoniven "tasapainottaa" ajoneuvon kulkua suurien korkeuserojen yli.

Itsellänikin on 2 kpl BV202 ambulanssiversiota, jotka ajattelin jättää etuvaunun koriltaan alkuperäiseksi (ambulanssiversiossa on isot etuvaunun ovet ja 12V sähköt) ja rakentaa takavaunun yläosan uusiksi.

Nyt on pakko lainata vähän Jjurvan topiccia ja alkaa kyselemään.

Noita liukuohjattuja laitteita on tietenkin rakennettu noista BV:n telaosista, mutta onhan niitä sillä samalla idealla tehty muutenkin aikojen alusta asti. Tokihan yhtään kehittyneistä laitteista löytyy kaksoistasauspyörästöt, jolloin kääntyvyys ei perustu vain jarrutukseen.

Tuohon telan sivuttaiskuormitukseen varmaan suurimpana vaikuttaa halutun käännöksen jyrkkyys, mutta jarruohjatuissa suurimpia ongelmia on juuri kääntyvyys? Repimällä toisen puolen jarrusauvaa laitteet lähinnä kaartaa? Toisen suurena tekijänä lienee laitteiden paino. Nuo joiden rakennusta olen seurannut ja youtubesta katellut ainakin vaikuttaa järjestäen olevan huomattavan keveitä laitteita.

Sen uskon helposti, että BV:n telat ei ole tarkoitettu jarruohjattuihin, ainakin minun mielestäni ne ovat varsin "pehmeän" oloisia verrattuna vaikkapa kumitelaisen kaivinkoneen vastaaviin.

Missäpäin Tuusulaa nuo ambulanssai BV:t mahtaa majailla? Sijaintitiedon voi laittaa yksityisviestinä, jos ei halua julkisesti huudella.

[Goat]

Terve Jjurva,

Kyllä ne normaalikäyttöä kestää varmaankin paljon paremmin Nasun telat. Siksi vaan halusin muistuttaa, kun teette mahdottomasti töitä vaunujen eteen, ettei sitten tule ns. yksinkertaisissa asioissa perustavaa laatua olevia ongelmia. Itsellä kun on tekninen koulutus (DI ajoneuvotekniikka) ja 30 vuoden työtausta raskasta kalustosta, jos ei muuta ole oppinut niin pelkäämään kohtia missä voi mennä pieleen.

Teloissa ei muistaakseni ole ollut mainittavia ongelmia pistoja vastaan, ainakaan silloin kun pysytään lähellä suunnittelupainoja. Nämäajoneuvothan on alunperin tarkoittettu pehmeillä liikkumista varten, ei metsäkoneiksi. Eikös ne Territ sun muut "Harmitrakit" harvennuskoneetkin kärsineet telaongelmista. Telan runko-ongelmat olivat tosi pahoja Nasun kohdalla, muistelen telakustannusten olleen noin 10 mk/km 90-luvun alussa (tela maksoi silloin muistaakseni 25000 mk / kpl ja 4 tarvittiin). Sittemmin Sisu-Defence muutti telat sisävetoteloiksi (Camoplast Kanada), joten tämänhetkistä tilannetta en tiedä kun olen ollut enemmänkin laadunvarmistushommissa.

Nythän tulee myyntiin bensa Nasuja PV:ltä, ilmeisesti 3,5 l Rover koneisia (uudemmat 3,9 l Rover V8). Viimeiset olivat 6,2 GM dieselillä. En kyllä suosittelisi hankkimaan, varaosahuolto voipi olla hankala !

Muistelen sinun jossain vaiheessa sinun kysyneen BV202:n nivelen rajoittimien tarkoitusta. Niiden tarkoitus on rajoittaa nivelen pystyliikettä ja vaimentaa ääripäissä. Nasussa on erillisellä sylinterillä varustettu vaimennin sylinteri vaakasuorassa (vie tolkuttomasti tilaa). Sylinterin tarkoitus on rajoittaa nivelen liikkeet ja vaimentaa vaunujen välistä liikettä (vaimennus ei kuitenkaan toimi Nasussa kun liikenopeudet ovat normaalikäytössä liian pieniä => suunnitteluvirhe). Suunnittelin Defencelle niveleen iskarit (Koni), joista tehtiin proto. Ajeltiin sillä sen aikaisen suunnittelupäällikön kanssa, hyvin toimi (ainakin paremmin kuin alkuperäinen). Ei hakannut kovemmilla nopeuksilla kuten alkuperäinen. Testauksen pojat ajoivat sitä sitten "aaltoradalla" niin perusteellisesti, että takavaunun iskarin yläpää repesi vaunusta irti .

