Suzuki SJ413 - Itäkairan Prinsessa

[Tkoski]

Pyöränkaaret avarsin joka suuntaan, kun kerran piti leikata. Siirsin vanhan kaaren ylemmäs ja keskemmälle, koska pelkäsin, etteivät mahdolliset jättimäiset renkaat mahdu pyörimään. Ja olihan tuolla tavaratilassa noita kuutioita sen verran runsaasti, että hieman pystyi nippaamaan pois tilavuudesta.

Vähänpä silloin tajusin mistään, sillä joku viisas kertoi, ettei 1,3litrainen voimanpesä välttämättä riitä pyörittämään mahottomia kumeja. Mutta valmiudet jatkossa oli pedattu.

Päätin myös kevyesti korottaa epeliä ja alkoi taustatutkimus eri vaihtoehdoista. Samalla piti lytätä visioita ja seurata samalla lainsäädäntöä, sillä Suzu tulisi myös tieliikennekäyttöön.

Ja kyljethän oli pehmeät muinaisista kanto- ja kivikontakteista johtuen. Listanpätkällä yritin tehdä kohtuu suoraa linjaa ja fiiliksellä rälläköin kotelot auki maalarinteipin avustamana.

Tilasin 3mm seinämäistä palkkia 60x100 koossa. Taisi tulla 60x120 4mm seinällä. Kohtuu jäsyä tavaraa sai nostella kylkiin. Jälleen nylon naru ja Nasaretin teippi piti yhdistelmän kasassa omien käsien (2kpl) loppuessa kesken. Hitsasin palkit kiinni ylipitkänä edestä ja takaa, sillä ajatuksella, että en vielä tiennyt miten paljon renkaat vaativat tilaa ja hitsaanko palkin päät mahdollisesti umpeen (en hitsannut). Myöskin se miten poskipalat asettuvat palkin kanssa vaikuttaisi. Ja lähtisikö palkeista suoraan tuet mahdolliselle kattotelineelle.

Kun palkit oli kiinni, sain koriin riittävästi tukevuutta tuhotakseni jalkatilat, sekä kuskin, että matkustajan paikalta. Palkeista sain kiintopisteen lähteä rakentamaan uutta lattiaa. Aluksi isoa palaa ja pienillä paloilla rakensin kaaret sekä hankalat muodot. Mitään pihtejä ja vasaraa kummempaa muokkainta, kun ei ollut. Ja kolmiulotteinen älynikin olisi analogiselta ihmiseltä loppunut hyvin pian. Eli paljon pikkulaikkoja kaupasta ja hitsaussaumoja.