Traktorikaivurit kokemuksia kaivataan

[Säätäjä_setä]

Moro
44v vanha MF50B mikä mulla on ollu 25v "mökkikoneena" toimii edelleen hyvin. Takavetoisuus ja teleskooppijalat on ruvennu rassaamaan kun ei tällä yhdistelmällä oikein pehmeessä etene. Koneen päivitys 4-vetoiseksi ja "normaali" tassuilla varustetuksi tullut ajankohtaiseksi. Kokemuksia eri merkeistä ja malleista on vähän. Täällä on kuitenkin runsaasti oikeita asiantuntijoita ketä kuuntelen herkällä korvalla. Hintaluokassa haaveilen jotain 15.000 vehjettä mikä rajaa valikoiman vanhahkoon kalustoon. Painoluokka 6-9t ja ei linkku on mielessä.

Nyt toivon mielipiteitä:
- mitä koneita kannattaa kattella, hyviä ominaisuuksia
- mitä kannattaa väistellä, mitkä on varmoja pommeja
- mistä foorumeilta / liikkeistä kannattaa tällaisia vanhempia haeskella
- mihin saa osia ja mihin ei ja tietysti mihin hintaan.

[Säätäjä_setä]

jos sais keskustelun jostain alkuun:
- onko Länkkärit todella niin huonoja mitä puhutaan
- Ford 655:sta kuullut pelkkää hyvää, mutta tuntuu olevan harvinainen. Tuoreemmat NewHollandit menee budjetista ulos.
- "pieni etupyöräiset" JCB koneet. Tuntuu tassumallisena olevan harvinaisia.
- minkälainen peli on James 52:n ?

[Rak]

Noo, isäukolla ollu uudesta(1989) c20:nen länkkäri, Valpurin moottorihan tuossa on, viat tai viattomuus sen mukaan.
Voimansiirrosta en muista muuta vikaa kuin taka-akselilta on katkennut pari vetarinnatsaa pyörännänavan tietämiltä ja jarruissa ilmeisesti männän tiivisteistä mennyt.

Runkoa ja kuormaajaa en muista hitsatun, kaivulaitteen käännön nivelen, nostosylinterin ja tassujen seudussa on ollut hitsattavaa.

Ensimmäiset toistakymmentä vuotta siirretty ajamalla työmaalta toiselle, sitten toinen mokoma urakointia autosiirroilla. Teloillakin ajettu metsäojien kaivussa ekan kymmenen vuoden aikana. Vasaraa on myös käytetty.
Viimevuodet ollut eläkepäivillä pääosin sahalla puiden siirtelyssä.

Kuormaajan nostokyky tuli testattua kesällä, 2791kg nousi huulilevyllä kun jyrsimen nostin kärrystä pois.

[Bj Andy]

Ei kait länkkäreissä ole muita huonoja yksilöitä kuin c100 linkku jonka heikko lenkki oli alimittainen voimansiirto.

Hintahaarukan yläpäässä oli nettikoneessa 9000 linkku valmetti/hymas. Siinä oisi konetta vaikka millä mitalla.

[Lerssinen]

9000 ja siitä se paree malli on vielä nykypäivänäkin kova peli.
Siinä on vain se että se vaatii melkein 2x kokoisen kulkureiät mettässä

[jmk]

Ja ysitonnisesta S malli alkujaan punainen. Siinä on voimansiirrossa jotain paremmin kuin edeltäjässään keltaisessa. Jos metsässä täytyy ajella niin mielummin isopyöräinen linkku kuin joku pienillä etupyörillä varustettu James. Muutaman vuoden ysitonnisen omistaneena ja töitä tehneenä, ei siitä mitään pahaa sanottavaa ole. Kaivuupuomisto on sen verran rankkaa tekoa ja voimaa on että sen rikkominen on helppoa

[Säätäjä_setä]

Kiitos vinkeistä. Pienempää kuitenkin haen. Juuri nyt mietin tollasta James 52-D 4 peliä mikä painonsa puolesta on sekin jo ylärajoilla (9.5t). Käsittääkseni tämä malli on vielä Syväsen Konepajan valmistama MF/Perkins tekniikalla. Jos tällaisesta on kokemuksia niin kuuntelen.

[Rak]

C20:n on yheksän tonnin kieppeillä ja siitä muuten oli rinnakkaismalli jameksena.

[Viipo]

Noita 9000 valmetteja ja muita ihmetellessä kuulin niillä ammatikseen töitä tehneiltä varaosien saatavuuden olevan liki nolla, ja jos jotain löytyy, niin hinnat on tähtitieteellisiä.
Kannattaa varmaan katella jotain isoille markkinoille tehtyjä malleja, joihin saa vielä edullisesti varaosia jälkituotantona.

