MB G "Keiju"

[MikkoVuorsola]

Periaatteessa ihan hauska idea.
Ootkos muuten ottanut huomioon että mogin napavälityksessä muuttuu pyörimissuunta eli jos tälläät nuo suoraan pinjoniin kiinni niin sitten taaksepäin löytyy vaihteita josta valita.
Volvon napa voisi soveltua kuitenkin helpommin tähän.

Seuraavat huomiot on tehty omakohtaisesti, osittain erehdysten kautta ja osittain laskemalla ja sen jälkeen ne on käytänössä toimivaksi todettu.

Mersun laatikoissa on lähestulkoon kaikissa samat poorit, automaatista täytyi muistaakseni katkaista mutterin ulkopuolelle jäävää suoraa osaa pari-kolme senttiä pois,
Omassa minulla on muistaakseni välikardaanin mitta paikoillaan 28 senttiä.

Etukardaani menee todella läheltä automaatin öljypohjan oikeaa sivua, alkuperäinen etupanhard muuttuu melko nopeasti pehmoiseksi ja sitten kardaani osuu laatikon kylkeen ja työntää tiivisteen laatikon sisälle, ja öljyt pihalle. Tämän voi estää tekemällä panhardin jostain kunnon suurlujuus tavarasta.
Kirjoittelit että aiot laskea panhardin korvakkeita korotuksen verran alas, aiotko laskea myös ohjaus simpukkaa? koska panhardin ja ohjausvarren täytyisi kulkea samassa kulmassa, tai auto on aivan äärettömän kauhea ajaa (Terveisin nimimerkki: kokemusta aiheesta)
Joku kirjoitteli myös että korottamien tekee Mersusta kiikkerän ajettavan, hiukankin reilummalla korotuksella (yleisimmin jotain 10 cm luokkaa) se on juurikin näin, Caster kulma muuttuu eteenpäin nojaavaksi (pitäisi olla +5 astetta mutta tällöin onkin -3 astetta) ja "ajossa auto haistelee joka liikennemerkin ja lyhtypylvään". Tästä pääsee kaikkein helpoiten eroon kun ottaa pitkittäiset etutukivarret irti ja painaa niihin präsillä 8 asteen mutkan siihen kohtaan jossa tangossa lukee 460, eli niin että tangon etupää ikään kuin nousee.
Tämä rauhoittaa ohjauksen, ja kaupantekijäisiksi parantaa etukardaanin kulmaa ja jousilautasten asentoa.

Om603 turbon öljypohjan lisäpala mahtuu olemaan paikoillaan kun sen takanurkasta viistää hiukan pois.
itse otin noin 4 cm ja hitsasin tigillä levystä paikan tilalle.

Minkäskokoiset nuo boggerit olikaan,ai juu 44":set, tuntuu aika rajuilta Mersun akseleille. Noille renkaille suosittelisin k yllä lämpimästi esimerkiksi Mogin tai jonkun ison jenkin akseleita. Kardaanien pyörimissuunnat pitää vaan tarkistaa ennen asennusta jotta ei tule yllätyksiä.
Se on vaan nimiitäin seuraavanlainen hiukan vaikea yhtälö: Isot renkaat + paljon voimaa = runsaasti remonttia voimansiirtopuolelle.
'Edelliskerralla kun oltiin metsässä niin multa räjähti ensin yksi uniball poikittaistukivarresta, pieni pikahuolto ja uusi nivel paikoilleen,
sitten meni seuraavassa rysäyksessä murrosnivel ja etuvetari paskaksi ja takavetari kieroon!! eikä ole kuin 35":set Creepyt alla.

Ahtimista sen verran että mulla on omassa Mitsu Evo8:n ahdin, se herää ja toimii mukavasti mutta jossain 5000 rpm paikkeilla se menee Mynäpumpun ruokkimana ylikierroksille ja kavitoi niin voimakkaasti että ahdot hukkuu täysin. Heti kun löydän jostain sopivasti, olisiko ollut tyypilttään 2560 tai vastaavan VNT ahtimen, niin sellaisen asennan paikoilleen.

[Gee.]

Alkuperäinen kirjoittaja MikkoVuorsola

Mersun laatikoissa on lähestulkoon kaikissa samat poorit, automaatista täytyi muistaakseni katkaista mutterin ulkopuolelle jäävää suoraa osaa pari-kolme senttiä pois,
Omassa minulla on muistaakseni välikardaanin mitta paikoillaan 28 senttiä.

