Hakelämmitys

[-Captain-]

Alkuperäinen kirjoittaja kippo86

Siis toi puutavara ajetaa eka mettästä katon alle, tai annetaa kuivua taivas alla metän reunassa. Sit ku puut on riittävän kuivaa, ni ne ajetaa hakevaraston vieree, josta hakeauto hakettaa sen suoraa "liiterii", josta se kuljettimia pitkin menee uunii...

Ja toi rumba viis kertaa vuodessa...

Kissa on jo nostettu pöydälle.

Pelletillähän on aika hyvä lämpöarvo, 1,5 kertanen puuhun nähden.
Mut toi 5000kg tuntuu hyvinki kohtuulliselta kulutukselta.

ei tuo hakeauto mitään haketta tee se vaan kuljettaa sitä hakkurin alta tehtaalle.. Hakkuriauto tekee sitä haketta

mutta aiheeseen palatakseni useamman omakotitalon haketuskokemuksella voin sanoo et 90-100m3 haketta riittää jo aika ison talon lämmitykseen ja yleensä meidän alueella siilot sen verran pienet et syksyllä ja kevät talvel saa käydä hakettamas täyteen...

[kippo86]

Alkuperäinen kirjoittaja Cruiseristi

Siis lämpiääkö varaajat tolla kattilalla ? Jos kattilan ja varaajan välillä on 50m kanaali voi lämpöhukka olla jo kohtuullinen (paineistettu vesi voi olla jopa yli 100 asteista ja lämpötilaeron kasvaessa kasvaa myös hävikki).
Ja jos taas varaaja(t) lämpenee sähköllä on toi kulutus vieläkin hurjempi (omakotitalossa käyttöveden lämmitys on ainakin kolmannes energian tarpeesta).

Nii, siis täälä lämpiää kaikki pelkästään tolla hakkeella.
Ja putket on eristetty, joissa se vesi kiertää.
Eikä vuotoja pitäis olla, kun ei järjestelmää tarvi vettä lisätä...

No olkoon se sit vaikka hakkuriauto.
Täälä nää on vaa tottunu sanoo sitä hakeautoks, kun se tekee haketta.

[Eskimo]

Alkuperäinen kirjoittaja kippo86

Pakokaasun lämmöt näytti olevan vähän yli 50`C. Ei minusta tunnu mitenkää pahalta.

Puukattilaan verrattuna on kyllä tosi alhaalla lämmöt.
Meillä kattilan ohjeessa luki, että savukaasun lämpöjen pitää olla yli 150 astetta ettei synny kondenssivesiä ja sitä myöten happoa.
Toiseksi tunnostaa, että noin kitu palaminen nokeaa lämmönvaihtimen.

Onkohan se nyt niinku joku totesi, että palaa kokoajan liika pienellä liekillä ettei jaksa lämmittää?

Joka tapauksessa hakkeen kulutus on älytön. Kannattaa hommata ammattiapua vaikka laitoksen toimittajalta.

Vertailun vuoksi meillä on uus torppa jossa parisataa neliötä lämmintä tilaa. Lämmitys käyttövesineen puulla. Viime talvena tais palaa joku parikytä mottia puuta.
Eikä ollut edes huippu laatua.

[kippo86]

Jännä juttu, ku mitkää lämmöt ei ole noussu edes sen luukun avaamisen jälkeenkää... Taitaa olla jotai oikeesti vialla.
No jahka vielä lämpiää, ni saa joku huoltomies tulla kattoo.

[Cruiseristi]

Alkuperäinen kirjoittaja kippo86

Nii, siis täälä lämpiää kaikki pelkästään tolla hakkeella.
Ja putket on eristetty, joissa se vesi kiertää.
Eikä vuotoja pitäis olla, kun ei järjestelmää tarvi vettä lisätä...

Hävikillä tarkotin lämpöhävikkiä , eli energiaa.Jos on vanhat kanaalit voi eristykset olla niin ja näin, varsinkin jos sinne on päässyt/pääsee sade tai sulamisvesiä ja eristeet on märät.100 m esim. 2" putkeä vastaa melko isoa patteria ... eli menevän ja palaavan veden lämpöjä kantsii seurailla.
Meillä näki ennen putkikanaalin linjan ensilumien aikaan kun maa pysyi siinä kohtaa sulana

[Eskimo]

Alkuperäinen kirjoittaja kippo86

Jännä juttu, ku mitkää lämmöt ei ole noussu edes sen luukun avaamisen jälkeenkää... Taitaa olla jotai oikeesti vialla.
No jahka vielä lämpiää, ni saa joku huoltomies tulla kattoo.