[Ralu]

Ootko tuolta katsonut?
Www.kaivinkoneet.com

[Säätäjä_setä]

Kiitos linkistä. Satunnaisia topikkeja tullut eteen, mutta en ole tolla saitilla enempää vielä surffaillut.

"Tyhmyyskin on tullut tehtyä" ja ostettua James 52-D 4 kone. Alkavalla viikolla pitäisi saada kuljetettua puuhamaahan.

[Säätäjä_setä]

Kokemustopikki muuttui omakohtaisiksi kokemuksiksi.

Tollanen James 52D-4 tuli hommattua. Saapui taloon näyttävästi vähän niinku isommatkin poijaat!

Kaivurijutuille olisi tietysti omatkin fooruminsa, mutta jatkan tätä topikkia remontti sun muilla kokemuksilla kun tämä offipalsta on se "kotifoorumi".

[H&K]

Siistikuntoisen yksilön olet näiden kuvien perusteella löytänyt.

[Säätäjä_setä]

Ostaessa oli tiedossa, että kone on käytännössä jarruton. Mikä ei ollut tiedossa oli sen hyytyminen ajossa kun pidempää koeajoa ei tehty. Hyyty heti ensimmäisen mäen jälkeen eikä jaksanu kulkea kun ykkösellä ja silläkin aika rauhallisesti. Lumikuuppa piti hakea purkupaikalta vanhalla Sarah rouvalle (MF50B).
Vähän "paska löysty" kun olin foorumeilta lukenut muunnin- ja kytkinongelmista. Vaihdelootan painemittari kuitenkin näytti kaikenaikaa 20bar ja ylikin lukemia.

[Säätäjä_setä]

Huonosti nukutun yön jälkeen aivot oli kuitenkin jotenkin jäsentäneet ajossa tehdyt havainnot:
- kierrokset ei karannu, ei vaan jaksanu mennä
- ei lykänny mustaa vaikka kuinka polki
- osakaasulla tuntui ihan terveeltä, osakaasulla ei tietenkään mennä isommilla vaihteilla eikä mäkiä ylös.

Eli ei oikein vaikuttanu luistavilta kytkimiltä tai väsähtäneeltä muuntimelta. Perkins piru ei vaan saanu soppaa. Siirtopumppu ja filtteri auki ja syytä ei tarvinnu enää hakea. En ole ennen nähny noin tukossa olevaa suodatinta. Tossa kun tankit on runkopalkeissa niin ruosteslagista ei näytä olevan puutetta. Toi musta mönjä sisältää kyllä muutakin tuntematonta ainetta.

Pumpun putsaus ja uusi filtteri paikalleen ja voima palasi.

Tässä koneessa jokainen huolto-operaatio tuntuu olevan "umpisuolen leikkaus persläven kautta". Suodatintakaan ei saanu paikalleen ennenkuin sen teippas yhdeksi paketiksi jotta pystyi tunkemaan paikalleen.

Ollu näköjään "minimi huoltosopimus" tässä koneessa!

[Säätäjä_setä]

Polkimet paukahtaa velttona pohjaan, käsijarru veltto ja kaivinpuolen jarru ei liku. Koneen mukana tuli manuaalit mitkä ei kuitenkaan ole ihan tästä mallista. Rakenteet ja toimintaperiaatteet kuitenkin samat. Manuaaleista selvisi, että tässä on nestevälitteiset märkälevy jarrut. Ensimmäinen tarkistus kun jarrunestesäiliö löytyi. Onko nestettä. Ei ollu oli vaan kuivia lehtiä säiliön pohjalla! Rohkeesti nestettä pönttöön ja ilmaamaan.

Ensimmäinen havainto: Säiliö/lähtö vuotaa kuin seula. Minimi huoltosopimus ollu tässäkin.

Toinen havainto: Lattian purku ei ole oikein loppuun asti mietitty. Tasauspyörästön lukon spaagi pitää irroittaa lattian alta! Jarrupolkimet pitää purkaa jotta lattialevyn saa pois. No tein tohon heti sellasen modiksen, että polkimet saa olla paikallaan.

Pääsylinterin ilmauksen jälkeen polkimissa alkoi olla jotain tuntoa eikä neste valunu mistään solkenaan ulos paitsi tietenkin tankin juuresta vuoti. Työsylintereiden ilmaus mikä taas oli tyo "umpisuolen leikkaus perslävestä" ja vehkeessä oli jarrut. Huojentava havainto, että jarrulevyissä/kytkimissä tuntuu olevan pintaa jäljellä eli koko konetta ei tarvitse purkaa.

