Hoojiin pitkä ehostus

[KAS]

No kappas vaan luulin tämän jo poistuneen offipiireistä Kuusakosken kainoon käsittelyyn mutta vielä mitä HJ sieltä on tulossa takasin keimeihin. Hienoa.

Kyllä nyt jo kelpaa kun on kasaamisvaiheessa.

Pistetään seurantaan.

https://www.youtube.com/watch?v=gVB7GFWAhHc


https://www.youtube.com/watch?v=ODhTTfQezPo

[Vilbo]

Joo tuli noita vanhoja videoita kateltua ja kyllähän se taka-akseli taisi olla turhan jyrkässä kulmassa kerta tuon takakardaanin taaempi ristikko naputti kuuluvasti. Taisit KAS siitä mainitakin kun kävin pirssin hakemassa. Mutta tulee tuo uusikin akseliputki tulee laitettua "ylikulmaan" että olisi kardaanilla joku mahdollisuus välttyä kiviltä, tosin pitää kulmamitalla vähän katella että ristikot sattuu paremmin samoihin kulmiin. Tuossa korkeudessa kun se jää ikävästi runkopalkkien ja tulevan pohjapanssarin alta näkyviin. Ja apukierrejousi tuohon trussin päälle.

[Vilbo]

Taka-akselin tilanne näyttää nyt tälläiseltä.



Takajarruiksi laitoin HJ:n etulevyt ja HDJ:n takasatulat. Pinnapulteiksi etupään pultit ja vanhoista rummuista leikatut levyt navan ja vanteen väliin. Jarrusatulan adapterit tuli tehtyä pulteilla kiinnitettäviksi ja niiten tekemisessä oli niin paljon hommaa että suosiolla olisi kannattanut hitsata korvakkeet suoraan akseliputkeen.

Etuakselin korjaaminenkaan ei mennyt ihan kuin Stromsössä. Molemmilla puolin oli pronssiholkit leikanneet kiinni murroksiin. Molemmat murrokset niin jumissa ettei niitä meinannut saada purettua ollenkaan. Toinen alla olleista murroksista ja varamurros olivat kuitenkin NTN:n valmistamia joten niistä sai elvytettyä hyvät varamurrokset hiomalla pois pahimmat jäysteet ja piparin reunojen murtumat.

Kasausta varten hainkin sitten Motonetistä tarvikemurrokset mallia ODM eli "halvat" kiinalaiset. Noista mittailin maljan kuulauran kohdalta seinämävahvuudeksi 8mm ja maljan ulkohalkaisijaksi 91mm eli siitä kohdin nuo tuskin antautuvat. Mutta verrattuna japanilaisiin oli näiden kiinalaisten piparin puolelta ohennettu seinämävahvuutta.

Sama resepti näillekin ennen asennusta ja sisäänajoa. Eli murrokset auki, työstökoneen jäljiltä jääneet särmät ja purseet pois, pahimpien hiusmurtumille alttiiden kulmien pyöristys sekä piparin vetarin poorien kuulauran kohdalla olevan murtuma-alttiin reunan työstö.



Edit. Eipä tullut otettua kuvaa työstetystä nivelestä, katsotaan sitten kun jos tuo ratkeaa.

Kuulaurien reunatkin tuli pyöristettyä jotta kuulille ei jää kovasti vääntäessä ja maljan/piparin joustaessa aivan yhtä pahasti leikkaavaa reunaa, joitain murroksia kun on hajonut kuulien haljettua. Tuskin tuo piparikaan antautuu niin herkästi kun ei jää yhtä suuria pisterasituksia lohkaisemaan paloja jotka tietysti ovat vähemmän toivottuja elementtejä nivelessä. Näille päätin vielä tehdä varmuuden vuoksi päästökäsittelyn laittamalla osat kuulia lukuunottamatta uuniin 200 asteeseen paistumaan muutamaksi tunniksi.

Tuollaisella käsittelylä sain sekä nuo vanhat että uudet murrokset herkisteltyä niin etteivät kaittaneet penkissä kokeiltaessa. Noihin tarvikkeisiin tuli järkyttävän suuri parannus kerta ennen viilailuja ja ilman rasvaa nuo kanitti niin pahasti että lisää voimaa antamalla ne vain jumiutuivat entistä pahemmin. Varmasti menisi jotain rikki jos voima tulisi moottorista.

