Uutta lakkaa vanhan päälle huonekalussa.

[wikke]

Eli olisi seuraavanlainen ongelma kun tuo puoliso leikkinyt useamman vuoden Cherlokkia etsiessään Hilja mummin kannellista kirjoituspöytää (tai mikä toimisto senkki onkaan?) jonka lapsuudestaan milloin mistäkin muistaa. Ja nyt ikävä kyllä onnistui jäljittämään sen seikkailijan sijainnin faijansa uuden vaimon pojan kaverin autotalliin, ja eilen sen himaan sitten retuutti. Silkkaa energiajätettähän tuo, mutta kun... Kaksi jalkaa naulauskulmilla "kiinni", laatikot korjattu liimaamalla ne aivan päin vittua etteivät istu eikä pohjalevyt pysy kiinni, viilut repsottaa etc. Nämä eivät se ongelma, vaan se että lakka karseassa kunnossa ja osin kokonaan pois. Tai ei se ongelma olisi muuten mutta viilu niin ohutta että ei onnistu kaikkea hiomaan pois sen puhkeamatta, ja asiaa ei yhtään helpota että ilmeisesti tämä "konservaattori" joka sitä on restauroinut, on myös lakkailut sitä. Tai joku muu kyseisen kalun 20 vuoden kummallisten seikkailujen aikana Hiljasta ajan jätettyä. Nitromossi irrottaisi viilun liimatkin.

Eli: Voisikohan vesiohenteisella huonekalulakalla vetää nitroselluloosalakan (lie se alkuperäinen?) ja jonkun modernin lakan yhdistelmän päälle? "Kunnon lakassa" riskinä varmaankin kiehuminen.

[-MaTTi-]

Polta se.

[wikke]

Alkuperäinen kirjoittaja -MaTTi-

Polta se.

Ei vaihtoehto. Kun ei siitä suostu luopumaan vaikka tarjosin sen tilalle uutta Boknäsin rulokirjoituspöytää. Kun sen nyt vain pitää olla just tämä jämä koska sen hän muistaa niin tarkasti lapsuudestaan. Missä oli sini-punakynät, kettu karkit, isänsä röntkenkuvat etc. Joskaan ei sitten ollut muistanut sen olleen vain 80cm leveä töttörö, jalka-aukoton ja kaikkea muuta mikä unohtunut vuosien saatossa... Tosin vitustako sitä edes tietää onko tämä nyt juuri SE muistojen mystinen aarrearkku. Tietojen mukaan kyllä olisi. Toinen että miksi se olevinaan niin tärkeä, on se että kun hänelle tämä aikanaan luvattiin, ja sen jälkeen siitä on (millon se nyt ei ole ollut kateissa) on suvun haaroissa väännetty niin että kosto elää varmaan niin pitkään ettei tulevat sukupolvet varmaan edes muista mistä alun alkanut...

[Jappi]

Mites soodapuhallus toimisi tähän? Pikkusysterillä on tarkoitus hommailla kokeiluun puhalluslaitteet nimenomaa huonekalujen entisöintiä varten...

[Byrocrat]

Alkuperäinen kirjoittaja wikke

Ei vaihtoehto. Kun ei siitä suostu luopumaan vaikka tarjosin sen tilalle uutta Boknäsin rulokirjoituspöytää. Kun sen nyt vain pitää olla just tämä jämä koska sen hän muistaa niin tarkasti lapsuudestaan. Missä oli sini-punakynät, kettu karkit, isänsä röntkenkuvat etc. Joskaan ei sitten ollut muistanut sen olleen vain 80cm leveä töttörö, jalka-aukoton ja kaikkea muuta mikä unohtunut vuosien saatossa... Tosin vitustako sitä edes tietää onko tämä nyt juuri SE muistojen mystinen aarrearkku. Tietojen mukaan kyllä olisi. Toinen että miksi se olevinaan niin tärkeä, on se että kun hänelle tämä aikanaan luvattiin, ja sen jälkeen siitä on (millon se nyt ei ole ollut kateissa) on suvun haaroissa väännetty niin että kosto elää varmaan niin pitkään ettei tulevat sukupolvet varmaan edes muista mistä alun alkanut...

Jos kalusteessa on kulunut (ei hilseilevä) Shellakka (pulituurilakka) niin helpoin tapa saada se kuntoon on kiilottaa se spriillä kostutetulla rätillä (esim sinolilla) samaan tyyliin kuin aikoinaan on loppukiilotus näin lakatuille kalusteille tehtykin. teettää jonkin verran työtä mutta toimii erittäin hyvin eikä riko taikka kuluta ohutta viilua. Jos lakkaa on vain nimeksi niin samalla menetelmällä saa sen vanhan lakan ensin tasoitettua ennen uusintalakkaustakin
Jos vanhaa lakkapintaa on riittävästi niin pelkällä spriikäsittelylläkin pinnasta saa ihan käypäsen!

[wikke]

Osin kyllä kulunut puhki, mutta veikkaisin että orkkis lakka olisi sellulloosa kun ei tuntunut tentusta hätkähtävän ja abaut -50 luvun mööpeli. Tämän lisäksi siinä on siis myös jotain muuta lakkaa tuhrittuna. Sellakkaa löytyisi kyllä himasta liki täys törppä.

[liisi]

Vanhan lakan poistaminen terävällä siklillä. Tooosi varovasti voi auttaa kuumailmapuhaltimella paksumpien kerrosten kanssa, mutta toistan, varovasti! Ja tuota sikliä pitää sitten pitkin matkaa terottaa oikeanlaisella viilalla. Eikä pidä painaa liian lujasti... Työtähän tuossa on ihan pirusti mutta tommosella me entisöintikurssilla niitä mummojen aarteita hinkattiin.

Lakan valinnasta en enää muista mutta google löytää kyllä runsaasti aiheesta.