No niin nyt on tallissa Gee Mersu ilman vitos konetta.
603 turbokone menossa lähipäivinä tilalle kunhan siihen saa kampiakselin takapäähän korjaus stefan.

Tuohon 722.3 laatikon perään tuli G:n automaatin takalaippa eikä akselia tarvinnu lyhentää...
Tosin siihen väliin tuli (ainakin toistaiseksi) se n. 5mm paksuinen keskityslaippa.

G:n orkkis automaatin välikartaani on n. 25cm pitkä.
Pitikö Mikon jatkaa sitä vai onko orkkis..??

Asiasta kolmanteen...
Mitä ohjaustehostimen pumppua ootte käyttäny tuossa G:n simpukassa??
300GD:n tehostin on 82 baarinen ja 240GD:n 65 baarinen, kun taas 124:n tehostin on 110 baarinen.
Hajoaako G:n simpukka jos siihen pistää tuon 110 baarisen pumpun?

Gee.

[sumpe]

Tuskin siihen simpukkaan muuta tulee ku öljyn keitin.

[MikkoVuorsola]

Tuohon 722.3 laatikon perään tuli G:n automaatin takalaippa eikä akselia tarvinnu lyhentää...
Tosin siihen väliin tuli (ainakin toistaiseksi) se n. 5mm paksuinen keskityslaippa.

Ei tarvi mitään laippoja kun hienovaraisesti päästää akselin päästä rälläkällä pätkän pois, se ulkopää on sitä kolmisakaraista kuminivel kardaania varten ja täten täysin turha.

G:n orkkis automaatin välikartaani on n. 25cm pitkä.
Pitikö Mikon jatkaa sitä vai onko orkkis..??

Minun kotteroni ovat aina olleet alunperin manuaaleja joten niissä on ollut pidempi välikardaani eli katkaisuhoitoa on jouduttu antamaan.


Asiasta kolmanteen...
Mitä ohjaustehostimen pumppua ootte käyttäny tuossa G:n simpukassa??
300GD:n tehostin on 82 baarinen ja 240GD:n 65 baarinen, kun taas 124:n tehostin on 110 baarinen.
Hajoaako G:n simpukka jos siihen pistää tuon 110 baarisen pumpun?

124:sen pumppu toimii moitteetta, ohjaus on kevyempi mitä vanhan koneen pumpulla, eikä se öljykään sanottavasti lämpene, mitään ongelmia ei ole ollut ja 124:sen koneella on jo ajettu vuosia.
G:n simpukka on varmaan järeimmästä päästä maastoautojen simpukoista, monet jotka rakentavat jotain rajumpia menopelejä ovat laittaneet niihin G:n simpukan koska se kestää, akselikin on huomattavasti vahvempi kuin monissa muissa.

[Mico]

Alkuperäinen kirjoittaja MikkoVuorsola

Periaatteessa ihan hauska idea.
Ootkos muuten ottanut huomioon että mogin napavälityksessä muuttuu pyörimissuunta eli jos tälläät nuo suoraan pinjoniin kiinni niin sitten taaksepäin löytyy vaihteita josta valita.
Volvon napa voisi soveltua kuitenkin helpommin tähän..

tiedossa on, joutuu kääntää perät ympäri... tai laittaa samanlaiset navat myös banjojen päihin

Alkuperäinen kirjoittaja MikkoVuorsola

Etukardaani menee todella läheltä automaatin öljypohjan oikeaa sivua, alkuperäinen etupanhard muuttuu melko nopeasti pehmoiseksi ja sitten kardaani osuu laatikon kylkeen ja työntää tiivisteen laatikon sisälle, ja öljyt pihalle.

Tämäkin on jo kokeiltu käytännössä, samalla saa ruttuun myös pakoputken

Alkuperäinen kirjoittaja MikkoVuorsola

Kirjoittelit että aiot laskea panhardin korvakkeita korotuksen verran alas, aiotko laskea myös ohjaus simpukkaa? koska panhardin ja ohjausvarren täytyisi kulkea samassa kulmassa, tai auto on aivan äärettömän kauhea ajaa (Terveisin nimimerkki: kokemusta aiheesta)

tätäkin asiaa puntaroitu mielessä, korjaantunee kun unohdetaan leimaaminen tieliikenteeseen ja korvataan tuo mekaniikka hydraalilla. Mielessä kävi myös tuon simpun ja veivin välisen akselin jatkaminen + tukilaakeri...