[Vilbo]

Etuakseli asettui jousien alle. Iskarit ja kardaanitkin paikoillaan pienen väsäämisen jälkeen. Etummaisen tuplaristikkoa joutui hieman dremelillä avartamaan. Kohta on pakko siirtyä kopan kimppuun kun ei tuossa rungossa nyt putkien ja letkujen vetämistä kummempaa hommaa tunnu olevan eikä traction bareja viitsi sovittaa ennenkuin on kunnolla massaa päällä.

[Vilbo]

Homma taas edistyi jonnin verran ja rungolle ei enää ihan mahdottomia temppuja pysty tekemään. Taka-akselin lisäjouselle lautanen vielä ja ehkä takapään pohjaanlyöntikumien kiinnikkeet uusiksi.

Noilla labsin ohjausvarsilla näyttää muodostuvan sisäänjoustoa eniten rajoittavaksi tekijäksi öljypohja. Eli öljytilaa pitää pienentää leikkaamalla pohjan etuosasta viitisen senttiä jotta raidetanko mahtuu nousemaan öljypohjan panssaria korkeammalle. Tällä saa sitten ehkä 30mm lisää sisäänjoustoa etuakselille ennenkuin päänorrasta loppuu pelivarat.

[Vilbo]

Kysymys kuuluukin. Mahtuuko tuota öljypohjaksikin kutsuttua saavia pienentämään etureunastaan ilman että öljypumpun imusihdille pitää tehdä temppuja? En nyt tähän hätään ole löytänyt kuvaa tuon 2H moottorin alapuolelta ilman öljypohjaa...!?

[Vilbo]

Projekti etenee. Kopassa onkin sitten taas vähemmän yllättäen ruostehommia. Suurempi yllätys oli se että lattiassa ei ollut yhtä isompaa paikkaa lukuunottamatta mitään moitittavaa. Helmat, siis taka ja etuhelmat sekä kyljet taasen täytyy rakentaa kokonaan uusiksi. Palkkihelma kyllä on kestänyt mutta kaikki siinä ympärillä pitää tehdä uusiksi. No pääseepähän tekemään kestävän kopan kun käytännössä koko alareuna tulee rakennettua kerralla vahvaksi. Kattohan ei vielä tietysti pidä vettä, mutta se jääköön myöhemmäksi murheeksi kun työjärjestys tähän mennessä on ollut alhaalta ylöspäin.

Kopan pohjasta tuli otettua massat pois ja jotain ratkenneita pistehitsejä piti korvata saumalla. Meinasin että tässä samalla vaivalla voisi tuota koppaa hiukan jäykistellä hitsaamalla sopivista kohdista pitkällä saumalla, mutta tuon lattian alapuolella ei sinänsä ole juurikaan potentiaalia vahvistuksille kun kiertojäykkyys tulee kuitenkin reunoista.





Pohjaan tuli siis massojen sijaan seuraavanlainen käsittely: Kaksi kerrosta Temamastic PM 100 2k epoksimaalia pohjaksi ja ruostesuojaksi. Kulutuskestävyyttä tuomaan pari kerrosta Temadur 20 2k polyuretaanimaalia. Ruiskulla maalaamiseen meni kokonaisuudessaan työaikaa pari tuntia, mutta massojen poistaminen vei kaksi täyttä päivää. Nyt ensi alkuun en aikonut pistää tuohon kopan pohjaan minkäänlaista suojamassaa vaan sopiviin paikkoihin sivelen pensselillä vielä paksun kerroksen tuota pu-maalia ja lokareihin sitten jokin kiveniskumassa maalien päälle.

Pohjan kuivuttua nousi koppakin vihdoin rungon päälle. Sen verran haperossa kunnossa nuo kopan reunat etten niitä viitsinyt sen kummemmin työstää ennenkuin koppa on tuettuna runkoon jotta pysyy edes jotenkuten muodossaan kun leikkaa helmoja auki. Ja onhan tuo aina kiva motivaatiolisä kun viimeksi vuosi sitten ollut kuskin penkki istuttavissa.