Onkohan siinä polttimessa sitten säätö liekin pituudelle?
Näkeekö siitä kattilasta tai polttimesta liekkiä?

[kippo86]

Ei tossa voi liekkiä mitenkää säätää.
Ruuvi työntää haketta, ja tuli polttaa sitä mukaa...

[Eskimo]

Alkuperäinen kirjoittaja kippo86

Ei tossa voi liekkiä mitenkää säätää.
Ruuvi työntää haketta, ja tuli polttaa sitä mukaa...

Eikö ruuvin nopeutta voi säätää?

[Profi]

Alkuperäinen kirjoittaja kippo86

Ei tossa voi liekkiä mitenkää säätää.
Ruuvi työntää haketta, ja tuli polttaa sitä mukaa...

Hake lämmitys täältäkin löytyy, tässä meillä näyttää savukaasujen lämpö olevan 125 astetta. Siis miten niin ei voi liekkiä säätää? Sen puhaltimen ilman määrää säätämällä voi ainaki jonkun verran siihen liekkiin vaikuttaa. Ja kyllä kai siinä pitäs pystyä ruuvin pyörimis aikaa ja pyörimispituuttakin säätämään. Ja sen kyllä näkee siittä liekistä että onko säädöt kohillaan

Alkuperäinen kirjoittaja Profi

Hake lämmitys täältäkin löytyy, tässä meillä näyttää savukaasujen lämpö olevan 125 astetta. Siis miten niin ei voi liekkiä säätää? Sen puhaltimen ilman määrää säätämällä voi ainaki jonkun verran siihen liekkiin vaikuttaa. Ja kyllä kai siinä pitäs pystyä ruuvin pyörimis aikaa ja pyörimispituuttakin säätämään. Ja sen kyllä näkee siittä liekistä että onko säädöt kohillaan

tuo 125 astettakin on hiukan alakanttiin, jos on tiilipiippu. onhan tuo kuitenkin mitattu hormiyhteestä eikä piipun nokasta

kun tuossa aikaisemmin kerrotaan savukaasujen lämmöksi 50 astetta, niin onko juuri tosi? jos lämmöt noin alhaalla niin pesään täytyy päästä melkoisen paljon ylimääräistä toisioilmaa.

[kippo86]

Mun mielesta pyörimisnopeutta ei voi säätää, vaan aikaa, jonka pyörii/on seis.
Pakolämpömittari on heti kattilan jälkee, ja tosiaa näyttää 50 astetta!
Lähtö- ja paluuvesien lämmöt on noin 80 ja 83 astetta. En tiedä näyttääkö ne oikein. Ku noin vähän on eroa?

[oska80]

Alkuperäinen kirjoittaja kippo86

Pakokaasun lämmöt näytti olevan vähän yli 50`C. Ei minusta tunnu mitenkää pahalta.

Näyttääkö se mittari edes oikein tuon savukaasun lämpötilan?? Jos sinne ei pääse tosi paljon ylimääräista toisioilmaa niin ei ole mahdollista, että lämpötila olisi hormiyhteessä/savusolassa noin paljon matalampi, mitä kattilaveden lämpötila. Toisin sanoen vaikkei polttimessa olisi tulta ja kattilan läpi virtaaa maltillinen määrä ilmaa, niin savusolan kohdalla lämpötila on vain hieman matalampi kuin kattilaveden lämpö.

Savukaasujen lämpötila täytyy olla huomattavasti korkeampi kuin kattilaveden lämpötila, jotta lämpö tehokkasti konvektoituu kattilaveteen. Mitä suurempi lämpötilaero, sitä paremmin energia siirtyy savukaasuista kattilaveteen.

Paljonko on kattilaveden asetus lämpötila?

Alkuperäinen kirjoittaja kippo86

Lähtö- ja paluuvesien lämmöt on noin 80 ja 83 astetta. En tiedä näyttääkö ne oikein. Ku noin vähän on eroa?

Onko kattilahuoneessa sunttaus menovedelle? ilmeisesti on. Jos on niin ei nuo lukemat näillä keleillä kovin huolestuttavat ole. Jos menovesi on tuon 83 ja paluu 80 astetta

[vmt]

Minusta tuo nyt vaikuttaa lämpöverkon asetus- ja säätöongelmalta.

Paljonko taloissa olevien varaajien asetusarvot ovat?
Millaisenkohan käyrän mukaan tuota menoveden lämpötilaa säädetään?
Kuinka "aluelämpöverkon" virtaamaa säädetään vai säädetäänkö mitenkään?

