Mikä vituttaa 2018

[perkei]

Alkuperäinen kirjoittaja Mutis

Sama homma.

Toinen homma mikä vähän vituttaa, niin auto ei mennyt tänään katsastuksesta läpi. Mut sinänsä ihan positiivinen kokemus. Tosi kätevää tuollainen tienvarsikatsastus. Ei mitään ylimääräisiä mittailuja vaan ihan papereista osasivat neuvoa, että ajeleppa kotiin ja jälkitarkastus sitten ensitilassa. Vähän kallis se toki oli, mut kaipa siitä kustannuksia tulee palvelun tarjoajalle, kun kaksi äijää ja autossakin aika paljon valoja.

No mut pääasia, että kuski meni katsastuksesta läpi.
Sitte jäi kiinnostamaan, että oliko maastoajoneuvo ja mikäs siinä mätti; renkaat vai oliko leima vanha tai veroissa rästejä vai mikäs?

[Mutis]

Alkuperäinen kirjoittaja perkei

No mut pääasia, että kuski meni katsastuksesta läpi.
Sitte jäi kiinnostamaan, että oliko maastoajoneuvo ja mikäs siinä mätti; renkaat vai oliko leima vanha tai veroissa rästejä vai mikäs?

Siinä mielessä maastoauto, että sen voisi hyvillä mielin käydä upottamassa suohon. Eli Renault.
Eikä sen suurempaa draamaa kuin leima muutaman viikon myöhässä.

[kenppi]

Vaimon sukulaiset. Olipahan viimeset juhlat mihin osallistun. Vittu mitä paskanjauhantaa taas vaihteeksi, eikä edes osata päin näköä asioista puhua kun vaan länkytetään muille jälkikäteen.

[AVRO]

Kikkailu kentän ajoportilla aamulla. Tänään palo päreet kun oli jotenkin kalsongit menny väärinpäin jo lähtiessä, ja sit 06:45 on joku torvi (kulkuluvaton) portilla soittelemassa -> tukkii koko ajoväylän. Olin neljäntenä, ja kun parin minuutin odottelun jälkeen ei ruvennu tapahtumaan mitään niin marssin varsin topakasti kysymään että "mitähän v*ttua, tossa on jo kohta kymmenen autollista ihmisiä töihin menossa ja täällä tukitaan väylä?"
Taksi oli siinä ihmettelemässä, kyytiläinen oli tulossa kentälle ja pitäis päästä. Meinasin että sitä ei voida tehdä, ja samalla tajusin että se kyytiläinen on yks meidän "tähdistä". Nappasin liukuoven auki ja sanoin et nyt ulos, maksat taksin ja hyppäät kyytiin et tästä päästään.

Yllätyin itekkin miten olin äreenä, mutta tohonaikaan aamulla jos joutuu jonku jurpon takana jumittamaan kun on kiire aamukahville... Mun kyydissä ollu asentajalikkakin kysyi kun hyppäsin kotteroon takas, are you mad? Meinasin että yes, i am.

Toi on kyllä verenpainetta nostattava porttisysteemi, siitä pääsee kortin kanssa mutta jos ei ole lupia niin pitää soittaa sille joka sua odottaa jne jne... hullusti vaan se luuri laitettu siihen samaan tolppaan jossa korttipiipparikin. Isot kyltit että aja sivuun jos ei ole lupia!

Just kun viimevuoden tuskailu loppu, kun ei tarvi tulla kasilta jolloin Ryanairin molopäät tukkii koko kadunpätkän vastaavalla tavalla.(niillä kun ei ole kiinteitä lupia, kiitos ton p*skafirman joka ei vaan halua maksaa mistään) Nyt on ollu useampana aamuna taas jotain kortittomia ja lukutaidottomia.

Noo, kahvikupin kun sai käsiin niin heti helpotti.

[H&K]

Pitkäaikainen metsäkaveri ja perheenjäsen, Ronja- koira, lopetettiin tänään lähes 14v iässä nisäkekasvaimen takia. Odotettavissa tämä on ollut mutta silti olo oudon tyhjä, ja mielensä tässä pahottaa kun uskollinen rapsutettava puuttuu tuosta viereltä.

[FinnDRZ]

Osanotot, tiedän miltä tuntuu kun laskee käden alas ja luulee että siinä on joku odottamassa rapsutusta...
Mutta nyt ei ikä paina ja on kevyt juosta muitten kanssa.

[Micco]

Tiedän miltä susta tuntuu. Aina yhtä kurja homma. Jaksamisia.

Omista ketutuksista tällä hetkellä pahin on tallivuokrasopimuksen päättyminen, odotettavissa oleva asiahan se oli mut silti se tuli yllättäen.
Kauhun sekaisin tunnelmin odotan tulevaa muuttoa (mikäli uus paikka keksitään jostain), kuus jantteria toistakymmentä vuotta ollu samassa tallissa...eli tavaraa on kertynyt.

[wikke]

Alkuperäinen kirjoittaja H&K

Pitkäaikainen metsäkaveri ja perheenjäsen, Ronja- koira, lopetettiin tänään lähes 14v iässä nisäkekasvaimen takia. Odotettavissa tämä on ollut mutta silti olo oudon tyhjä, ja mielensä tässä pahottaa kun uskollinen rapsutettava puuttuu tuosta viereltä.

Se tyhjyyden olo on oikeasti aika käsittämätön kun kaverin kanssa on pitkän pätkää elämäänsä kaikessa jakanut. Eilen lihoja leikatessa ajatuksissani kalvoja pienin paistamista varten vanhasta tottumuksesta, puolisko ne biojäteastiaan kipatessaan totesi "Olisi se niitä kyllä arvostanut..." Kaveri läksi elokuussa viidentoista vuoden yhteisen taipaleen jälkeen...