Puuhapajan peruslämpö, öljykattila vs. Ilmalämpöpumppu

[lepoantti]

Näiden ilppien kanssa keskustelu meinaa olla hankalaa, sellaista neutraalia mielipidettä saati tietoa vaikea saada. Ne joilla toimii ja on pelannut vuosia niin suhtautuminen liki hurmoksellista, velat on muuttuneet saataviksi ja sähkömittari pyörii väärinpäin. Sitten on toinen ääripää joiden ilppi on tuutannut varattua ja sen myötä kaikki ovat sysi paskoja.

Ajatuksena äärimäisen houkuttava ihmismielelle että 1kw=3 tai jopa enemän... Tämä siis esimerkkinä.

[Topi1982]

Eristys on kuitenkin tärkein koko tivolissa. Mulla tuossa torpassa ollut koko kuuman kesän 20-22 astetta, en oo jäähdyttäny, pitäny ovia auki turhaan. Ehkä tärkeää myös: ei oo yhtään ikkunaa talvella hukkaamassa lämpöä ja kesällä auringon lämpöä sisälle keräämässä. Upsista onhan siinä heikoimmassa lenkissä 3 muoviaukkoa, mutta onneksi auringolta suojassa.
Pumpun sisäyksikön päällä on hylly, joka vähentää tukkeutumista, kun osa pölyistä jää siihen hyllylle. Miten se alhaalla oleva laite voi lämmittää turhaan vs. ylhäällä oleva? Mie en ainakaan katon rajassa useinkaan oleskele vaan ihan lattialla. Jos termari haistelee sitä väkisinkin kuumempaa katonrajaa ja katkoo sen mukaan tehojaan on alhaalla kylmä? Lattialämmityksenkin lämpö loppupelissä sinne kattoon katoaa. Pitäiskö senkin termari panna sinne yläilmoihin? Vittumaisesti voisin kysyä, että pittääkö se lattia nostaa sinne kattoon, että ymmärtää oikein lämmittää?

[petroman]

Kannattaa harkita myös polartherm:n lämmittimiä.
Yhdessä hallissa kyseinen öljyä polttava, puhaltimella varustettu lämppäri, niin eipä ihmeitä syö öljyä. Thermostaatilla ohjattu. Ja jos haluaa äkkilämpöä, niin sitä tulee.
Kierrättää hyvin ilmaa. Palokaasut tietty menee ulos peltihormia pitkin...

[JiiPee]

Alkuperäinen kirjoittaja Jyty

Miten se alhaalla oleva laite voi lämmittää turhaan vs. ylhäällä oleva? Mie en ainakaan katon rajassa useinkaan oleskele vaan ihan lattialla. Jos termari haistelee sitä väkisinkin kuumempaa katonrajaa ja katkoo sen mukaan tehojaan on alhaalla kylmä?

Jos luit mitä kirjoitin, niin kerroin tilanteesta, jossa sisäyksikön lämpötilasäätö ei ylety riittävän alhaiseen arvoon. Jos siis pään korkeudella pöhisee lämmitin, joka pitää siinä vaikkapa +17 astetta, niin se on ainakin omaan makuun liian lämmin sekalaisiin tallihommiin. Silloin korkeammassa tilassa on katon rajassa pitkälti yli 20 astetta, joka on turhaan lämmittämistä, koska lämpövuoto rakennuksen yläpohjasta on yleensä suurin (jos ei ole suuria ikkunapintoja). Lämmin ilma kerrostuu, jos ei ole kunnon sekoittavaa puhallusta.

Jos sitten laitetaankin se +17 tuottava lämmitin ylemmäs, niin siellä katon rajassa ei ole +24, vaan vähemmän. Energiaa säästyy ja alhaalla on viilemäpi. ILPin säätimellä saa laitettua sellaisen lämpötilan, että alhaallakin on hyvä. Kunnon puhallus alaviistoon, niin ilma sekoittuu ja lämmön kerrostuminen vähenee. Jotkut laittavat korkeampii tiloihin vispilämallin tuulettimia kattoon sekoittamaan ilmaa ihan samasta syystä, ettei katonrajan ja hartiakorkeuden lämpötilaero olisi turhaan niin suuri.