Äkkiseltään tuntuisi, että meno- ja paluuveden lt-eroa pitäisi saada isommaksi. Tämä tapahtuu käytännössä virtausta säätämällä.

Jos lämpötilaero on jatkuvasti noin pieni, niin siinä tilanteessa lämmitetään liian suurta virtaamaa hyvin pienellä lämpötilaerolla. Tällöin kattila on pidettävä koko ajan varsin kuumana, että tuo pieni lämpötilaero saadaan lämmitettyä ja kun virtaama on suuri, niin se täytyy tapahtua nopeasti, joka taas johtaa suureen tehontarpeeseen ja silloin hyötysuhde huononee reilusti noilla lämpötilaeroilla.

Alkuperäinen kirjoittaja vmt

Minusta tuo nyt vaikuttaa lämpöverkon asetus- ja säätöongelmalta.

Paljonko taloissa olevien varaajien asetusarvot ovat?
Millaisenkohan käyrän mukaan tuota menoveden lämpötilaa säädetään?
Kuinka "aluelämpöverkon" virtaamaa säädetään vai säädetäänkö mitenkään?

Äkkiseltään tuntuisi, että meno- ja paluuveden lt-eroa pitäisi saada isommaksi. Tämä tapahtuu käytännössä virtausta säätämällä.

Jos lämpötilaero on jatkuvasti noin pieni, niin siinä tilanteessa lämmitetään liian suurta virtaamaa hyvin pienellä lämpötilaerolla. Tällöin kattila on pidettävä koko ajan varsin kuumana, että tuo pieni lämpötilaero saadaan lämmitettyä ja kun virtaama on suuri, niin se täytyy tapahtua nopeasti, joka taas johtaa suureen tehontarpeeseen ja silloin hyötysuhde huononee reilusti noilla lämpötilaeroilla.

Mietitäänpäs ensin tuo kokonaisuus.
eli
aluelämpäverkko johon on liitetty kolme kiinteistöä, kiinteistöissä on jokaisessa oma varaaja (akku), jota lämmitetään luultavasti kierukassa kiertävällä aluelämmön vedellä. varaajissa on sitten varmaan aina kiinteistölle oma käyttövesikierukka ja lämpö suntataan patteriverkostoon varaajasta. Tämähän edellyttää että varaajan lämpö on oltava yli 65 astetta (käyttövesi). joten aluelämmön LT-ero on pienellä kuormalla ihan ok tuommonen 3 astetta.
Mutta tuo palamisen hallinta ja säätäminen on nyt se perusjuttu mikä tässä mättää ja savukaasujen aivan liian alhainen lämpötila. tuon ratkaiseminen on näillä annetuilla tiedoilla hiukan hankalaa, kun ei tiedetä millainen kattila on kyseessä onko kattilan perässä konvektori, millainen polttotapa on kyseessä? stokeri vai jokin muu , se tiedetään että ruuvisyöttö on hakkeelle ja puhallin on.
Sellainen joka on joskus opetellut hakkeenpoltto taiteen ja tietää mihin tehon saanti perustuu pystyis ihan vilkasemalla (mulkasemalla) laitteistoa ja luomalla katseen taivaisiin kertomaan mikä tuossa mättää.
nimim, pari ruuppua haketta tullu polteltua viistoarinalla

[BJ-40/76]

Alkuperäinen kirjoittaja kippo86

Pakokaasun lämmöt näytti olevan vähän yli 50`C. Ei minusta tunnu mitenkää pahalta.

Minä kun en näistä mitää tiiä, mut alko vaa toi hakemäärä oikeesti tuntumaa aika isolta...
Viis kertaa on nyt vuoden sisällä käyny hakeauto hakettamas, ja aina noin 100m3 kerralla. Eikä mitää risuja(paitsi kerran kesässä), vaan pääsääntösesti ihan oikeeta puuta, 20-50cm halkasialtaa olevia tuulen kaatoja yms... Onhan siel tietysti jotai lahoa joukossa, mut sehän menee siel seassa.

Siis jos savukaasut noin 55c lähtövesi n.83c ja paluu n.80c!!!!

Itselläni ei paljoa kokemusta/tietoa mutta siitä huolimatta:

Periaatehan on se, että puu poltetaan hiilloksen kautta puhallettavalla/imettävällä "sopivalla" ilmamäärällä, ja (yleensä)
annetaan vielä lisää ilmaa liekkirintamaan, jotta loputkin palavat kaasut saadaan poltettua.