Seuraavana päivänä säiliön kimppuun. Sopiva pytty löytyi yllättävästä paikasta. Lisäksi murto-osalla originaalin hinnasta.
https://www.autoracing.fi/catalogsea...t/?q=ralrd3648

Ja sitten taas se outo juttu.
Kaivinkone ukot tehneet jarrunestesäiliön ja pääsylinterin välisen linjan varman päälle hydrauliletkusta mikä tietenkin tuntuu over killiltä tuohon paikkaan, mutta kun kaikki muutkin letkut on hydrauliletkua niin miksi ei. Letkua pois kiskoessa se osoittautui hauraaksi kuin kuiva oksa. Meni tosta vaan taittamalla poikki verkkoineen päivineen!?. Empä ole taas tollastalaan nähny. Yleensä jää ainakin osalla säikeitä kiinni. Tollasella terveellä letkulla vois hinata vaikka autoa. Ei jarrunesteen pitäisi syödä kumia eikä ainakaan teräsverkkoa tuolla tavalla.

Uusi tankki paikoillaan ja jarrut toimii. Jäljellä on muun lattian purku ja käsi/kaivinjarrun toiminnan selvittäninen/palauttaminen. Nämä ovat mekaanisia, mutta kirjasta ei selviä tarkkaan mitä rojua systeemiin kuuluu.

Sitten vielä kysymys jos joku sattuu tietämään vastauksen. Kirjoista ja kyselemällä ei ole löytyny. Pääsylinteri kuvassa näkyy sylintereitä yhdistävä putki. Tämän merkitys ja toiminta ei ole selvinnyt.

[Säätäjä_setä]

Jäi edellisestä.
Jos jollain on kokemuksia/tietoa tuon käsi/kaivinjarru mekanismin remontista niin #kuuntelen".

[james_III]

Sylintereitä yhdistävä putki voisi olla jarrujen tasaaja, molempia polkimia poljettaessa molemmin puolin sama paine vaikka vähä eri säädöissä olisikin. Valmetissa jotaki saman tapasta, mutta kuitenki eri ja tää vähä niinku veikkaus.

[Säätäjä_setä]

Ostohetkellä oli myös tiedossa, että rundimittari on mykkä. Kun jarrut ja vetoja oli löytynyt niin paneuduin tähän ongelmaan. Mittari irti niin selvisi, että on sähköinen. Sain hankittua (tilasin valmistajalta, kopionippu 45,- !) suunnilleen paikkansa pitävän sähkökuvan mistä selvisi, että on yleisesti dieseleissä käytetty laturista mittaava systeemi. Yksi johto oli poikki, mutta ei liittynyt tähän mitenkään. Oli vilkun merkkivalo. Mittari pajalle ja atomeiksi. Kytkentä selvisi tehty vanhalla Texasin SN29736-piirillä. Sisältä löytyi myös pieni lappu missä oli kalibrointitaajuus 693Hz mikä lienee Perkinsin maksimit 2500-2600rpm. Tuntimittari (kello) näytti myös terveeltä keränny 11968 tuntia ja jatkoi hommiaan. Mittari näytti terveeltä siis laturin kimppuun.

Ensimmäinen havainto oli, että laturi oli Range-miehille tuttu Lucas NAB900 tarvikelaturi. Rundimittarin johto oli kytketty AUX-napaan mikä on rinnan "päävirta pultin" kanssa. Eihän mittari tosta tasajännitteestä mitään näytä.

Rundimittari kytketään yleensä ja papereiden mukaan myös tässä W eli waveform napaan. No ei tossa NAB900 laturissa sellasta ollu. Laturi kyytiin ja Labraan tutkimaan asenteella jos ei siinä sitä ole niin rakennetaan. W-liitäntä kun ei ole sen kommallisempi kuin tähtigeneraattorin yksi vaihe ulos. Päävirtapultin (+) lisäksi vehkeessä on toinen pultti mikä on hämärästi merkitty 6/7V. Mittaamalla selvisi, että se on kytketty samalla tavalla kuin W-signaali. Vähän testikytkentää ja testiveto porakoneella osoitti, että näin on.

Laturi kiinni koneseen ja A4 236 kolkottamaan. Tyhjäkäynnillä 190-200Hz ja mittari näyttää noin 700rpm, rajoittimella noin 2600rpm mikä lienee Perkinsin maksimit. Taas tuli voitto kotiin.

Mittarin lasissa (muovia) sisäpinnalla oli outo huuru. Saman oloista tavaraa kuin pikaliimahöyry muodostaa pintoihin, mutta pikaliimasta ei tässä ollut kyse. Joku muovien kemian mysteeri. Kokeilluista kikoista muovinkiiloitusaine puri parhaiden. Sain linssin läpinäkyväksi. Saa nähdä kuinka pitkäksi aikaa.