Olen kokeillut tämän omalla ILPillä, jossa saa termostaatin toimimaan joko sisäyksikön tai ohjauspaneelin mittaamalla lämpötilalla. Jos noin 180cm lattiasta olevan ohjauspaneelin laittaa säätämään lämpötilaa, tekee pumppu täysillä töitä pitkät ajat ja katon rajassa on +25 astetta, koska sinne ylös se lämmin ilma kohoaa, kuten totesitkin. Tätä sanotaan kerrostumiseksi. Jos laitan ohjauksen tapahtumaan sisäyksikön lämpöanturilla, joka on siellä ylhäällä, niin siellä on +17...+18 ja alhaalla pään korkeudella on +10...+13 pakkasista riippuen. Minulle se ainakin on ollut sopiva lämpötila ja katon rajassa ei ole tarpeettoman (tuhlaavan) kuuma.

Alkuperäinen kirjoittaja Jyty

Lattialämmityksenkin lämpö loppupelissä sinne kattoon katoaa. Pitäiskö senkin termari panna sinne yläilmoihin? Vittumaisesti voisin kysyä, että pittääkö se lattia nostaa sinne kattoon, että ymmärtää oikein lämmittää?

Ihan ilman mitään v-tuiluja on pakko kysyä, onko oikeasti käytännön kokemusta ja mittaustietoa lattialämmityksestä? Kun iso lattiapinta toimii tilan lämmittimenä, on lämpöä luovuttava pinta-ala niin suuri, että tarvittava lämmittävän pinnan lämpötila jää alhaiseksi. Lattialämmityksessä lämpötilaero lattian ja ilman välillä on hyvin pieni verrattuna johonkin patteri- tai ILP-lämmitykseen, joissa lämmittimen lämpötila on huomattavasti korkeampi kuin ympäröivän ilman. Pieni lämpötilaero lämmittävän pinnan ja ilman välillä tarkoittaa samalla pientä kerrostumista. Lämpötilaero puoli metriä lattiasta ja puoli metriä katosta mitattuna ei normaalisti ole paljonkaan, ellei tila ole huomattavan korkea tai rakennuksen eristys tavallista heikompi.

[2,4TD]

Alkuperäinen kirjoittaja lepoantti

Näiden ilppien kanssa keskustelu meinaa olla hankalaa, sellaista neutraalia mielipidettä saati tietoa vaikea saada. Ne joilla toimii ja on pelannut vuosia niin suhtautuminen liki hurmoksellista, velat on muuttuneet saataviksi ja sähkömittari pyörii väärinpäin. Sitten on toinen ääripää joiden ilppi on tuutannut varattua ja sen myötä kaikki ovat sysi paskoja.

Ajatuksena äärimäisen houkuttava ihmismielelle että 1kw=3 tai jopa enemän... Tämä siis esimerkkinä.

Jep,ja sama maalämmön suhteen, parin ekan vuoden jälkeen se alkaa tuottamaan rahaa
Meillä on 10v ollut ilp, haista veen kampe asuntoon, keväällä ja syksyllä auttaa kosteutta poistamaan ja pitää ylläpitolämmön. Toki asunnossa on noita kulmia / huoneita ja se ilman leviäminen on huonompaa kuin tallissa. Talvella taas kun on pakkasjaksoja niin on ollut pois päältä meillä.
Maalämpöäkin joskus meinasin ja soittelin noihin firmoihin, 30v ammatikseni alan hommissa ja sanoin että eivät pidä myyntipuhetta vaan keskustellaan reaalipohjalta ja katsotaan tuleeko kaupat. Nykyisellä energiakulun hinnalla ei koskaan maksa maaläpö itseään mulla takaisin.

[fournier]

Talli 110m2,korkeus 4,2m. Lattialämmitys vesikiertoinen öljykattilalla. Lisäksi vesikiertopuhallin kun tarvitsee enemmän lämpöä. Peruslämpö karvan alle 10 astetta. Öljynkulutus noin 500l/v. Olen tosi tyytyväinen ollut, talli lämpöisem tuntuinen vaikka peruslämpö noinkin alhainen. Järjestelmässä kiertää glykoli.

[petroman]

Tuossa polarthermissä vielä sekin puoli, että voi lyödä vaikka kylmäksi tilan halutessaan. Ei mitään jäätyvää itse laitteessa.

[BJ-40/76]

Oulussa ei ole oikein kunnon pakkasia juuri koskaan, verrattuna n. 100 km itäänpäin.
Toki täälläkin on usein sitä -30---35 pakkasia.

