Tuo alkuasetelma on niin hyvä, että mikä vaan maastoauto käy. Ite aloitin Bj 40 Tojotalla ja noin 29" Desert Dueler renkailla ja elämyksiä oli eka ajelusta lähtien. Harrastan lajia edelleen nyt vähän isommalla ja maastovarustellummalla, tieliikennekelpoisella maastoautolla. Safareita toisten kanssa ajellen, sukulaisten ja omia metsiä koluten, polttopuun hakua suunnitellen. Tekosyynä nuo polttopuut ovat todella oiva juttu, käytännössä puut sitten tulee kumminkin traktorilla roudattua kun se menee rankakuormankin kanssa niin helposti kuhan jokin reitti on.
Itsekseen jos maastoon lähtee ovat nuo edellämainitut vinssi taittopyörineen ja maastotunkki tärkeimmät apuvälineet. Ei tule liikaa kuntoilua sen traktorin hakemisessa kun omin voimin pääsee pinteestä. Karkeampien ja isompien renkaiden hankinta on sitten selkeä, tarvepohjaan nojaava seurannaisilmiö, johon panostaminen ei omilla mailla ajellessa ole niin tärkeä. Pikkukumeilla oppii autonsa rajat aika nopeasti.
Maastoautoilu on parhaimmillaan yhteisöllinen laji. Niinpä on hyvä harkita myös rekisteröityä ajopeliä. Dieselpolttoaineen ja tupaöljyn hintaero on niin pieni nykyään, että se ei liene ohjaava tekijä. Rekisteröidyllä autolla voi osallistua kohtuullista korvausta vastaa paikallisen maastoautoilijakerhon safareihin. Niissä tulee selväksi oman ajoneuvon mahdollisuudet ja puutteet. Hyvin varustellulla autolla pääset auttamaan ja huonosti etenevällä olet riippakivi muille.
|