KULMAKORVESSA AJOPÄIVÄ 2.7. KLO 10-17

[ImacInnes]

Lämmintä, aurinkoa, hikeä, paarmoja riitti Kulman maastossa tällä kertaa.

Tein aluksi hieman lisää siirtymää kaatamalla pari kuusta vanhalta reitiltä ja pätkin ne reitin peheimpään kohtaan.
Kumpaakin päähän tuli vielä SIIRTYMÄ merkit.

Jeepin kohdalta on pari kuusta poistettu ja koivuun SIIRTYMÄ kyltti laitettu siirtymän kumpaankin päähän.


Toinen pää.


Kiipeily kalliolla kohtasin maastoautoja.


Jouni oli niin nopia että meinas keretä kuvasta pois noustessaan?


Valkonen XJ nousi kanssa hienosti.


Itekin koitin tuosta vaan, ei katupaineilla pitoa ollut, suti vaan. Ihan tyhmä mäki! ja jatkoin matkaa takamaastoon.

Takamaastoon rupesin tekemään hieman haasteellisempaa reittiä joka kiemurtelee ylös alas kallion reunaa, vaan jättipaarmojen laivueet, kuumuus ja äänisahan kiukuttelu lopetti tekemisen heti alkuunsa.

Vino lasku ja nousukohta, alla iso petäjä ja kivi tekemässä lisä haastetta.


Sama kohta ja nyt ylöspäin.



En päässyt ajamalla ylös joten vinssiillä hieman avitin. Kalliolla on aavistuksen ohuita ja irtonaisia puita vinsaamiseen?
Oliskohan jo pitänyt paineita laskea?



Päätinkin sitten ajella hiljakseen ympäri ämpäri kohti nuotiota jonne pästyäni muut AJOLISTALLA OLLEET olivatkinjo poistuneet ja makkaran paistamisen ja HYVÄN LETUN syönnin jälkeen minäkin poistuin paikalta.
Mukavaa oli eikä mitään edes hajonnut vaikka apumiehen peili muljahteli yhtä puuta vasten ja etupää piti edelleen hirveetä pauketta ja kolinaa.

Kotiin lähtiessäni kävin vielä jalan kattelemassa Wranglerin mutakuopan möyrintä jälkiä.

PIKKASEN pisti ärsyttämään kun mutakuopan vierestä oli ajettu mönkkärillä pikku puut nurin ja nyt näiden puiden latvat olivat ruoskina reitillä???

Kiitos ja kumarrus kaikille päivään vaikuttaneille.

t. Ismo Ämmä