Ja tuossa tulipesässä olevat kaasujen lämmöt ovat useita 100c asteita, ehkä jopa tuhansia? (hihasta vedetty)

Ja jos paluuveden lämpötila 80c niin missään kattilan kohdassa palopesän jälkeen ei voi olla kylmempää!

ja savukaasun lämpötila olisi 55c? ei voi olla mitenkään muuten kuin että
nuo minimissään 150c-200c palokaasut laimennetaan ulkoilmalla! ilmaa
tarvitaan nollakelillä suuruusluokkaa 5-10x palokaasujen määrä.
Ei varmaan mitenkään mahdollista, vaikka olisi palokaasuimuri, siis
MITTARI RIKKI.

Tarkista kattilan käydessä savukaasun lämpötila, esim sylkäisemällä kattilan
ja savupiipun väliseen liitosputkeen (siihen missä mittari-)

Ja tuo että kerää karstaa monta milliä viikossa, viittaa siihen että palamisessa on jotain häiriötä?

Olisko palopesä palanut puhki? ja palaminen tapahtuu jossain muualla kuin
on tarkoitettu -> siis hiillokselle tarkoitettu ilmavirta vain "huuhtelee" ohimennen tuota palorintamaa?
Toki sama efekti voi olla jos paloilman tulokanavasta puuttuu osia, esim.
hakkeen loppumisen takia on modattu polttamaan halkoja......

Normaali omakotitaloon haketta kuulus toimittaa noin 30m3 erissä pari kertaa vuodessa

Kertokoot jotka tietäääääää....

[kippo86]

Tossa ylhäällä puhutaan asiooista, joista ei pieni ihminen ymmärrä mitään.
Mutta vastaan niihin mihin osaan.

Kattila on LAKA-merkkinen, aika vanha.
Eli Laatukattila Oy:n valmistama.

Ja se pakomittari on varmaa rikki, tai mittaa väärin. Mittari sijaitsee noin 40cm päässä kattilasta. Kattilan jälkeen on heti se pelti, se on kantikas metallihormi, joka on noin 20cm pitkä, siinä sylki kiehuu samantien pois. Tämän jälkeen hormi jatkuu isommalla, samanlaisella suorakulmion muotosta, hieman paksumpaa putkea. Tässä pätkässä on se mittari, ja siinä ei sylki enää niin kiehu, vaan jää siihen. Kyllä sekin lämmin siitä pinnasta on, mutta ei kuuma. Siinä on sit varmaa joku eriste..? Sit siitä putki muuttuu pyöreeks, ja menee pihalle...

Misähän sen veden virtausnopeuden voi nähä/säätää?

Joka rakennuksessa on mun käsittääkseni vielä erillinen säätö pattereille(ainaki tässä, missä me nyt asutaa). Siis joku sellanen, missä säädetää huoneen lämpö, tjs...

[kippo86]

Nyt kävi huoltomies kattomassa, ja nuohos kattilan joka kolon...

Ihmetteli vähän tota kulutusta, mut totes vaa, et tossa kattilassa on niin huono teho-suhde. Kannattais olla yläpesällinen ja isompi koko kattila.

Sit ku kysuin et kannattaako hommata uus, ni siihen se totes ettei kannata ainakaa niin kauan ku toi vanha toimii. Ei kuulemma maksa itteää takas, ku omasta mettästä tulee poltettava puu. Sano vaa et eriasia jos laskee omalle työlle arvoa...

[Rytari]

jaaha, offipalstalta löytyy näköjään ammattitaitoa mihin vain...

mulla on riesana yks hakekontti nykyään, ei tahdo oikein palaa ja siksi siellä saa viettää kaiken vapaa-aikansa.

laitos on melko automaattinen ettei sinällänsä ole ongelmaa, tavara vaan on kovin kosteaa.

ruuvi syöttää jäännöshapen määrän mukaa tavaraa, tavoittelee 8% arvoa mutta välillä kattilassa on melkonen määrä tavara ja savua tulee kun taikurin teltasta, välillä muualtakin kun piipusta, olis varmaan aiheellista muutaa tuota tavoite % mutta en tiedä olleskaan mihin suuntaan. siilon pohjassa on hydraulikolat jotka sitte siirtää tavaraa ruuville, niiden liike on suhteutettu ruuvin pyörimiseen, suurimmaksi osaksi se meneekin hyvin mutta välillä on reikä kasassa ja ruuvit tyhjänä, välillä tavara kasalla ja niin tiviinä että saa hakata kangella tavaraa pehmeämmäksi.

mitannut en toki hakkeen kosteutta ole mutta hatusta vois sanoa sen olevan jotain 70% luokkaa, miettinyt olisko järkeä hommata turvetta johon sekottais ton hakkeen ja sis vähä kosteuden tasaantuun että sais se poltettua...

