Jäähdyttimen siirto taakse?

[Killman]

Alkuperäinen kirjoittaja vex

,lopuksi porasin konepeltiin n5cm reikiä ilmansuod. ympärille ja vaikutus oli tod.suuri senjälk lämmöt pysyi kurissa eikä pitkillä siirtymilläkään lämmöt nousseet yli+95c.

Tästä sain ahaaelämyksen, paljonko imuilman lämpötila mahtaa vaikuttaa koneen käyntilämpöön? Siis toki tiedän mitä n. 70 asteinen imuilma tekee teholle, mutta mitä se tekee käyntilämmölle? Onko muilla raittiin ilman saatavuuden ja käyntilämmön suhteen kokemuksia?

[Viipo]

Alkuperäinen kirjoittaja Killman

Tästä sain ahaaelämyksen, paljonko imuilman lämpötila mahtaa vaikuttaa koneen käyntilämpöön? Siis toki tiedän mitä n. 70 asteinen imuilma tekee teholle, mutta mitä se tekee käyntilämmölle? Onko muilla raittiin ilman saatavuuden ja käyntilämmön suhteen kokemuksia?

Ei ne välijäähdyttimet huvin vuoksi ole turbokoneissa... Jäähdytettynä mahtuu paljon enempi happea samaan tilavuuteen. Tämä lähinnä lisää vain hevosvoimia.

Ja käyntilämpö puolestaan riippuu termarista ja sen jälkeen jäähdyttimesta. Jollei jäähdyttimessä riitä tehot siirtämään lämpöä virtaavaan ilmaan tai sitä virtaavaa ilmaa ei riitä, niin sillon keittää.

Normaalit fysiikanlait auttaa, mutta paljon huomaa palstalla, ettei niihin ole perehdytty. Siksi suosittelenkin vääntämään rautalangasta, kun huomaa hallitsevansa asian, ja innostuneisuutta riittää...

[Mutamies]

Loistavaa, tästähän on muodostunut mielenkiintoinen keskustelu, josta on varmasti apua jollekkin.

Miten paisuntasäiliön sijoitus vaikuttaa toimivuuteen?

[Killman]

Pojat pani leikiksi.

Vaikka minulta jäikin tuo autopuolen amis väliin niin ihan yleisten fysiikanlakien mukaan mielestäni imuilman lämpötila alkaa jossain kohtaa vaikuttaa myös moottorin lämpötilaan jos jäähdytys on tehtaan jäljiltä jäänyt hiukan alamittaiseksi (ammattilaisten toimesta) kuten esin Jeep Cherokeessa on laita.

Niin että jos jollakulla on jotain muuta kommentoitavaa kun turboissa käytetty välijäähdytin tai paisarin paikka...

Alkuperäinen kirjoittaja Mutamies

Loistavaa, tästähän on muodostunut mielenkiintoinen keskustelu, josta on varmasti apua jollekkin.

Miten paisuntasäiliön sijoitus vaikuttaa toimivuuteen?

Putkimies tietää sen. Tai googleen nestekiertoiset lämmitys ja lauhdutus järjestelmät.

[Mutamies]

Joo, eli hieman isompi ja ylös. Niillä eväillä pärjää.

[FunJam]

Alkuperäinen kirjoittaja Mutamies

Joo, eli hieman isompi ja ylös. Niillä eväillä pärjää.

Veden laajeneminen 0-100 astetta on luokkaa 4% (ulkomuistista) ja tilavuuden muutos alkuperäiseen on letkujen tilavuus pidentyneeltä osin (veikkaus n. 7 l ) ja mahdollinen jäähdyttäjän tilavuuden kasvu. Jos jäähdyttäjän kennoa pidennetään jää itse vesitilavuuden kasvu melko maltilliseksi, paiskataan tolle nyt vaikka pari litraa. Kymmenelle litralle 4% on 0,4 litraa (alkuperäisen lisäksi) , joten ei sinne mitään kylpyammetta auton katolle tarvitse rakentaa.. En osaa sanoa paljonko glykoli vaikuttaa asiaan, mutta tuskin merkittävästi, vaikuttaa kylläkin lämmön luovutukseen, mutta oletetaan nyt että samaa lientä käytetään molemmissa vaihtoehdoissa, niin voidaan sulkea sen vaikutus tarkastelusta pois.

Ylimpään kohtaan siksi, että autoissa tupataan käyttämään avointa paisaria, kalvopaisunta-astian voisi laittaa mihin vaan, mutta ei oikein käytännöllinen autossa, kai.

