Sorvijuttuja

[Säätäjä_setä]

Teriä tilatessa tuli otettua samaan kasaan myös 50mm HSS "sirkkelinteriä". Nämä enempi jyrsinkone mielessä. Voipi olla käyttöä pienissä halkaisuissa.
Tässä karan teossa kokeilin miten kilopultit soveltuvat aihioiksi pikkuhommiin. Varmaan laadusta kiinni, mutta 8.8 pultit tuntuvat olevan hyvin sorvattavaa kamaa. Helppo hankkia ja kohtuuhintaisia. Itse kara M12 pultista ja laippa M10 laippapultista. M5 ruuvilla kasaan

[Säätäjä_setä]

Hain Puusilmästä muutaman kangen akseliaihioita. Nettisivuilla kaikki koot nimetty Warma vedetty akseli xxmm. Huomasin vasta myöhemmin, että 16mm tangon lapussa lukikin Warma vedetty tanko pyöreä 16x1m. Saman näköistä tavaraa kun muutkin, mutta
https://www.puuilo.fi/warma-vedetty-akseli-16mm-1m
Sorvauksesta ei meinannu tulla mitään. Sama millä leikkuunopeuksilla ja syötöillä kokeili niin "revittyä pintaa" joka vedolla. Kokeilin myös eri teriä, mutta ei muutosta. Vertailun vuoksi aiemmissa kuvissa näkyvä laippamurikka jäi jokaisen vedon jälkeen sileäksi ja kiiltäväksi samalla terällä vedettynä. Myös 8.8 pulttien pinnanlaatu jäi aina laakista hyväksi.
Onko kokemuksia näistä Puusilmän akseleista?

[kivinen]

Koitetaan pitää lyhyenä, enemmän jossain muussa kanavassa.

Juuri noista Puuilon tangoista ei ole kokemusta, mutta jos tuo lujuustieto 355 pitää paikkansa niin sehän selittää. Esimerkkinä perustason Hardox ja muun merkkisetkin kulutusteräkset on 400:sta ja peruslaadun levy on 235:sta. Nämä akselit ei ole helpoin sorvattava materiaali, mutta onnistuu.

Jos taas tuon yhden tangon lastuttavuus on huono verrattuna muihin, niin kukapa tietää mitä tavaraa sinne hyllyyn on eksynyt?

[sisua45]

Porakoneen akselin pyörintä nopeus oli siis alunperin 290 rpm. Pienellä moottorin hihnapyörän sorvaamisella se putosi lukemaan 273 rpm.

Tilasin porakoneeseen uuden hihnan (Optibelt), koska vanha (Nokia) oli jo melko kulunut. Uudella hihnalla kierrokset putoavat vielä.

Paitsi että uudella hihnalla terä pyöri 275 rpm??? Kuinkas se nyt näin meni? Uusi hihna on myös todella kireällä, eikä moottoria pysty säätämään sisäänpäin.

Sorvasin hihnapyörää kaksi milliä pienemmäksi, ja ta-daa, kierrosluku 256 rpm. Ei hyvä vieläkään, mutta paljon parempi. Ja remmi löystyi tietysti hieman.

B-profiin hihnalle min hihnapyörän koko on kuulemma 120 mm. 62 mm on nyt moottorin päässä, hieman remmi lämpiää jo ilman kuormaa jolkotellessa.



Tilasin samalta myös uuden koneruuvipuristimen. Kiinalainen tämäkin on, mutta painoa 20 kg, ja melko asiallinen. Vanha oli halvinta ja kevyintä p*sk**, murtunut ja lattaraudalla jo kertaalleen korjattu.

Alkuperäinen kirjoittaja sisua45

Verstaaltani (entinen sementtivalimo) löytyy myös vanha pylväsporakone. Isäni lienee ostanut tämän joskus 70-80 luvulla. Mutta mistä, sitä en tiedä. Tällä on porattu muun muassa leca tiilien pohjalevyihin reikiä. Porattavaa on kertynyt nopeasti laskien yli 60 metriä, 33 mm terällä..!!!