[Nikuzai]

Vähän myöhästä rypistellä tuota "kippo86";den ongelmaa, mut tallilla puukattilassa huomaa hyvin nuohouksen tarpeellisuuden ja tuhkan/noen eristyskyvyn

Samaanhan hiilillä kävely perustuu tuhkan lämmön eristykseen


Heti kun faija pääsee lämmittämään pidempään niin ottaa pari pesällistä jotta lähtee lämmöt ees nousemaan, mut kun ite rassaa kattilan ensin puhtaaksi niin parilla pesällisellä pääsee jo 60 asteen veteen kattilassa ja parhaimpana oon huomannut, et kun piippuun menee punertava kajo niin silloin on lämpiämisen nopeus korkeimmillaan, mut kyl puutakin menee ja piipun metallinen uloin/ylinosa ei tahdo kestää

Kerran pimeellä lämmitin niin et on mukavaa kävin ulkona ja kattelin et joskos vetoa hölläis kun ketun häntä piipunpäässä kuikkii

Faija polttelee niin, et kattilassa on tuli, mut se ei nuole vesitiloja eli ilmaa lämmitetään ja se kuumuus menee vain vesielementeistä ohi






Sit Rytarin ongelmaan ei osaa sanoa muuta kuin, et on samaa isommissakin laitoksissa ja sillä sentään lämpee puol kirkonkylää
Ellei sit pöyhisi hakekasaa ja pyrkii rankana kuivattamaan ennen haketusta

[Jappi]

Alkuperäinen kirjoittaja Rytari

jaaha, offipalstalta löytyy näköjään ammattitaitoa mihin vain...

mulla on riesana yks hakekontti nykyään, ei tahdo oikein palaa ja siksi siellä saa viettää kaiken vapaa-aikansa.

laitos on melko automaattinen ettei sinällänsä ole ongelmaa, tavara vaan on kovin kosteaa.

ruuvi syöttää jäännöshapen määrän mukaa tavaraa, tavoittelee 8% arvoa mutta välillä kattilassa on melkonen määrä tavara ja savua tulee kun taikurin teltasta, välillä muualtakin kun piipusta, olis varmaan aiheellista muutaa tuota tavoite % mutta en tiedä olleskaan mihin suuntaan. siilon pohjassa on hydraulikolat jotka sitte siirtää tavaraa ruuville, niiden liike on suhteutettu ruuvin pyörimiseen, suurimmaksi osaksi se meneekin hyvin mutta välillä on reikä kasassa ja ruuvit tyhjänä, välillä tavara kasalla ja niin tiviinä että saa hakata kangella tavaraa pehmeämmäksi.

mitannut en toki hakkeen kosteutta ole mutta hatusta vois sanoa sen olevan jotain 70% luokkaa, miettinyt olisko järkeä hommata turvetta johon sekottais ton hakkeen ja sis vähä kosteuden tasaantuun että sais se poltettua...

Vaihtaa hakkeen toimittajaa ja/tai parantaa varastointia. Märkä hake on huono polttoaine, tuo holvautuminenkin on paljolti kiinni siitä kosteudesta.

[Rytari]

Alkuperäinen kirjoittaja Jappi

Vaihtaa hakkeen toimittajaa ja/tai parantaa varastointia. Märkä hake on huono polttoaine, tuo holvautuminenkin on paljolti kiinni siitä kosteudesta.

no sitä toimittajaa on varmasti huono näin kesken talven vaihtaa, syksyllä kyseltiin tarjouksia eri toimittajista ja olisko kymmenestä keneltä kysyttiin niin 2 tarjonnut ja taisi niillä molemmilla tulla raaka-aine samasta paikkaa että ei ihan helppo ole vaihtaa toimittajaa ja toi nyt jo siilossa oleva tavara ainakin tarvi saada poltetuksi pois ilman että täytyy kokoajan lapioida sitä... sinne kun ei pysty edes sitä turveta sekottamaan, siilossa on jäljellä varmaan n. 100m2 eli väkisinkin pari päivää menee lapioidessa ja savustaessa, varastossa olevaan se onnistuiskin jollain tapaa pyöräkoneella kauhomalla.

milläs sitä varastointia vois parantaa? millanen varaston pitäis olla, tällähetkellä tavara on tilapäissäilytyksessä vähän kaukana erillisessa rakennuksessa kun talvea vasten ei omaa varastoa keriitty rakentamaan ja sieltä sitte pyörärillä kannetaan siiloon.