Jäähdytyksen (lämmön siirtymisen) tehoon tässä tapauksessa (siis kun vertaillaan tilannetta alkuperäisen ja takana olevan välillä), vaikuttaa massavirta ja moottorilta lähtevän ja moottoriin tulevan nesteen lämpötila ero, jälkimmäiseen vaikuttaa taasen mm. jäähdyttävän ilman ja nesteen välinen lämpötila ero,sekä ilman massavirta (eli käytännössa paljonko ja miten ilmaa saadaan jäähdyttimeen, myös pidemmät letkut luovuttavat lämpöä, jos ilma pääsee jäähdyttämään niitä).

Kun tuossa kaavassa on vain kertomerkkejä, niin massavirran kasvattaminen lisää lämmön luovutusta, samoin lämpötilaeron kasvattaminen (eli suuremmalla virtauksella jäähdytin on kauttaaltaan lämpimämpi ja jäähdytys teho suurempi, vaikka moottoriin palaava vesi saattaa olla jopa lämpimämpää, kuin pienemmällä virtauksella. Verrataan tätä vaikka patteriverkostoon. Kun lämpöä ei saada luovutettua tarpeeksi asuntoon, voidaan suurentaa virtausta (pumppua suuremmalle) tai lämpötila-eroa (käyrää ylös).

Toisaalta tuli mieleen, että merkittävä osa jäähtymisestä tapahtuu ihan jossain muualla kuin jäähdyttimessä. Koneen läpi kiertävän ilman lämpötila-eroa sivuttiinkin jo, mutta lämpöä haihtuu myös lohkosta ja öljypohjasta. Lälkimmäisen osalta tilanne ei varmaankaan muutu, mutta lohkoon saadaan nyt jonkin verran viileämpää ilmaa, joka ei ole lämmennyt jäähdyttimessä.

Yleisesti ottaen kannattaisi kinnittää enemmän myös huomiota ilman poistumiseen konehuoneesta. Sitä parantamalla saadaan usein ilmankiertoa konehuoneessa parannettua helposti. En kyllä tiedä vaikuttaako merkittävästi offivehkeessä, jos keskinopeus on jotain 20 km/h luokkaa...

Kunhan nyt pähkäilin aikani kuluksi, kun aihe kiinnostaa itseäkin. Korjata kannattaa, jos jossain ajatuksessa on virhe sattunut, mielellään perusteluiden kera.

[valtatie]

Alkuperäinen kirjoittaja FunJam

Veden laajeneminen 0-100 astetta on luokkaa 4% (ulkomuistista) ja tilavuuden muutos alkuperäiseen on letkujen tilavuus pidentyneeltä osin (veikkaus n. 7 l ) ja mahdollinen jäähdyttäjän tilavuuden kasvu. Jos jäähdyttäjän kennoa pidennetään jää itse vesitilavuuden kasvu melko maltilliseksi, paiskataan tolle nyt vaikka pari litraa. Kymmenelle litralle 4% on 0,4 litraa (alkuperäisen lisäksi) , joten ei sinne mitään kylpyammetta auton katolle tarvitse rakentaa.. En osaa sanoa paljonko glykoli vaikuttaa asiaan, mutta tuskin merkittävästi, vaikuttaa kylläkin lämmön luovutukseen, mutta oletetaan nyt että samaa lientä käytetään molemmissa vaihtoehdoissa, niin voidaan sulkea sen vaikutus tarkastelusta pois.

Ylimpään kohtaan siksi, että autoissa tupataan käyttämään avointa paisaria, kalvopaisunta-astian voisi laittaa mihin vaan, mutta ei oikein käytännöllinen autossa, kai.

Jäähdytyksen (lämmön siirtymisen) tehoon tässä tapauksessa (siis kun vertaillaan tilannetta alkuperäisen ja takana olevan välillä), vaikuttaa massavirta ja moottorilta lähtevän ja moottoriin tulevan nesteen lämpötila ero, jälkimmäiseen vaikuttaa taasen mm. jäähdyttävän ilman ja nesteen välinen lämpötila ero,sekä ilman massavirta (eli käytännössa paljonko ja miten ilmaa saadaan jäähdyttimeen, myös pidemmät letkut luovuttavat lämpöä, jos ilma pääsee jäähdyttämään niitä).

