Takakonttiin syyläri

[offroadjouni]

Alkuperäinen kirjoittaja helmapelti

OT:Flektin anturi ala vai ylävesiletkuun? Jostain luin hyvän perustelun että alavesiletkuun koska silloin seurataan että jäähdyttääkö syyläri tarpeeksi vai ei.
Katselin hj61:n vesipumppua ja siinä näyttäisi alavesiletku menevän siipipumpun ulkokehälle ja eikös se toimi niin että pumppu ottaa veden sisäkehälle lohkolta ja puhalla ulkokehältä syylärille eli silloin ylävesiletkussa seurataan jäähdytetyn veden lämpötilaa?

Mulla olis anturi kytkettävänä ja haluaisin sen jäähdyttimen paluupuolelle eli ylävesiletkuun.

Tuolla aiheesta enemmän -> http://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=95033 .

[BJ-40/76]

Ensin teoriaa.... (kokemukset ensisijaisesti toyotaa)

Moottorissa vesipumppu ensisijaisesti kierrättää vettä moottorissa, siis tasaa lämpötilaeroja moottorin osien välillä ja kierrättää lämmityslaitteelle kumaa vettä.
Ja jos/kun moottorin lämpötila nousee niin korkealle, että lämpöä on liikaa, niin silloin vasta kierrätetään jäähdyttimeen.

Ja tuo termostaatti on itse asiassa lämpöohjattu venttiili, joka jakaa vesivirran moottorin sisäisestä kierrosta myös jäähdyttimelle, ja riittävän kuuma vesivirta ohjataan suoraan jäähdyttimen kautta, tukkimalla moottorin sisäinen kierto.

Tarvike termostaateissa puuttuu useimmiten tuo sisäisen kierron sulkeva laippa, joten sisäinen kierto toimii aina, ja jäähdyttimen kautta kulkee vain osa vesipumpun kierrättämästä vedestä.

Veden (puhtaan) ominaislämpökapasiteetti on paljon suurempi kuin glygolin, joten paljon yksinkertaistettuna 25% glykoliseos kuljettaa lämpöä paljon paremmin kuin 50% seos.

Mitä korkeammalla syyläri on, sitä paremmin toimii luonnon kierrolla, mutta autokäytössä korkeusero yleensä max metrin, ja putket käy alhaalla, niin kesäpäivänä tuo luonnonkierto ei taida riittää edes tyhjäkäynnillä?


Veden kiertonopeus kertaa syylärissä tapahtunut lämpötilan pudotus tulo on jäähdyttimen teho (yksiköitä ja kertoimia pudotettu pois)
Siis jos veden kiertonopeutta kasvatetaan 2 kertaiseksi, ja lämpötilaero puloaa puoleen niin saman tehoinen jäähdytys. (en ole huomioinut virtausvastuksen tuomaa lisä energiaa)

Ja tuosta syyläristä pitää pistää lämpöä kesäkuumalla ulos enemmän kuin korttelista omakotitaloja vuotaa lämpöä talvipakkasella.


Ja sitten mielipiteisiin:

Liian suuri virtausnopeus? Jos syyläri on pitkien putkien päässä, niin ainakaan alkuperäisellä pumpulla liian nopeasta kierrosta ei tarvi huolestua.
Miten mitataan, onko kierto kuinka tehokas? Pistetään lämpömittarit sekä syyläriin menevän, että sieltä tulevaan putkeen eristeiden alle.
(yleensä halpismittareiden asteikko yläpäässä tökkää 70c, mutta esim lihalämpömittarissa asteikko yltää riittävän pitkälle. Tarkista mittareiden näyttämät sijoittamalla molemmat anturit samaan paikkaan)

esimerkiksi:
Ja jäähdyttäjän teho on nimenomaan virtausmäärä x lämpötilaero x vakio,
niin jos veden kiertonopeus on hidas, 50litraa/min että 20 asteen ulkolämpötilassa syyläriin menee 100 asteista vettä ja sieltä tulee ulos 40 asteista vettä, niin keskimääräinen lämpötilan pudotus on (100-40)/2 ->30 astetta. (keskimääräinen lämpötilan pudotus kuvaa jäähdyttäjän keskimääräistä lämpötilaa, sillä 100c asteinen vesi luovuttaa energiaa paljon enemmän kuin 40 asteinen)
siis teho on 50x30 = 150 yksikköä.(laskemalla kaavasta kertoimet, saadaan esim kilowatteja)

Jos virtaus tuplataan 100L/min, ja menolämpötila sama 100c ja ulostulolämpö esim. 55 astetta: keskimääräinen lämpötilan pudotus (100-55)/2 -> 22,5 c
teho on 100x22,5 = 225 yksikköä!