Ostin pumput, siis ultimatemarketin 13 pro basic:t muistaakseni 2007.
Tässä pumpussa ei ole mitään ylimääräistä, siis esim. ylläpitolämpö puuttuu, säätöväli alkaa 16 asteesta. ja kyseessä on ns. on/off pumppu, siis ei mitään invertteriä.
Pumput maksoi kaiikkineen, siis myös alipainepumppu mittareineen tuli mukaan, 1000e kotipihaan tuotuna.

Autotalliin tuo 16 astetta on ilman muuta liikaa, joten virittelin vaihtokytkimen ja vastuksen tuolle anturille: toisessa asennossa alkuperäinen säätöalue, ja toisessa vähennettynä 10 asteella, siis alue alkaa +6 asteesta.
Tuon virittelyn seurauksena ulko yksikkö jäätyy joka talvi, joskus useamman kerran kuukaudessa, pahin keli on räntäsateet, toki jäätyy myös kovallapakkasella.
Sulatan ulkoyksikön siten, että 9 kw sähkölämmittimellä autotalliin lämpöä, ulkoyksikkö pressukääreeseen, ja jäähdyttämään tallia +6 asteeseen; taikka vaihtoehtoisesti laitan auton sisätilan lämmittimen tuonne pressukäärön sisään sulattamaan tuon ulkoyksikön.
Jos nyt olisin asentamassa noin yksinkertaisia laitteita, niin laittaisin ulkoyksikön puhaltimelle erillisen kytkimen, jolla sen saisi sammutettua manuaalisen sulatuksen aikana.
Nyt talo menossa purkuun, ja uuteen tulee maalämpöja vesitakka; ja autotalli taitaa tulevaisuudessa lämmitä myös maalämmöllä.....

Noissa lämpöpumpuissa, olipa kyse sitten ilmasta-ilmaan (ilp), ilmasta-veteen (vilp) taikka maasta veteen (mlp), niin hyötysuhte paranee, mitä pienempi on tarvittava lämpötilaero on.

Ja kaikki tietää, että lämmitystä tarvitaan sitä enemmän, mitä kylmempää on.
Maalämmössä, varsinkin porakaivossa, lämpotila heittelee vuodenaikojen mukaan vain muutaman asteen, keskiarvo varmaan pikkasen plussalla, siis esim. +1c

En jaksa alkaa kaivamaan faktaa, mutta ero on suuruusluokkaa seuraava: (toki vaikuttaa se, onko 300e paketti, vai 30 000 euron, rahalla saa ja hevosella pääsee; siis saa parempaa tekniikkaa)
Ja kyse on minun hämäristä mielikuvista, toki olen opiskellut/tutkinut tuota kylmätekniikkaa jo jonkin aikaa, siis ei kannata vetää herneitä, jos esim. hyötysuhteessa on reilukin virhe.

Siis haasteellisin on juurikin tuo Ilmasta veteen (vilp) ja vanhassa patterilämmitteisessä talossa: patteriveden pitää olla käytännössä jopa 65c, kun ulkona on kova pakkanen; esim. pyöreinä lukuina -35 astetta: siis lämpötilaero 100 c astetta.
tällöin hyötysuhde on käytännössä yksi, ja sekin sen ansiosta, että vilp:ssä on vastaavat lämmitysvastukset, kun normaalissa lämminvesivaraajassa. siis lämpö tulee suoraa sähkövastuksista.
Toki esim. syksyllä, kun ulkoilma on +10c ja ilmankosteus 100% JA ei tarvita kuin 20 asteista vettä, niin hyötysuhde voi olla todella suuri, esim. 6? Mutta silloin tarvitaan lämmitystä todella vähän, esim. 1kwh/vrk; niin säästö olisi 10 hyötysuhteella n. o,1 euroa/vrk.

Paras on maalämpöpumppu (mlp) yhdistettynä vesikiertoiseen lattialämmitykseen:
Lämpötilaero on suuruusluokkaa 30 c astetta tulipalopakkasilla, siis jos ulkona on -35 astetta pakkasta, niin kalliokaivon neste on nollassa, ja lattialämmitys tarvii n. +30 asteista vettä.
Tällöin hyötysuhde on usein suuruusluokkaa 5. (ja mitä enemmän on pakkasta, sitä enemmän tarvitaan lämpöenergiaa)

