Mikä olis hyvä puulämmityskattila?

[p.jäppinen]

Silleinhän nuo sähkösäätöiset kattilat ymmärtääkseni toimivat, eli perusmittauksena on pakokaasunlämpö ja latausvedenlämpö ja optimoinnissa käytetään lambdaa. Tuo latauslämpö on kanssa aika olennaisessa osassa tuohon hyvään palamiseen, tullut vaan huomattua että tälläsessä täysmanuaalisessa versiossa pitää avata latausventtiili oikeeseen aikaan että tuli palaa tasaisesti ja tähän miulle onkin moni putkari suositellu ihka oikeeta latausasemaa joka sekoittaa kattilalle tulevaa vettä lämpimämmäksi.

Se miksi itte oon kanssa ruvennu kattelemaan noita tsekki, polakki, jne maalaisia kattiloita on hyvinkin yksinkertainen, näillä mailla on ollut jo pitkään lakeja ja määräyksiä puunpolttamisesta mikä on pakottanut kattilanvalmistajat kehitystyöhön. Suomessa näitä määräyksiä vasta suunitellaan, eli kotimainen kehitystyö on vasta heräilemässä ja eikös se näin ole että mitä puhtaammin ne puut palaa siellä kattilassa sen paremmin energia saadaan talteen

[p.jäppinen]

Jatetaampas vielä ripittäytymistä

Yks tärkee ominaisuus koko lämmitys systeemissä pitäis olla myös se että siellä pannu huoneessa ei tartte käydä kun max. kerran päivässä eikä siellä tartte viettää aikaa tunteja kerralla. Eli kattilassa pitäis olla varastopesä mikä riittää lämmittämään varaajan kuumaksi saakka. Saman asian takia meinaan laittaa kattilan rinnalle vilpin varaajaan sähkövastukset ja joskus tulevaisuudessa aurinkokeräimet näillä on tarkoituksena vähentää työtä sekä antaa se vapaus että kämpän voi jättää talvellakin viikoksi tai pariksi oman onnensa nojaan, plus kevät kesä syksy akselilla puilla lämmittäminen jäis minimiin kohtuullisella sähkölaskulla.

[temmi_hoo]

Joo kokonaishyötysuhde on tärkee tavote kuin myös karstattomuus ja vedenkeräämättömyys ja käytön helppous

Onneks säädettäviä asioita on muitakin kun polton seossuhde. Mieleen tulee ainakin veden pumppausnopeus ja shuntin sekotussuhde näin ihan äkkiä.

Hyvää säätöä varten tarvitaan siis lämpömittareita vedelle ennen ja jälkeen, palokaasuille ja ehkä jopa palotilaan. Tän lisäks palamisen täydellisyyttä on hyvä mitata lambdalla tai häkäanturilla, joista lambda on halvempi kiitos massatuotantomäärien.

Ja joo, keskisen euroopan vehkeet irrottaa puumäärästä olennaisesti paremmin energiat veteen koska niillä lakisääteiset vaatimukset on tiukemmat.

Kierosti tää meilläpäin näyttäytyy takkameiningeissä siten että vanhoissa takoissa palaminen yleensä on hyvää (jos osaa käyttää) ja uudemmissa ihan mitä sattuu koska niitä ei oo suunniteltu lämmitettäväks vaan fiilistelykäyttöön. Nyt sitten takkavalmistajat on ihan mukamas pulassa kun uhataan laittaa jotain vaatimuksia hyvälaatusesta palamisesta.

[<Antsa>]

Meillä on Jäspin ecopuu 45:nen ja Laddomatin latauspumppu. Hyvä kattila ainakin omasta mielestä. Valmistus vissiin lopetettu. Helppo käyttää ja puhdistaa. Hyvin harvoin tuosta tarvitsee säätää palamisilmaa. Minä en ainakaan osaa kaivata tuohon enää mitään lambdaa. Puhtaalla kattilalla olen ainakin yrittänyt pitää savukaasujen lämpötilan noin 170 asteessa, ei ainakaan sen alle. Tuo latauspumppu on kyllä ehdoton varuste. Yläpalokattilaa en laittaisi.

