turpo neuvvoja kaivataa

[JF]

Painetta säädetään useimmiten ihan ahtimen omalla tai mahdollisesti erillisellä hukkaportilla, joka ohjaa osan pakokaasuista turbiinin ohi, vähentäen täten kompressorille kulkeutuvaa tehoa ja siten ahtopainetta. Ns. turboruuvi jolla paineita voi säätää esim. ohjaamosta on vain paineenalentimena toimiva kolmitieventtiili joka estää hukkaporttia aukeamasta nillä paineilla joilla se ilman tätä säätöä aukeaisi. Käytännössä siis pakopaineet nousevat, miltei poikkeuksetta enemmän kuin ahtopaineet, ja jos kompressori ei pysy kartalla, kuumentaa se vain ilmaa turhaan ja todellinen hyöty voikin olla haitta, välitahdin huuhteluilma ei olekaan viileää ja mahdollinen ahtoilman jäähdytin on viimeistään tässä vaiheessa välttämätön. Lisäksi voi tula ongelmia seossuhteen kanssa, dieselit kun eivät pidemmän päälle tykkää käydä rikkaalla, etenkään esikammiokoneet, eli ellei ahdonalaista maksimisyöttöä saa kulkemaan muuttuvan ahtopaineen mukana, savuttaa kone matalemmilla ahdoilla tai vaihtoehtoisesti ahdetaan turhaan ilmaa kun polttoainetta ei ole tarpeeksi. Jos oikeasti haluaa enemmän tehoa kuin mitä koneeseen sopivaksi mitoitetulla ahtimella saa, olisi paras vaihtaa ahdinta isompaan.

Dieseliä ei liian isolla ahtimella saa rikki (mitään ei tapahdu jos pako- ja imupuolet ovat liian väljät) mutta liian pienellä tulee varmasti lämpöongelmia.

Tarkemmin ajatellen en ole tainnut nähdä sellaista ahdinta offikäytössä olevassa dieselissä joka olisi herännyt niin aikaisin että liioitellusta pienuudesta olisi ollut mitään hyötyä, ts. ahtopaineiden herättelemiseen menee pienelläkin ahtimella joka tapauksessa niin kauan, ettei liian siitä ole kuin haittaa, etenkin sitten kun pitäisi vaikka mäkeä valloittaa ja ruutia saisi olla kunnolla. Toivottavasti joku voisi osoittaa tämän teorian vääräksi, onko kenelläkään kokemuksia tai edes näköhavaintoja?

Miten kävi muuttuvasiipisen kanssa joita joillain esim. Patrollissa oli? Toimiko järkevästi? Ainakin periaatteessa niiden pitäisi parantaa moottorin ominaisuuksia kautta kierrosalueen, millä kierroksilla alkoivat ahdot nousta?

Taas kerran täytyy kuitata lopuksi, että olkoon teoriat mitä vaan, niin suurin osa kötöstyksistä joissa ei ole päätä eikä häntää toimii kuitenkin ihan siedettävästi, eli älä turhaan ota stressiä. Lyö ahdin kiinni koneseen, mittaa ahtopaineiden lisäksi pakopaineetkin (joku tulpattava kierrenippa pakosarjan ja turbon väliin) ja katso miten käy. Periaatteessa bensakoneiden ahtimet ovat "vääriä" dieseleille rakenteensa puolesta, mutta on niitäkin käytetty.