
Tuossa tilanteessa meni muutama päivä, kovasti pyöri CCR:n biisi "Who´ll stop the Rain", vaan kaipa tuo luonnolle oli hyväksi..?

Tänään sentään vähän kuivempaa, niin tuli sitten kadotettua edellisessä kuvassa ollut pressumöykyn sisältö...

...tuonne. Rauhallisesti edeten, naapurin kanssa, saatiin sujahtamaan takaisin pesäänsä voimalaitepaketti. Eikä vieläkään kuulunut pihinöitä ilmastoinnista, on jonkinlaista toivoa että kylmäkonekin pysyi toimintakunnossa...
Onhan tuo ihan kätilön hommaa, yhtään ylimääräistä tilaa oikein missään. Eikä juuri mihinkään meinaa nähdä. Mutta kaikesta huolimatta, yläkautta ulos ja takaisin, ei kuulemma pitäisi mahtua...
Nosturiakin piti ehjätä, keksi aloittaa omatoimisen laskeutumisen. Ei tuntiakaan enää pysynyt ylhäällä, vaan vajui hissuksiin alas koko ajan. Tästä selvisi kun purki alaslaskuventtiilin, putsasi kuulan pohjan, napautti tuurnalla kuulaa pesäänsä ja täytti uusilla öljyillä. Oma juttunsa oli ilmaaminen, mutta sekin meni lopulta ihan sujuvasti. Eilen tuli naposteltua sateiden välissä, kokeeksi laitoin "mittapalikan" koukkua vasten, reilussa kellonympäripyörinnässä oli aisa pisimmässä asennossaan tullut reilun millin alas. Menee hienosti hyväksyttävän rajoille, ja ylikin. Ja saihan tuo uudet öljytkin samassa urakassa, vielä oli sisällä ensiasennusöljyt 90-luvun lopulta...