Sitten vielä kysymys jos joku sattuisi tietämään. Mikä laturi tossa koneessa elunperin on ja minkä kokoinen remmipyörä siinä on? Tuo NAB900 remmipyörä on 66mm halkaisijaltaan. Mittari kyllä näyttää perstuntumalta oikeita suuruusluokkia, mutta vois se "samaan rahaan" olla just kohdallaankin.

[Säätäjä_setä]

Alkuperäinen kirjoittaja james_III

Sylintereitä yhdistävä putki voisi olla jarrujen tasaaja, molempia polkimia poljettaessa molemmin puolin sama paine vaikka vähä eri säädöissä olisikin. Valmetissa jotaki saman tapasta, mutta kuitenki eri ja tää vähä niinku veikkaus.

Joo, sellasta toimintaa siinä on havaittavissa kun painaa molempia polkimia. Kääntöjarrut eli poljin kerrallaan jarrutus toimii kuitenkin ilman mitään tasauksia. Nyt ei ole kunnon kuvaa, mutta polkimissa on tietenkin mekaaninen linkku millä ne saa kytkettyä yhteen.

Sylintereitä kun tutkii ulkoa päin niin muutenkin vaikea hahmottaa mitä rojua siellä on ja miten kanavat menee. Säiliöstä tuleva putki (oikealla) kun on sylinterin päässä. Työsylinterille lähtee keskeltä ja tasausputki on siellä mistä yleensä neste tulee sisään.

PS jarrunesteissä näyttää olevan myös tällainen musta laatu.

[Säätäjä_setä]

Lisää vastausta vailla olevia kysymyksiä. Penkin takana on tollanen vipu mitä ei selitetä missään kirjoissa. Olen myös kysellyt ns asiantuntijoilta saamatta mitään vastausta. Mikä tuo spaagi on?

[Säätäjä_setä]

Nyt päästään lähemmäksi offimiehen ongelmia.
Vasen kääntöpää "hikoilee" vähän. Kattelin planeettavaihteiden oljyt mitkä olivat ok. Sitten itse etuakseli. Oho siellähän on vettä enemmän kuin öljyä.
Pitää vaihtaa ja seurata "kastuuko" uudetkin öljyt. Kävin tänään ostamassa kun ei ollu hyllyssä tarpeeksi. Tohon murikkaan menee 4-litraa.

Vaihdelootassa onkin sitten 50-litraa tavaraa kun aika koittaa sen vaihtoon.

[Säätäjä_setä]

Pikku korjaus oli kaivinkaasupolkimen kunnostus. Akseli on ollu laippaan hitsattu 12mm pultti mikä menny jotenkin poikki. M12 pultti tarttee aika paljon kenkää jotta murtuu vaikka olis huonommankin hitsarin jäljiltä. Jotain outoa tossa hitsissä kyllä oli rikoin nimittäin kolme poranterää jämiä purkaessa. Murtuivat palasiksi ihan kuin porattava aine olisi ollu karkaistua tavaraa. Lopulta otin jämät pois hiomalla ja lyömällä reijän auki.

Samalla muuta pientä kaivinvipujen voitelua ja löysien pulttien kiristelyä.

[Säätäjä_setä]

Vanhan monivipuisen MF50B:n jälkeen tällanen "moderni" kone tietenkin tuntuu oudolta. Vanhaan rouvaan verrattuna tässä on muitakin herkkuja. Kiertyvä puomi ja tilttikauha. Yö muuttuu päiväksi kunhan noita oppii oikein käyttämään. Kauha on jonkun omavalmiste, mutta tuntuu toimivan ihan hyvin. Letkut vaan pitää reitittää ja kiinnittää paremmin.

[Säätäjä_setä]

Kyseltiin privaatti viestillä tosta filtteristä ja mustasta jöjöstä. Aine on kummallista. Ei ole pikeä vaikka näyttää siltä, ei ole pelkästään hienojakoista ruostettakaan. Samaa smäidää oli pumpun sihdissä, mutta se ei ollu kokonaan tukossa. Suodattimen virtaus-suunnasta. Nyt on jo tötterö paikallaan etten voi varmistaa. Näytti kuitenkin siltä, että tavara tulee siirtopumpulla suodattimen päälle, valuu filtterin läpi vesi/sakkakuppiin ja nousee sieltä keskireikää pitkin ruiskupumpulle. Filtteripati on yleisesti käytössä oleva 796-tyyppinen.

Imuputkikin oli irti hanasta ja tuli kokeiltua, että tankista tulee "vapaasti" tavaraa. Koevalutuksessa ei myöskään tullu mitään outoa kamaa. Kattellaan kauanko seuraava pati pysyy käyttökunnossa.

Voihan olla, että joskus koneen tankkiin on kaadettu jotain skeidaa. Korkki näyttäs jotenkin omavalmiste lukkokorkilta.