Vielä noista isäni töistä. Itketty ei, mutta porattiin melko lailla.

Tiilien pohjalevyjä varteen oli puusta ja vaneerista tehty laatikko. Ensin porattiin sapluunalla alkureijät, ja siitä aina isommalla terällä. 5 mm rautalevyjä oli laatikossa kerralla 10 cm pinkka, eli ehkä se 20 kpl.

Laatikossa oli leikkuunesteenä kraanavesi. Aamulla vesi oli jäässä (talvi). Porakone on toisessa päässä verstasta, eikä siellä ollut silloin lämmitystä. Ennen puolta päivää vesi kiehui.

Porakoneessa on vipukatkaisja, jolla saa sen pyörimään molempiin suuntiin. Katkaisijan valmistaja Konerauta Oy, Helsinki.

Verstaalta löytyy myös kotimainen 27 mm poranterä. Isäni on katkaisut sen, kaksi kertaa, ja hitsannut molemmilla kerroilla puikolla nippuun. Ihan käyttökelpoinen vieläkin, eikä vippaa kuin millin-pari.

Tarinalle tuli taas mittaa, mutta koittakaa kestää. Tai sitten lukekaa jotain muuta.

[Säätäjä_setä]

Se on kiva kun työkaluilla on historiaa jatarinoita taustalla. Nykyisistä chinesiumista valmistetuista vehkeistä tuskin jää mitään kerrottavaa.

SISUA45:lle vielä taajuusmuuttajista. Ei kannata turhaan pelätä. Kattele joku vanhempi Siemens Micromaster tai Omron niin konfiguraatiosta selviää Moottorin konekilven arvoilla ja muutamalla muulla parametrillä / neuvolla. Porakonekäytössä selviää taajarin omilla ohjausnappuloillakin. Alla kuva vaimon hunajalinkoon asennetusta Micromasterista. Sitä ajellaan tuon käyttöpanelin avulla. Nopeuden asetus ja käyntiin.

Noista puristimista ja muista kiinankaluista myöhemmin lisää.

[Säätäjä_setä]

MD65 sorvin kyljessä ollut BFE65 jyrsinkone ei koskaan ollut kovin käyttökelpoinen. Liikkeet rajoitettuja ja helkkarinmoinen ährääminen kappaleen kiinnittämisessä. Itse BFE65 jyrsinkone omassa kokoluokassaan on ihan hyvä DDR tuote. Konetta on myyty myös standalone koneena. Netistä löytyy aika hyvin tarinaa tästä koneesta.

http://www.lathes.co.uk/hobbymat/page4.html

Tästä lähti oma idea erottaa jyrsin erilliseksi koneeksi. Eikun pöytää rakentamaan ja puuttuvia kamoja tilaamaan.

Pöytä syntyi 60x120 palkeista. Vähän vahvikkeita, plaanaus ja BFE65:n tolpan kiinnitys. Säätö tapahtuu ihan shimmipelleillä. Käsillä oli 0.22mm alumiinia ja kaljapurkkipeltiä mikä on 0,12mm paksua.

Viimeistelyä, sovittelua käyttöpaikalle ja maalit päälle. Koneen kellotus ja ekat lastut.

[Säätäjä_setä]

Eka varsinainen duuni oli sorvin teräpitimen jyrsintä 12mm terästangosta. Ilman tämän laajempaa kokemusta: Warentest gut.

Tähän liittyen löytyi pari kuvaa lisää. Sain kaverilta muutamia dyykattuja tuntemattomia nirkkoja. Todennäköisesti Cermet materiaalia tämä. Leikkaa hyvin (koneen kokoon nähden). Saa vaikka tollasta millin vieteriä sinistyneenä eikä värähtele.