Ja vielä tuohon minun autotallin ultimaten ilp:iin: niin uskomattomalta kuin se kuulostaa; vielä -20 astetta pakkasessa sen hyötysuhde on 2, taikka pikkasen yli, kun sisälämpötila on n. 6-10 astetta!
Siis pumppu ottaa silloin pikkasen vajaa 700w ja että pumppu sammutettuna saa saman lämpötilan, pitää olla auton sisätilan lämmittimiä kaksi; ja ne ottaa saman mittarin mukaan 1400-1600 w.
Toki mittaukset on tehty halvalla schuko-pirtotulppa/rasia mittarilla, olikohan joku 30e tarjous taannoin.
Tuota mittaria vertailin paikallisen sähkölaitoksen mittariin; siis mitä lainataan asiakkaille, niin näytti muutaman prosentin tarkkuudella samaa, ja molemmat osasi laskea tehokertoimet. (nippu loistevalaisimen loistehon komp. kondensaattoreita, virta reilu amppeeri, tehoa reilu 10 w, ja sama tyhjäkäyvällä sähkömoottorilla)

Ja sitten tuo kuivatus: kosteus pitää saada hallista ulos, tavalla taikka toisella.
Ja jos hallissa on lämmitin, joka käyttää jotain polttoainetta, esim. nestekaasu, diesel; ja siitä ei ole "savupiippua/pakoputkea" ulos, niin se toimii ilmankostuttimena! siis jokainen gramma, joka poltetaan huoneilmassa, lisää vettä tilaan kosteiden pakokaasujen muodossa.

[RIPAX]

Taidan ilppiin kallistua itekki,meillä on ollu tölliä lämmittämässä ilp ja kWh mittarin perusteella 30-40% sähkön kulutus pieneni ilpin hankinnan myötä,ja ennen lämpöä lykättiin sähköpattereilla. Tölli on n.80 neliöö ja normaalia korkeampi kun on harjalle asti auki. Takka on myös ja käytetään ahkerasti ja sauna kerran viikossa ja puilla. Se ilp toimii hyvänä lisänä muille lämmön lähteille koska se haistelee sisäyksikön naamassa olevalla anturilla(laser) ja puhaltaa sinne lämpöä missä on kylmä ja lämmittämätöntä sinne missä on kuumaa,ilma sekoittuu hyvin. Se anturi ei siis haistele lämpöä kuten kainaloon laitettava kuumemittari vaan on laser tyyppinen ja haistelee monen metrin päästä ja olikohan yhdeksästä vai useammasta kohtaa,ja softan pätkän ohjaamana sit hönkäilee niin et sais kuumat ja kylmät sotkettua,pömpelin puhallin ei tosin pysty puhaltamaan itsensä yläpuolelle joten yläkertaan sekoitusvaikutus ei oikein yllä,lämpöä on yläkerran takanurkassa joku pari astetta enemmän talvella ja kesällä. Pömpelistä kauimpana on makuuhuone ja sen takanurkassa käytetään kovilla pakkasilla patteria lisänä,toki kylppärissä on lattialämmitys. Normaalisti pattereita ei tarvita. Kesällä ilp poistaa hyvin kosteutta,mikään muu ei oikein poista. Omaa ateljeetani(autotalli)n.40m2 lämmitän 500W koiran koppi patterilla ja lämpö on n.5 astetta,kovilla pakkasilla joutuu laittaa toisen patterin. Asennus lämpöön pääsee sähköpuhaltimella 3kW noin puolessa tunnissa,ongelma on talvisin kun ajaa lumisen auton sisälle,silloin on kosteutta ihan vitusti ja joutuu pitää ilmanvaihtoa suurella kun muuten ruostuu. Tällöin menee sähköä paljon,nykyään on kaasulämppäri joka on toki tehokas mutta vaatii ilmanvaihtoa koska tuottaa kosteutta,maalaus hommissa ei kosania voi käyttää. Noin yleensä sanoisin et se ilp on paras,ei se lämpö ilmaiseksi tuu silläkään mut muuten sopiva. Nykyäänhän ei alle 100 neliön taloon laiteta maaämpöä kun ei kannata,trendi on nyt "ilmasta veteen" tyyppiset eli vesikierto lattia lämmitys joka ottaa kuumat ilmalämpöpumpusta. Löpön huono puoli on hinta,halvin se ei ainkaan ole,halvin on useinkin klapi tai pelletti ne ei vaan oo kovin käteviä tai helppoja. Sähkökin on kallista ja kaukolämpöö ei oo, joten ilp on loppujen lopuksi paras,siihen isolöpö tai kaasu poltin avuksi jos tarvii äkkiä lämpöä nostaa. Jos nyt rakentaisin isomman tallin ni varaisin kopperon kattilaa ja varaajaa varten,siihen klapikattila,sen lisäksi tavallinen ilp jolla pidettäs nimellislämpö ja ilman kuivatus tarvittaessa. jos halvalla sais ni kombikattila jossa vois polttaa puuta tai jäteöljyä. Jostain ST1 tai jonku sivuillahan oli paljon tietoo paljonko lämmön tuottaminen milläki maksaa ja LVI insinöörin ku löydät jostain uhriksi niin nehän nehän ynnäilee näitä ihan työkseen,itsekin sain konsultaatiota edm. ammatin harjoittajalta.