[-MaTTi-]

Alkuperäinen kirjoittaja p.jäppinen

Yks tärkee ominaisuus koko lämmitys systeemissä pitäis olla myös se että siellä pannu huoneessa ei tartte käydä kun max. kerran päivässä eikä siellä tartte viettää aikaa tunteja kerralla.

Ootko pellettiä miettiny? Minoon poltellu nappulaa reilut 6 vuotta ja kovin tyytyväinen ollut. Helppoo ja halpaa (kulutus n. 5 tonnia/vuosi hatarassa rintamamiestalossa). Riittää että käy pannuhuoneessa kerran 2 viikossa jos ei oo mitään tilapäistä hämminkiä syötössä (purua tms.). Laitteistona Tulimax PEL20 ja Värmebaronen Viking Bio (nykyisin nimeltään Oilon BioPro).

[solihull]

Alkuperäinen kirjoittaja -MaTTi-

Laitteistona Tulimax PEL20 ja Värmebaronen Viking Bio (nykyisin nimeltään Oilon BioPro).

Onko tuo Viking pelannut ihan moitteetta?


Huomioikaan kattiloissa, että keski-euroopassa on jo päästöasioihin kiinnitetty huomiota, joten niiden kattilat polttaa takuulla puhtaasti. Tosin yksinkertaisuus on valttia. Itse suosittelen euro-lambda-käänteispalokattilan korvikkeeksi ihan ehtaa kotimaista etupesää kaasutukseen ja hyvä kattila perään jos on intoa vähän kolistella puiden ja tuhkien kanssa. Kattiloista kyllä Veto on ihan häntäpään tuote ja Arimaxia näistä yleisimmistä kehuisin kovasti.

TT

[-MaTTi-]

Alkuperäinen kirjoittaja solihull

Onko tuo Viking pelannut ihan moitteetta?

Hyvin on pelannut. Mitä nyt peltisiä arinoita on pari mennyt/palanut ja puhallusputki myös paloi puhki. Alkuperäinen oli pellistä pyöräytetty, tilalle tuli 3 mm:n rosteritötterö, nyt kestää. Arinan designiä on myös muutettu jossain vaiheessa, nyt ei mene halki niinkuin eka versio.

[Eskimo]

Perusasiat pitää ilman muuta olla kunnossa ja siihen kuuluu latausautomatiikka.

Vapaalla kierrolla ja muilla systeemeillä ei varmasti saa niin tasaista lämpöä kattilaan että se pelaisi kunnolla.

Automatiikkahan kierrättää kattilan sisällä vettä ja kun se on tarpeeksi lämmintä niin sitten vasta aletaan lataamaan varaajaa.
Jos siellä ei kierrä vesi niin silloin vesi on kerrostunutta.

Enkä kyllä ymmärrä tuota jeesustelua eurooppalaisten kattiloiden paremmuudesta.
Jos suomalaisilla kattiloilla päästään yli 90 pinnan hyötysuhteeseen niin siitä on enää huono parantaa.

[Eskimo]

Jatketaampa monologia.
Mietin kuumeisesti tätä lambada-perustaista säätöä ja mitä etuja sillä saavutetaan niin en kyllä keksi mitään.

Elikkäs ala-/käänteispalokattilassahan puu kaasutetaan varastopesässä happivajaana palamisena josta kaasut johdetaan palopesään.
Palopesässä lisätään sekaan reilusti lisää happea (sekundääri-ilma) niin saadaan täydellisempi palaminen ja korkea palolämpötila (=hyötysuhde).

Jos jo suunnittelupöydällä säädetään kanavien koot niin, että palopesässä palaminen jättää aina ylijäämähappea suotta me tätä lambda-arvoa edes tutkitaan.
Siis aina ja kaikissa olosuhteissa saadaan poltettua kaikki palava.

Muistetaan, että tässä puhutaan kohtuu yksinkertaisesta tekniikasta.
Tietysti ymmärrän markkinamiesten tuskan kun pitäisi erottua massasta niin näitä hilavitkuttimia silloin sinne viritellään