Perusideana tuossa leikkaus-särmäys-toimituksessa on, että asennettaessa on hieman pelivaraa. Juttu juontaa juurensa alunperin BJ:n panssarista, joka on kooltaa huomattavasti suurempi ja hitsattavat saumat pidemmät. BJ:n panssarin saa siten paremmin istumaan paikoilleen, kun sovittaa sen ensin rungolle ja hitsaa sovituksen jälkeen.
LJ:n panssarin kanssa on sama juttu vaikka se on huomattavasti pienempi mutta kun siinä on myös pitkät saumat. Itse hitsasin yhden LJ:n panssarin sovittamatta ilman jigiä 1 millin liian kapeaksi...
Tämä Suzukin pienempi panssari on taas sovitukseltaan ja mitoiltaan "helpompi" kuin Toyojen panssarit, joten sen voi kyllä hitsata valmiiksi.
Me ollaan tehty panssarit tähän asti tehty aina yksiosaisesta levystä, joka on muotoonsa särmätty - eli periaatteessa vain avoimet kulmasärmät hitsataan kiinni.
Asennus ei sitten yleensä suju "heittämällä paikoilleen", kuten nykyään melkein joka paikassa väitetään (tosin kaikkihan on suhteellista). Esim. tuossa SJ 413 joutuu hieman modifioimaan poikittaispalkin päätä saadakseen panssarin ihanteellisesti paikoilleen - toinen vaihtoehto olis loveta panssaria mutta silloin menetetään panssarin suora liukupinta. 410:ssä tilanne lienee hieman helpompi. Niin ja sit kannattaa muistaa holkittaa rungon kiinnitysreiät.
Periaatteessa on kyl mahdollista saada panssari alle vaikka asennettuna.
|
13.02.2005, 07:56
Samanlaisia viestiketjuja
Threaded Mode