Onhan näitä tarinoita vaikka kuinka.. 90-luvun alussa työskentelin Helsingin asematunnellissa eräässä ruokakaupassa.. pariskunta jäi kiinni lauantaimakkara pötkön viemisestä.. pariskunta tuotiin alakertaan, jonne sitten asemanpolliisista tul sekä nais-, että miespoliisi asiaa tutkimaan.. Oli siinä silmät renkaalla kun naispoliisi kanto kaffehuoneeseen kaiken sen mitä naisen hameen alta löyty.. porakone, työkalupakki... mutta huippu oli jonkun ravintolan tippituoppi, täynnä kolikoita

Mutta eihän ne heidän ollut.. Mie en oo tehny mittää... oukei..
Muistan myös äitini kertoneen tarinan pikkupojasta, joka Tapiolan Oravannahkatorin Elannossa pisti karkkihyllystä niin paljo karkkia fikkaan kun mahtu.. äitini kävi huomauttamassa pojan isälle asiasta.. romani-isä siihen, että "sormet tottuu, sormet tottuu..." Mitäs siihen sitten enää äitini lisäämään, muuta ko jatko ostoksiaan
Vaarini kertoi tarinan Mäntän ajoilta joskus 50-luvulta.... jolloin kerjäläiset kierteli ovelta ovelle.. ruokaa pyytämässä.. Siinä sitten romani-äiti pikkupojan kanssa ovella ruokarahaa anelivat ja vaari haki muutaman ruisleivän ja ojensi ne pojalle.. Ei kauaa mennyt, ku vaari lähti asioille ja leivät oli nakattu talon kulmalle..
että niin nälkä oli sitten sillä perheellä..
Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Heguli
Vuosia sitten olin Tarjoustalossa ostoksilla. Olin juuri maksanut ostokseni ja kävelemässä kohti kaupan ulko-ovea. Takaa alkoi kuulua turvaportin ujellus. Käännyin tietysti katsomaan ja huomasin kassalla isomman joukon mustalaisia. Naiset isoissa hameissaan lähtivät hurjaa vauhtia juoksemaan kohti ulko-ovia, tietysti minua kohti. Oli sen verran tuhteja mammoja, että väistin suosiolla. Miehet jäivät kassalle pörräämään ja sekoittamaan tilannetta. Ihmeen nopeasti rouvat häipyivät kaupasta ja hävisivät ihmisvilinään. Ilmeisesti pöllityt tavarat olivat hameiden alla ja herrat olivat "puhtaita". En jäänyt odottelamaan, miten tilanne selvisi.
|