Kun tuossa kaavassa on vain kertomerkkejä, niin massavirran kasvattaminen lisää lämmön luovutusta, samoin lämpötilaeron kasvattaminen (eli suuremmalla virtauksella jäähdytin on kauttaaltaan lämpimämpi ja jäähdytys teho suurempi, vaikka moottoriin palaava vesi saattaa olla jopa lämpimämpää, kuin pienemmällä virtauksella. Verrataan tätä vaikka patteriverkostoon. Kun lämpöä ei saada luovutettua tarpeeksi asuntoon, voidaan suurentaa virtausta (pumppua suuremmalle) tai lämpötila-eroa (käyrää ylös).

Toisaalta tuli mieleen, että merkittävä osa jäähtymisestä tapahtuu ihan jossain muualla kuin jäähdyttimessä. Koneen läpi kiertävän ilman lämpötila-eroa sivuttiinkin jo, mutta lämpöä haihtuu myös lohkosta ja öljypohjasta. Lälkimmäisen osalta tilanne ei varmaankaan muutu, mutta lohkoon saadaan nyt jonkin verran viileämpää ilmaa, joka ei ole lämmennyt jäähdyttimessä.

Yleisesti ottaen kannattaisi kinnittää enemmän myös huomiota ilman poistumiseen konehuoneesta. Sitä parantamalla saadaan usein ilmankiertoa konehuoneessa parannettua helposti. En kyllä tiedä vaikuttaako merkittävästi offivehkeessä, jos keskinopeus on jotain 20 km/h luokkaa...

Kunhan nyt pähkäilin aikani kuluksi, kun aihe kiinnostaa itseäkin. Korjata kannattaa, jos jossain ajatuksessa on virhe sattunut, mielellään perusteluiden kera.

Eiköhän tämä asia ole nyt valmis.

[Punanenä]

Tähän tarkoitukseen on hyvä LVI-liikkeestä saatava komposiittiputki.
Siinä on liukas sisäpintä, vahva rakenne, mutkat mahdollista taittaa käsin menemättä kluttuun, kestää kemikaaleja ja öljyjä.

Google ja putkiliike kertoo komposiittiputkesta lisää

[FunJam]

Alkuperäinen kirjoittaja Killman

Tästä sain ahaaelämyksen, paljonko imuilman lämpötila mahtaa vaikuttaa koneen käyntilämpöön? Siis toki tiedän mitä n. 70 asteinen imuilma tekee teholle, mutta mitä se tekee käyntilämmölle? Onko muilla raittiin ilman saatavuuden ja käyntilämmön suhteen kokemuksia?

En nyt ole ihan varma puhuuko Kari tässä omasta moottorista vai auton.. On tainnut nykyinen ilmanala vaikuttaa vanhemman herrasmiehen hapenottokykyyn siinä määrin, että apu olisi tarpeen. Suosittelen nauttimaan paikallista keppanaa sisäisesti lisääämään pumpun kierrosnopeutta, mutta en kuitenkaan suosittele ruiskuttamaan sitä imuilman sekaan vesiruiskun tapaan voi aiheuttaa pahaa yskimistä. Muutenkin suosittelen välttämään liikkumista kuumassa päiväsaikaan ja keskittymään öiseen seura-elämään. Paikalliset vastakkaisen sukupuolen edustajat tulisi kiertää turvallisen välimatkan päästä, voi aiheuttaa yllättävää kavitointia pumpussa. Sikäläisissä ambulansseissa ei välttämättä ole starttikaapeleita, joilla antaa pumpulle herätevirtaa. Toivon, että KO henkilö tämän luettuaan inhaloi ylimääräisiä palkokasveja, voi jäädä ainoaksi vaihtoehdoksi mekaaninen ilmanpaineen kasvattaminen, jotta jaksaa ylipäätään liikkua..

Meni nyt vähän OT.

[BÄLÄ]

Mulla on pösössä chevyn 305 kone ja jäähdytin takakontissa hyvin on pelannut. Vettä kierrättää chevyn oma vesipumppu keskikokoisella siivapyörällä. Tuo ilmaaminen vaan on hankalampi juttu: ylävesiletku irti ja kone täyteen, letku kiinni ja liruttaa syyläristä loppu. Kone käymään ja kaadella lisää sitä mukaa ku pinta laskee. Nesteen pinnalta kun loppuu vaahto on järjestelmä täynnä. Näin olen sen suorittanut usean kerran eikä ole enää ollu ongelmia. Alkuun täytin suoraan jäähdyttimestä, aina oli lämpeämisongelmia.