[Hautalintu]

mutuilua varastoinnista...
samanlainen varasto kuin hyvin toimiva liiteri on, eli ilma kiertää hyvin ja poltettava tuote ei ole paljasta maata vasten vaan esmes betonilaatalla eikä vesi- ja lumisateet pääse suotta kastelemaan tavaraa... klapiliiterissä itellä tällä hetkellä kuormalavoista tehty ritiläpohja jonka alla murske, pääsee ilma kiertämään myös kasan alla ja klapit heitelty vaan kasalle, pinottuna kuivuu mielestäni huonommin...
yhden klapikauppiaan kanssa keskustelin puun kuivattamisesta ja hän tiesi vuosien kokemuksella sanoa että kun talvella/keväällä tekee seuraavan talven puut, kastelee niitä hiukan juhannuksen tietämillä ja jatkaa kuivattamista saa syksyllä nakata kaikkein kuivinta klapia pesään... perustuu puun syyrakenteen sulkeutumiseen kuivumisen johdosta tuo pieni kostutus jippo, kostuttamisen jälkeen syyt ovat taas auki ja puun sisään vangittu kosteus pääsee pihalle... tuo tuskin koskee haketta kun kyseessä kumminkin niin pieniä puunpalasia

[kippo86]

Alkuperäinen kirjoittaja Nikuzai

Vähän myöhästä rypistellä tuota "kippo86";den ongelmaa, mut tallilla puukattilassa huomaa hyvin nuohouksen tarpeellisuuden ja tuhkan/noen eristyskyvyn

Samaanhan hiilillä kävely perustuu tuhkan lämmön eristykseen


Heti kun faija pääsee lämmittämään pidempään niin ottaa pari pesällistä jotta lähtee lämmöt ees nousemaan, mut kun ite rassaa kattilan ensin puhtaaksi niin parilla pesällisellä pääsee jo 60 asteen veteen kattilassa ja parhaimpana oon huomannut, et kun piippuun menee punertava kajo niin silloin on lämpiämisen nopeus korkeimmillaan, mut kyl puutakin menee ja piipun metallinen uloin/ylinosa ei tahdo kestää

Kerran pimeellä lämmitin niin et on mukavaa kävin ulkona ja kattelin et joskos vetoa hölläis kun ketun häntä piipunpäässä kuikkii

Faija polttelee niin, et kattilassa on tuli, mut se ei nuole vesitiloja eli ilmaa lämmitetään ja se kuumuus menee vain vesielementeistä ohi






Sit Rytarin ongelmaan ei osaa sanoa muuta kuin, et on samaa isommissakin laitoksissa ja sillä sentään lämpee puol kirkonkylää
Ellei sit pöyhisi hakekasaa ja pyrkii rankana kuivattamaan ennen haketusta

Nuohotaa kattila yleensä kerran kuussa. Joskus unohtuu ja sen huomaa hyvin pakokaasun lämpötilasta

[anttvirt]

Onkos sitä liekkiä säädetty sitten vuoden 85 jälkeen ? Meinaan jos siellä on kattila täynnä yhtä liekkimerta niin hukkaan se. Kuinka paljon tuhkaa tulee ? Mulla tulee ehkä noin 40 litraa 10:stä motista haketta. Onko tuhkan seassa palamattomia paloja ?

Polttimestahan pitäisi tulla sellainen "repaleinen" liekki joka ei juurikaan osu pannun seiniin. Ja jos liekissä näkyy nokisia "päitä" niin ilmaa on liian vähän tavaran määrään nähden.


Kannattaa myös katsoa onko siinä palopäässä ne ilmäreiät auki, jos tukkeentuneet niin vääristää palotapahtumaa.

[Maajussi]

...noi lakan vanhat kattilat on energia arvoltaa niin paskoja kun voi vaan olla(+150kw).Sivusta seurannu vaan useampaa lakaa jotka on jotain vanhoja turve kattiloita ni ei niis oo ees kunnon savu solia....kaikki lämpö menee suoraan harakoille ja kulutukset on sen mukaiset, puhumattakaan et haketettava tavara on monesti pellon reuna risuu+märkää hakkuu tähdettä...

nimim:hake urakoitsija