[Topi1982]

Kokemuksia lattialämmöstä.
1. Vesikiertoinen kaukolämmöllä 2 kerroksinen talo. Teinköhän liian paksun laatan, kun reagoi liian hitaasti ulkolämpötilan vaihteluihin. Ei ollu viihtyisää asumista, tosin ohjaukset ei ollu nykytasoa.
2. Vesikiertoinen maalämpöpumpulla. Samoja vaivoja kuin edellä. Onneksi lämmönjakohuone oli tallirakennuksessa äänekkyytensä takia. Porakaivo oli 90m syvä ja osui vesisuoneen, joten hyötysuhteen luulisi olleen hyvän.
3. Nykyinen asunto yösähköllä lattia ja lisänä 2 lämpöpumppua, 245m2 talo ja 80m2 talli lattialämpö (käytössä vain tosi pakkasilla, jos pittää lattialla makkailla) ja pumppu. 2017 sähkö maksoi n.250€/kk ja poltin 5-10m3 halkoja. Keskellä taloa on 3 tonnia vuolukiveä, jota on "pakko" lämmittää tai se alkaa jäähdyttämään torppaa. Antaahan se miellyttävää lämpöä. Näillä kuluilla menis aika kauan esim. maalämmön kuoletuksessa.

Mittailutuloksia ei ole esittää, lämmityksen peruste on ollu asuinmukavuus eikä luvut.

Lämpöpumpun asennuskorkeus on mielestäni oltava mahdollisimman alhaalla. Miksi veisin sen yläilmoihin, kun lämpöä alhaalla tarvitaan? Jos se "kuumuus" siellä ylhäällä askarruttaa, pittää puhallella sitä alas tai viedä sinne termostaatti jolloin saa varmasti "väärän" lämpötilan alas.

Tallissa on hyvät eristeet. Esim. katto 6cm pelti-villa-pelti janka päällä 30cm puhallusvillaa ja ei kiinnosta jahkailut mahdollisista kastepisteistä, joita ei oo pellin yläpintaan ilmestyny.

[tapsa4x4]

Alkuperäinen kirjoittaja petroman

Tuossa polarthermissä vielä sekin puoli, että voi lyödä vaikka kylmäksi tilan halutessaan. Ei mitään jäätyvää itse laitteessa.

Näinpä ja ilman kuivaa hiton nopeasti. Mulla se taivaan vanha pikkunen polarin ilmakattila. Vaikka oli pakkasella talli niin 15min kattila täysillä niin on reilusti tallissa lämmintä. Jos maalaa jotain niin lämmön pystyy nostamaan mun tallissa 15asteen pakkasella yli 30astetta sisä lämmöksi kun autoa kuivatettiin. Mut öljyä kyllä menee silloin.

Nopea helppo suht halpa yksinkertainen ja vähän tilaa vievä laite

[offroadjouni]

Tässä vielä referenssitietoja omasta lämpöpumpulla lämpiävästä 100 m2, 450 cm korkeasta tallista. Liukuva 12 kk sähkön kulutus lämmitykseen on nyt 2544 kWh eli ~260 euroa vuodessa. Sisälämpö on n. 17 astetta ja lämmitys tapahtuu VILPillä joka lämmittää lattiassa kiertävää vettä. Pidän pumpulla vakiolämpöä, joten kovilla pakkasilla sisälämpö laskeen parisen astetta.

Tallin ilmavuodot, eristeet yms. tietysti vaikuttaa lämmön tarpeeseen joten joka talli on erilainen. Roilottamisessa ei tietenkään ole mitään järkeä tallin lattiaan, mutta ILPillä ilman lämmitys tapahtuu about samalla COPilla verrattuna tuohon minun konfiguraatioon. Mielestäni lämpöpumppujen helppous ja kustannustehokkuus on kuitenkin niin iso etu että en nää puu- tai öljylämmitystä järkeväksi ainakan jos tallissa ei satu jo valmiiksi olemaan pattereita.

