Mikä olis hyvä puulämmityskattila?

[Samsonite]

Alkuperäinen kirjoittaja Bj Andy

Ei tästä ny niin kauan ole kun autojen kanssa oli sama meininki...

Ei miulla Portterissa eikä Patrollissa ole vieläkään, tiiä mite hyvi kiekus jos olis ?

[temmi_hoo]

Seoksen säätöönhän se lambda on näissä tarkotettu. Ilman seoksen säätöä menee halot harakoille ja piippu nokeen.

Autoissakin se on ihan kiva olla, voi tankata mitä bensaa sattuu ja säädin säätää jäännöshapen mukaan seoksen kohilleen.

Ainahan sitä voi kitistä ja valittaa vääryyksistä, jos ei ymmärrä miten joku vehje toimii ja mikä siinä oli olennaista ja mikä imagomarkkinointia.

[p.jäppinen]

Pikkasen taidan ottaa takapakkia, mutta en paljoo tällästä oon nyt kattellu http://www.hemeltron.fi/attack-dpx-3...lokattila.html tuostakin on olemassa lambda versio mutta hinta hyppää heti melkein 2t€, mutta kyllä miun mielestä tollasessa aparaatissa saa ja pitää olla jonkin verran "omaa älyä" joka hoitaa tuota palamista. Kommentoikaa ja korjatkaa jos olen ihan hakoteillä

[Killer-Wo]

Ei palamisilmoja kyllä tarvitse koko aikaa hieroa. Kun kerran löytää asetukset kohdilleen niin ei niitä tarvi säätää. Toki jos polttoaineen laatu vaihtelee tuoreesta haavasta kuivaan koivuun niin joutuu hieman passaileen, mutta silloin ei paljoa lambaatat auta. Ollaan jo mettässä muutenkin.

Kattilan toimintaan vaikuttaa paljoa veto. Eli jos on luonnonvedolla toimiva, niin piipun mitta ja poikkipinta-ala. Useasti piippu liian lyhyt ja ahdas, jolloin ensiö ja toisioilman säädöllä ei ole paljoa apua jos ei kertakaikkiaan vedä kunnolla. Silloin apuna savukaasu imuri. Tai sitten polttoilmapuhallin.

Jos savukaasujen lämpötila menee yli 300C niin silloin ollaan jo liian kovalla vedolla. Ja jos kattila vetää jo huonosti ja edelleen liian korkeat palamiskaasut niin lämmönsiirtopintaa on liian vähän.

Ja ainoa äly mitä mielestäni kattilasta pitää olla on kattilatermostaatti, ohjaamaan pakkokiertopumppua. Senkin voi jättää pois kun tekee kerralla isoilla putkilla jolloin menee luonnon kierrolla.

Eniten kattilan hyötysuhteeseen kuitenkin vaikuttaa puun sisältämä energiamäärä ja kattilan lämmönsiirtopinta-ala. Ja kun puu kuivaa ja sen saa palamaan hyvin, ilman että savukaasun lämpö on korkealla niin silloin ollaan oikeilla jäljillä.

[Eskimo]

Minä en kyllä saa sisäistettyä mitä tällä lambada-anturalla voitetaan tällaisessa sovelluksessa.

Sillä säädettäneen paloilman määrää, jonka säätöön riittää "pakokaasun" lämpötilan mittaaminen.
Ei taida puun poltossa ylimäärä hapen kanssa tulla mitään ongelmaa....?

Liian kuumaa pakokaasua => vähennetään ilman "vedon" määrää

Taitaa olla markkinamiesten vouhotusta.

Omassa kattilassa kun nuohouksen jälkeen säätää pakokaasut about 200 asteeseen niin samalla ilman määrällä ne hivuttautuvat pikkuhiljaa korkamammaksi kun konvektori karstoittuu.
Toki polttoaineen laatu ja kosteus vaikuttaa asiaan.

[temmi_hoo]

Eipä siitä liikahapesta ihmeemmin haittaa ole, mutta liian vähästäpä on.

Ajatus siis lambdapohjasessa säädössä on jättää jonkinverran jäännöshappea ja ennenkaikkea välttää tilannetta jossa lambda mittaa tasan nollan verran happea pakokaasuista.

Miten tämä sitten saavutetaan lämpötilaa tarkkailemalla?

Voishan sitä myös mitata häkää, mutta ne anturit on kalliimpia ja herkempiä kuumalle joten pitäis tehä jäähdytetty sivuhaara mittaukselle.

[Eskimo]

Alkuperäinen kirjoittaja temmi_hoo

Eipä siitä liikahapesta ihmeemmin haittaa ole, mutta liian vähästäpä on.

Ajatus siis lambdapohjasessa säädössä on jättää jonkinverran jäännöshappea ja ennenkaikkea välttää tilannetta jossa lambda mittaa tasan nollan verran happea pakokaasuista.

Miten tämä sitten saavutetaan lämpötilaa tarkkailemalla?

Voishan sitä myös mitata häkää, mutta ne anturit on kalliimpia ja herkempiä kuumalle joten pitäis tehä jäähdytetty sivuhaara mittaukselle.

Jos mennään taas pelkän lambda-arvon perusteella ilman pakolämpöjen tarkkailua menee homma taas hyötysuhde päässä metsään.
Pakolämmöt nousee joka lämmityskerralla nuohouksen jälkeen kun konvektori alkaa karstoittua. Ainakin omassa kattilassa.
Silloin pitää pienentää polttoilman määrää jotta pakolämmöt ei karkaa liikaa.

Käsittääkseni palkän lambda-arvon perusteella ei siis voida sanoa pelaako kattila optimi hyötysuhteella.

Paras tilannehan olisi, että pakolämmöt olisi mahdollisimman pienet mutta silloin tulee ongelmia vedon ja kosteuden kanssa.
Jostain lähteestä olen antanut itselle ymmärtää että noin 180-200 astatta olisi hyvä lämpö.
Siinä pyrin pitämään oman systeemin lämmöt.

Siis vissiin pitäisi tarkkailla molempia jos halutaan vimosen päälle hyvä lopputulos.