Hoojiin pitkä ehostus

[Vilbo]

Yhden kesäkuukauden illathan sitä sitten sai lopulta runkoa leikellä, paikkailla, paikata lisää ja mallailla uusia korvakkeita, poikkitukia, peräosaa rakentaa uusiksi ja rahaa palamaan että ei tuota voi suositella muuten kuin harrastamisen ilosta.

Työn laatustandardeina on ollut "määrä korvaa laadun" ja "pääasia on että se kestää". Toisin sanoen melko karua jälkeä ja harjoittelun puolelle on pääosin mennyt. Ammattihitsarilla toki tuli nuo runkopalkkien korjauspalat hitsattua ja itse sitten sai harjoitella vähemmän kriittisillä saumoilla.





Lähestulkoon valmiiksi tuo runko muodostui vuodenvaihteessa ja runko kävi Tikkakosken Tikkapinnalla puhalluksessa sekä maalauksessa.

[lepa77]

kylläpä tulee hyväaika helposti se mopo rupee keuliitsemppiä rojektiin

[savustin]

Meillä on muuten samanlaiset rojektit ja lähes samassa jamassa

[Ruottala.]

Hieno rojekti kertomus hyvillä kuvilla! Näitä kun viitsisi itsekkin tehdä. Peukkua rojektille! Hoojii-rojekteja seuraa enemmän kuin mielellään...

[Vilbo]

Noilla Creepyillä kun tuli pari talvea rullattua niin tuli opittua vähintään riittävän ennakoiva ajotyyli. Jarrujen henki näytti kuitenkin hävinneen vuosien varrella ja kun kesäkuivallakin täytyi jarrutusmatkat miettiä turhaan ennakoiden, päätin luopua kokonaan noista alkuperäisistä rumpujarruista. Siispä pitkän pähkäilyn ja metsästyksen jälkeen päädyin tilaamaan parin Hodarin takajarrukaliipereita ja uudet HJ:n jarrulevyt joka nurkkaan. Etujarrutkin olivat niin rapeassa kunnossa että samaan konkurssiin sitten nekin meni uusiksi.

Siispä Milnerin setäsille tilausta vetämään ja uuden rakennussarjan palikoita hypistelemään.



Jarrulevyjen keskireikää piti hiukan sorvata jotta upotus takanapojen taakse onnistuu. Seuraavaksi pitää ryhtyä sovitepalojen kyhäilyyn. Plasmallako jengi on näitä kappaleita tehnyt? On meinaan melkoinen urakka rälläkällä toteuttaa neljä tuollaista adapteria, eli yksi jolla jarrusatulan keskitys levyyn nähden kohdalleen ja toinen jolla saa satulan kiinni tähän edelliseen kappaleeseen sekä akseliin.

[Rokkis]

Alakaako kasaantumaan jo?

[Vilbo]

Hieman taas projekti edennyt. Alkaa tekniikkapaketti olla paikoillaan rungon päällä ja runkokin jousillaan.



Pikkasen tuli innostuttua ja nyhrättyä uusia riipukkeita lehtijousille. Kun kaupasta ei mukamas saanut riittävän hyvää ja OME:n riiput rasvattavine tappeineen olisi muutenkin maksaneet hunajaa. Siispä tuli tämmöiset värkättyä molempiin päihin. taakse taisi pulttien reikäväliksi muodostua 90mm ja eteen 89mm. Jospa se woblaus häviäisi noiden, uusien etupään puslien ja ehjien tappien avulla.



Neliveto tuppasi pomppimaan pois päältä jossei pitänyt kepistä kiinni, joten Kouvolasta tuli haettua varaosajakolaatikko josta siirtyi autoon etuvedon akselitumppi ja uusi kytkentäholkki. Ja koska nyt oli varaosia yhden laatikon verran, otin vapauden parantaa japanilaisen insinöörin työtä ja avarsin kytkentähaarukan pidätinkuulan lovea siten että kytkentäholkki siirtyy hiukan alle millin verran pidemmälle etuvedon lukkohammastukseen kuin alunperin. Eikä holkki vielä pohjannut! Samalla laitoin prikat sekä välityksen että vetotavan pidätinkuulan jousien alle ettei enää ainakaan pitäisi pomppia pois ajon aikana.

Hidasta takavetoa aloin jostain syystä kaipailemaan ja tuplakeppejä hahmottelin joilla moisen toteuttaisi. Mutta kun tuota jakolodjun keppiä ihmettelin yhden kaljatölkin ajan niin lopputulemana syntyi n. 5 sekunnissa lukkopihdeillä tämmöinen toteutus.




Eniten harmaita hiuksia on kuitenkin aiheuttanut taka-akseli. Tarkemmin sanoen taka-akselin kuori. Järjestään näyttää saatavilla olevat banjot olevan mutkalla ja eri asteisesti korroosiovaurioista kärsineitä. Tällä hetkellä tallissa makaa kolme kuorta joista viimeisin, (kiitos Rokkikselle!) on käyttökelpoisin. Mutkalle näistä kaksi ovat taipuneet mitä ilmeisimmin huonosti hitsatun traction barin takia, vissiin pitäisi tuohon akselin keskelle hitsattavat saumat lämpökäsitellä jos haluaa pitää rakenteen edes jotenkuten alkuperäisen jäykkyisenä. Tässä viimeisimmässä akselissa arveluttaa vain tuo alkuperäisen jousitelineen alta hävinnyt materiaali. Periaatteessa tuon pitäisi olla riittävän luja, mutta mitäs konkarit sanovat tuommoisen ruostevaurion vaikutuksesta akseliputken kestävyyteen?



Huonosta kuvasta näkyy akselin alapintaan syöpynyt kuoppa, n. 2mm on tuolla noin neljän neliösentin alueella lähtenyt seinämävahvuutta. Trussikin on tarkoitus tuohon laittaa, eli mistäs tuo akseli sitten seuraavaksi antautuu, ratkeaako jousen alta vai meneekö jo jotain aivan muuta...?