[tekniikkamies]

Itse ajattelisin puuhapajan lämmitystä siitä näkökulmasta, että sen voi antaa huilia kylmimmät ilmat ellei kyseessä ole joku täysin ammattiluokan puuhapaja, jossa joka arkipäivä töitä.

Jos puuhapajaan roudaa vaikka vanhan puukiukaan ja 9 kilowatin sähköpuhaltimen, ne on melkeen ilmaiset. Toisaalta jos talo on lähellä, puuhapajan yhteydessä voi olla tarpeeksi suuri puukattila, jolla voisi myös taloa lämmitellä silloin kun lämmön tarve suurinta.

Puuhapajan sisällä voi olla joku paremmin eristetty pikku koppi jos on sellaisia välineitä, jotka ei kestä kylmää.

[lepoantti]

Alkuperäinen kirjoittaja fournier

Talli 110m2,korkeus 4,2m. Lattialämmitys vesikiertoinen öljykattilalla. Lisäksi vesikiertopuhallin kun tarvitsee enemmän lämpöä. Peruslämpö karvan alle 10 astetta. Öljynkulutus noin 500l/v. Olen tosi tyytyväinen ollut, talli lämpöisem tuntuinen vaikka peruslämpö noinkin alhainen. Järjestelmässä kiertää glykoli.

Tässä hyvä konkreettinen esimerkki. Kyllä lattialämmitysputkisto olis kova juttu mutta en lähde roilottamaan 130m2 lattiaa ja tai toisaalta tekmään uutta pintavalua, vaikka lattialämmitys on aivan loistava tallissa.

Jatketaan vaan keskustelua, tunteisiin ei kannata antaa tällaisen aiheen alkaa menemään vaikka tietäisikin kaikesta kaiken ja joku esittää erilaisen näkemyksen.

Puunpolttaminen olisi hieno ja terapeuttinen asia, sitä saisimme pojan kanssa molemmat työpaikoiltamme ihan hyviä määriä. Siinä on vaan se että mihin varata lämpö ja kuka lämmittää yöllä jolloin pakkanen on usein kireimmillään. Kun ei ole kivitalo niin lämpöä ei paljon varaudu rakenteisiin.

Ilppi on varmasti hyvä, mutta kaikesta huolimatta tekniikan herkkyys epäilyttää. No, elämä on täynnä valintoja ja kaikki maksaa

[jmk]

Jos puuta on tarjolla niin Airhot ilmalämmitin

[RIPAX]

Alkuperäinen kirjoittaja lepoantti

Tässä hyvä konkreettinen esimerkki. Kyllä lattialämmitysputkisto olis kova juttu mutta en lähde roilottamaan 130m2 lattiaa ja tai toisaalta tekmään uutta pintavalua, vaikka lattialämmitys on aivan loistava tallissa.

Jatketaan vaan keskustelua, tunteisiin ei kannata antaa tällaisen aiheen alkaa menemään vaikka tietäisikin kaikesta kaiken ja joku esittää erilaisen näkemyksen.

Puunpolttaminen olisi hieno ja terapeuttinen asia, sitä saisimme pojan kanssa molemmat työpaikoiltamme ihan hyviä määriä. Siinä on vaan se että mihin varata lämpö ja kuka lämmittää yöllä jolloin pakkanen on usein kireimmillään. Kun ei ole kivitalo niin lämpöä ei paljon varaudu rakenteisiin.

Ilppi on varmasti hyvä, mutta kaikesta huolimatta tekniikan herkkyys epäilyttää. No, elämä on täynnä valintoja ja kaikki maksaa

Sitä lämpöä voi varata varaajaan,eli yksinkertaistettuna paksusta plootusta mankeloit 2 kuution pöntön ja eristät sen hyvin,pajalla ollessasi heittelet klapia pönttöön ja se 2 kuutiota lämpee ja hohkaa paripäivää. Noista ilpeistä sen verran et takuutahan niissä on vuosiakin ja meilläkin on Mitsu joka on toiminut vajaa kymmenen vuotta ilman yhtäkään toiminta häiriötä. Mun mielestä yks tärkee seikka on sekin et nimellis lämpö ja pajotus lämpö pitää olla nopeasti valittavisssa ettei tarvi pajaa lämmittää sillon ku siel ei olla ja sit taas nopeesti ku innostus iskee.