Niin sitten siitä niven kääntökulmasta piti sanoman: Varokaapas, ettei mene liian suureksi => murrosnivelet antautuu kun vaunu on käännettynä ja polkaisette kaasua. Alunperin todennäköisesti kääntökulman maksimi on nivelien sanelema juttu eli nivelien max. kulma rajoittaa. Lisäksi etuvaunu ja takavaunu voivat ottaa kiinni toisiinsa korin yläreunoista (jos taka-vaunuun tulee kori) kun mennään sopivan ojan yli ja samalla käännetään.

Sittemminhän Hämeenlinnan piste muuttui Patriaksi ja tela-ajoneuvojen rakentaminen lopetettiin ja keskityttiin pyöräajoneuvoihin (Pasi ja AMV).

Jos on jotain missä voin olla apuna, niin kysykää, autan mielelläni.

[Nikuzai]

Alkuperäinen kirjoittaja Goat

Viimeiset olivat 6,2 GM dieselillä. En kyllä suosittelisi hankkimaan, varaosahuolto voipi olla hankala !.

Onkos niissä normaali nopeuksinen tomaatti vai joku spessu malli suomalialaiseen isninööri malliin, et ei tosi tilanteessa tien varresta löytyvän vanin laatikko käy?

[tst]

Aikalailla könköttää tuo telahärveli ilman jousitusta, mistähän autosta löytyisi sopivat kierrejouset teleihin? Painoa on rakkineelle kertynyt jo 2140kg Sekin lisää tärinää kun kun takanakin on vetorattaat mutta sinne on aika vaikea rakennella jousitusta, ehkä nuo taka-akselin rattaat pitäisi olla vähän telien pyöriä ylempänä?
Rankakärryn tekoakin olisi aika aloitella, vähän olen ajatellu kokeilla ensin miten metsäreki tulisi perässä, kuinkahan isot ohjaussylinterit esim. bankussa on?

[Jjurva]

No varmasti tärrää ja hakkee joka patin jos jousittamattomat kiristinpyörät kulukee maata vasten, vähintään 10cm ylemmäs. Tuosa mun laitteesa on XJ jeepin ja mersun jouset katkastuna. Ja volvon kuorma-auton pohojaanlyöntikumet vielä lisänä.

Bankun sylintereistä en tiiä mutta omasa kääntösylinterit on 60mm männällä ja 36mm varrella. Tieten riippuu vähän kui kaukana kääntöpisteestä sylinterit on että mitkä riittää.

[Goat]

Terve,

Mulla on Destian entinen varikko omistuksessa Keski-Suomessa ja kalusto on siellä. Alunperin olen Tuusulasta, asuin 4 vuotta Keski-Suomessa,mutta muutin loppukesästä takaisin tähän Nahkelantien varteen.

[Goat]

Oheisena pari kuvaa lansseista. Joo toisen väri on kamala, joku svenssoni oli maalannut sen tommoseksi, hain sen Kalixista.

Toinen tuli Suomesta,siinä etuperä rikki ja etutelat pois pakoiltaan.

[Jjurva]

Karsintapään syöttörullien varret ja moottoripesät hepattu kasaan. Reaktiotanko tulee kulkemaan runkoputken läpi. Nyt vaan väliaikasesti tuosa päällä että sai liikkeet koittaa.

Kuvat summeita ku kännykällä niitä räpsin ja linssi vähän himmiä.





Oikeassa laidassa näkyy sylinterin kiinnittyskorvakko joka puristaa rullat puuta vasten. Rungon puoleinen kiinnitys tekemättä vielä.

[Jjurva]

Tännää tuli ajeltua konneella. Vähä maastotestejä. Ei palijoo ojat tai lumi piättele. Ei vaa ollu kameraa että ois saanu kuvia eli videota. No niitä tullee myöhemmin.

Syöttörullien navat löyty levyn sisältä.

Taas näitä surkeita kännykkäkuvia.