Alkuperäinen kirjoittaja MikkoVuorsola

Joku kirjoitteli myös että korottamien tekee Mersusta kiikkerän ajettavan, hiukankin reilummalla korotuksella (yleisimmin jotain 10 cm luokkaa) se on juurikin näin, Caster kulma muuttuu eteenpäin nojaavaksi (pitäisi olla +5 astetta mutta tällöin onkin -3 astetta) ja "ajossa auto haistelee joka liikennemerkin ja lyhtypylvään". Tästä pääsee kaikkein helpoiten eroon kun ottaa pitkittäiset etutukivarret irti ja painaa niihin präsillä 8 asteen mutkan siihen kohtaan jossa tangossa lukee 460, eli niin että tangon etupää ikään kuin nousee.
Tämä rauhoittaa ohjauksen, ja kaupantekijäisiksi parantaa etukardaanin kulmaa ja jousilautasten asentoa.

hmm... tuo on helpompi tapa kuin vaihtaa jakoavainten kiinnityslätkien paikkoja banjossa, kardaanin kulmaa saa paremmaksi samalla jos kääntää nuo murikat toisin päin.

Alkuperäinen kirjoittaja MikkoVuorsola

Minkäskokoiset nuo boggerit olikaan,ai juu 44":set, tuntuu aika rajuilta Mersun akseleille. Noille renkaille suosittelisin k yllä lämpimästi esimerkiksi Mogin tai jonkun ison jenkin akseleita. Kardaanien pyörimissuunnat pitää vaan tarkistaa ennen asennusta jotta ei tule yllätyksiä.
Se on vaan nimiitäin seuraavanlainen hiukan vaikea yhtälö: Isot renkaat + paljon voimaa = runsaasti remonttia voimansiirtopuolelle.

mikä lienee se heikoin paikka noissa geen omissa akseleissa, murrosten lisäksi? vetarit ainakin vaikuttaa keskiverto sitymaasturia paksummilta ja perävälitykset aika asiallisen näköistä tavaraa. En kyllä ihan hirveän yllättynyt ole jos jokin paikka purkautuu tuolla yhtälöllä... vaikka minulla onkin niin kevyt kaasujalka

Perävälityksestä puheenollen, murikka on nyt hammaslääkärillä lukon "tornin" hampaiden hionnassa ja kytkentä torni+sitä liikuttava holkki on tehty uusiksi työkaluteräksestä.

Työhommat ja laiskuus häirinnyt rojjektin etenemistä, volvolla ruvetty pahimpaan tuskaan

[MikkoVuorsola]

Alkuperäinen kirjoittaja Mico

tiedossa on, joutuu kääntää perät ympäri... tai laittaa samanlaiset navat myös banjojen päihin

Tällöin myös lukko täytyy siirtää toiselle puolelle.
Takana se ei liene isokaan ongelma jos kääntää koko akselin selälleen.
Etupäässä se ei käykään ihan niin kätevästi, lukko ei mahdu akselin oikealle puolelle, joten ainoa vaihtoehto on koneistaa uusi runko etutasauspyörästölle, jossa on lukon hampaat eri puolella kuin normaalisti.

Alkuperäinen kirjoittaja Mico

mikä lienee se heikoin paikka noissa geen omissa akseleissa, murrosten lisäksi? vetarit ainakin vaikuttaa keskiverto sitymaasturia paksummilta ja perävälitykset aika asiallisen näköistä tavaraa. En kyllä ihan hirveän yllättynyt ole jos jokin paikka purkautuu tuolla yhtälöllä... vaikka minulla onkin niin kevyt kaasujalka

Kyllähän ne vetarit on keskivertoa paksummat ja tehty hyvästä materiaalista mutta kaikki hajoaa, sekä edestä että takaa.
Ison ongelma on murrokset, jos on uudet murrokset ja pyörät suorassa, hiukan hapea niin murros ei hajoa nivelestä vaan murroksen akseli katkeaa, sitten koko naparakennelma on jarrulevyn varassa, yleensä tällöin hajoaa murroksen lisäksi pyörän napa, jarrusatula, kääntöpää sekä usein myös jarrulevy. (Nämä kokemukset on kerätty 35-16-15 boggereilla ja 35:lla creepyillä.)
Takaa menee vetoakseli kieroon rihlan puoleisesta päästä tai sitten se katkeaa rihlan juuresta.

Suosittelen jotain muita akseleita noille mahtibaarumeille.

Rakenteluintoa.