RATE ME? UCB KUVIOISSA BIOLÖPÖ- GUANTANAMOTOPIC

[VonBitch]

Alkuperäinen kirjoittaja Rekisteröimätön

Ote UCB - tekstistä;


"Ainoa "vastaava" kasvi, johon energiantuotannollisesti voisi hamppua Suomessa edes vähän verrata, on ruokohelpi jonka kasvatuspinta-alaa energiakäyttöön (ko. kasvi ei juuri muuhun sovellukkaan kuin suoraan paalina tai pellettinä lämpökattilassa poltettavaksi, öljyarvo taitaa olla nolla) EU aikoo kuulemma lisätä lähivuosina moninkertaiseksi, jota asiaa kauhulla odotan, ja siis vaikka ko. kasvin hyödyllisyydestä ja hyötyarvoista voitaneen todellakin olla montaa mieltä- objektiivinen tilastotieto aiheesta "ruokohelpi vs. hamppu-tuotantomäärät/ käyttömahdollisuudet eri sektoreilla" ovat järkyttävää luettavaa jo energiatehokkuuden periaatteitakin ajatellen, asiaan tarkemmin tutustuneet tietänevät, mitä tarkoitan. Samoin lienee jo tiedostettu biomassa/ bioöljymäärät vertailtuina esim. juuri hampun ja ruokohelpin kesken sekä muukin bioenergiakasvien vertaillut hyödynnettävyysmahdollisuudet, ruokohelpin ongelmallisuus monivuotisena sankat juuristot kasvattavana ja niitä levittävänä viljareservivalmiutta häiritsevänä huonon hyötyarvon omaavana tulevaisuuden mahdollisena ongelmakasvina on todellakin jo selviö monelle asiaan tarkemmin tutustuneelle, roudupit ym. "kasvinsuojeluaineet" saattavat vielä valua kaivoon monessa paikassa ja on myös mahdollista, että kyseistä vettä janoonsa juovat saavat tuntea monia välillisiä "terveysvaikutuksia", eli onhan siis ruokohelpikin siten terveysvaikutteinen kasvi. On myös mahdollista, että ruokohelpin tulevaisuudessa todetaan tosiaankin kuuluvan jättiputken ja jättiläisbalsamin tavoin ongelmakasvien joukkoon"

Ruokohelven viljely ei kannata
julkaistu tänään 23.3.2009 klo 16:27, päivitetty tänään klo 18:10

Suuria odotuksia viljelijöille luvanneen ruokohelven kasvatus ei nykyisellään kannata. Sadosta saatava korvaus on niin heikko, ettei se kata edes kasvin korjuukuluja. Kun EU:n viljelytuet maksetaan pinta-alan mukaan, viljelijöiden kannattaa viljellä maksimaalisen isoja peltoja mutta korjata sieltä minimaalisen pientä satoa.

Maaninkalaisen Hannu Hietalan ruokohelvet odottavat vielä hankien alla. Sadonkorjuu kasvilla on kuitenkin alkamassa aivan piakkoin, heti lumien sulettua. Energiakasvina käytettävä ruokohelpi kasvaa näilläkin leveysasteilla mainiosti, mutta kovin suurta satoa siitä ei kannata korjata.

- Ensimmäisenä vuonna saimme 10 000 kiloa hehtaarilta, mutta korjuukustannukset nosivat niin isoiksi että tulos oli tappiollinen. Nyt pyrimme tietenkin minimoimaan kustannukset, minkä takia emme aio jatkossa täyttää muuta kuin EU:n minimirajoitukset, eli 3000-4000 kiloa hehtaarilta, tuskailee maaninkalaisviljelijä Hietala.

Tämänhetkinen tilanne onkin varsin nurinkurinen. Valtavat pellot jätetään monin paikoin esimerkiksi lannoittamatta, jottei sato kasvaisi liian suureksi. Maaningan kunnan maaseutusihteeri Heikki Lappalainen harmittelee tilannetta.

- Tuottajan kannalta on tietenkin ratkaisevaa mitä jää viivan alle. Tämänhetkinen tukipolitiikka on siksi hyvin passivoivaa; tukien summaan ei niinkään vaikuta se, miten paljon tuottaa, vaan se että säädetty minimiehto täyttyy, kertoo maaseutusihteeri Lappalainen.

Eivät itse viljelijätkään tilannetta kovin ilolla tervehdi.

- Eihän tämä kovin mielekkäältä tunnu, etenkin kun täällä karja-Suomessa näille pelloille olisi muutakin käyttöä, Hietala miettii.

Tilanne on yleisen edunkin kannalta ikävä, sillä periaatteessa ruokohelpi olisi ihanneviljeltävä. Monivuotinen ja satoisa kasvi kasvaa nopeasti, ja polttoaineena voimalaitoksilla se on kysyttyä tavaraa.

Ruokohelven ainoana ostajana tuottajilta on tällä hetkellä käytännössä Vapo. Tämä on edunvalvojien mukaan yksi ongelma.

- Yksi merkittävä tekijä olisi kilpailun aukaiseminen. Jos ostajia olisi enemmän, lopputuotteesta saatava hintakin nousisi, MTK Pohjois-Savon järjestöagrologi Jari Kauhanen arvioi.

Energian hinnan kehitys tulevaisuudessa riippuu monesta eri seikasta. Vapolta myönnetään, että etenkin ensimmäiset sopimukset ovat olleet viljelijän kannalta huonoja, mutta tulevaisuudessa ruokohelvestä maksettaisiin parempaa hintaa.

Siitäkään huolimatta ruokohelvelle ei ihan heti ainakaan Itä-Suomessa povata kovin valoisia näkymiä.

- Se riippuu muun muassa viljan hinnasta. Kovin buumi oli pari vuotta sitten. Nyt ollaan ehkä vähän odottavalla kannalla. Mutta kovin suureen kasvuun en usko, ja lisäksi täällä Itä-Suomessa hyvät pellot tarvitaan nurmikäyttöön, kertoo järjestöagrologi Jari Kauhanen.

Myöskään Heikki Lappalainen ei liputa ruokohelven puolesta, ainakaan tosimielellä.

- Sivuelinkeinoksi siitä toki voi olla mutta ainakaan tässä tilanteessa en kehota sitä ketään elinkeinomielessä aloittamaan.

YLE Savo / Anu Pöntinen


http://yle.fi/uutiset/alueelliset_uu...ta_633903.html