Lost in Padasjoki karttasuunnistuskilpailu 2019 1-2.11.2019

[Ruusulehto]

Mitenkäs muitten kilpailuun valmistautumiset etenee? Täällä kalusto ehkä kunnossa... Ja vielä mahtuu mattimyöhäsiä mukaan kilpailuun...

[dynamics1]

Venäjä varustus otettu pois ja eikun kovaa ajoa.. huonoa huoltoa siis.

[tapsa4x4]

Kotona jo kisoista,ei menny kauheen häävisti tällä kertaa, ekalla siirtymällä alavesi letku poikki ja ekoilla rasteilla 3 kertaa uudestaa puhkes, no se saatiin pitää ni 2 kertaa eturengas tyhjäksi, ja mäen laskus alas kääntöpäästä raidepään kiinnitys korvakse meni poikki ja boksin vaihdossa pääs lukko holkki purkenemaan ku ei pysynyt lukko päällä ni lukko holkki osineen perän väliin ni romut trailerille ja kotia kohti.

Iso kiitos järjestäjille kisoista.

[Mettäinssi]

Tulokset julkaistu
https://lostinpadasjoki2019.azurewebsites.net/Results

Yleiskilpailu
1 Vannepaja, Pieni, 800
2 Kuramadot 1, Iso, 670
3 Team sshak, Iso, 585

[ika]

Kiitokset hyvästä kisasta. Taattua padasjokelaista laatua. Tänä vuonna ajoalueet olivat kaikki oikein hyvin karttasuunnistukseen sopivia eli kartoista löytyi jotain luettavaakin. Siirtymiä oli (ei mitenkään ylettömän paljon) eikä niistä varmaan ole pakko tykätä, mutta sen verran voidaan kehuja antaa että onneksi olivat varsin vähäliikenteisiä teitä. Rastien paikat oli valittu meidän tiimin mieltymysten mukaisesti eli autoa ei tarvinnut yhtenään upottaa suohon tai lampeen. Muutamien pehmeiden paikkojen vastapainona oli jonkin verran myös haastavia kovapohjaisia rasteja eli jokaiselle jotakin. Ylipäätään vaikeusaste oli mielestämme onnistunut ja vähemmän rakennelluille autoillekin riitti runsaasti haettavaa. Kun ottaa huomioon Padasjoen melko keskeisen sijainnin ja sen tunnetumman karttasuunnistusoffin osallistujamäärät, niin jää väkisin miettimään miksei paikalle saada enempää osallistujia. Kisa tuntuu olevan vuosi toisensa jälkeen erinomaisen hyvin toteutettu.

Muutama sana vielä meidän kisasta. Auto toimi. Tiimi toimi. Rasteja löydettiin ja otettiin. Alussa oli jonkin verran vaikeuksia siinä, että mistä saa ajaa ja mistä ei. Jotkut urat erottuivat erittäin huonosti kuten ohjaajakokouksessa kerrottiin, mutta kyllä välillä piti valitettavasti seurata polkua enemmän lujaan uskoon kuin tarkkaan silmään nojautuen. Jos kisan suurimpia vaikeuksia on päätellä onko pieni puu puu tai polun paikka polku, niin kisa lienee mennyt muutoin ihan hyvin.

[PappaP]

Rastit haettu metsästä, ja jälki on ihan hyvää. Jokunen kolhupuu on tullut ja nekin olisi ollut pitkälti vältettävissä, helpommalla rastien sijottelulla ja sahaamalla joku kanto lyhyemmäksi ym.
Kisan aikana oli kyselyitä mistä saa ajaa ja mikä puu on PUU.
Ajoura käsitteenä tarkoittaa yleensä metsänhakkuussa syntyviä, nykyään motolla hakattuja kulku-uria, ja ne pysyvät ensimmäisestä harvennuksesta päätehakkuuseen asti.
On saattanut kulua edellisestä hakkuusta 10-15 vuotta ja uralle on hakkuun jälkeen kasvanut erilaista alikasvusta jota ei tarvitse erityisesti varoa, jos/kun maanomistajalta on saatu lupa käyttää uria kilpailussa.
Haluttiin pitää järjestäjän puolesta urat pitkälti luonnontilassa, että suunnistus itsessään olisi yksi ratkaiseva tekijä, eikä pelkkä kaluston etevämmyys.
Terveisin yksi ratamestareista Reijo P