Tämä parannus johtuu siitä, että suuremmalla virtauksella saadaan jäähdyttäjän lämpötila korkeammaksi, ja sitä kautta lämmön siirto ilmaan on suurempi.

Jos alkuperäinen vesipumppu alkuperäisellä termostaatilla! ei jaksa kierrättää vettä tarpeeksi, niin välittäkää vesipumppu noin 20-30% nopeammin pyöriväksi. vesipumppu on periaatteessa keskipakopumppu, ja sen teho nousee suuruusluokkaa toisessa potenssissa.

Jos syystä tai toisesta poistatte termostaatin, niin tarkistakaa onko siinä termostaatin alla koneen sisäisen kierron yhde, ja jos on niin tukkikaa/kuristakaa se hyvin pieneksi, 2mm reikä????

Ja sitten ikuisuus kysymys flektin anturin paikasta, molempi parempi, pakkoohjaus välttämättömyys, ja pakkoohjaus kaasupolkimen asennosta riippuen automaattinen tuo pelivaraa... (siis flektit pyörii aina kun kaasua enemmän kuin säädetty raja, esim yli puolen välin)

Ja tuo järjestelmän automaatti ilmaus: suunnitelkaa huolella, varsinkin jos vesiputket menee lattian alla....

[Palde]

Pikkasen tutkittua ja aika paljon kokeiltua ...moottorikelkka kyseessä

Kaikki tietää Ski-Doon RS:ien surkeat nipussa pysymis ominaisuudet , lämpöleikkaa ja männät sulaa .
Tallentavalla loccerilla ja 8 kpl antureita kiinniteltiin hyväksi katsottuihin paikkoihin , kanteen , tulevaan vesikanavaan , lähtevään vesikanavaan , pyttyihin imu ja pakopuolelle ...Vakiona kelkassa on pakolämpömittari.
Asiaa selvitettäessä käytettiin hyväksi myös muiden harrastajien havaintoja , ja lähdettiin heti alusta mittaamaan sylinterien ja kansien lämpötilaeroja ; kone siis kaksi pyttyinen , yhtenäisellä kannella .
Ekalla vedolla selvisi että pyttyjen ja kannen välinen lämpötilaero on merkittävä , kymmeniä asteita . Samoin kannessa on pyttyjen kesken pahimmillaan yli 20 asteen ero.
Verrokiksi otettiin 440 cc lähes vastaava moottori , koska sellainen sattui olemaan saatavilla
Selviteltiin koneiden eroja , 440cc kannessa lähtö keskellä ja lisäksi järjestelmässä on termostaatti ...nämä puuttuvat 600 cc RS:n koneesta.
Koneistajan kiireistä johtuen , uutta kantta ei heti saatu ajoon ... joten alettiin tutkia tuota termostaatin asennusta , tai vedenkierron kuristamista
Kuristamisen jälkeen lämmöt mittausten mukaan tasaantuivat pyttyjen välillä , mutta huovattavin ero löytyi sylinterikannessa .
Kannen lämpötilaero pieneni jäähdytysveden kuristamisella noin 5-8 asteeseen , maksimi lämpöjen pudotessa alle 90 asteeseen ( pahimmillaan 95-97 astetta )

Tultiin siihen tulokseen että jäähdytysvesi kiersi liian nopeasti koneen sisällä , veden "pakautuminen" kanteen kuristamisella tasasi kannen lämpötilaan merkittävasti.
Uudella kannella ( jossa jäähdytyksen lähtö keskella kantta) ja kierron kuristuksella ajettiin huolettomia kilometrejä noin 2300 km ... eli noin kymmenkertaisesti vakioon verrattuna

Eli komppaan tuota teoriaa , että vesi voi kiertää liian nopeasti koneessa .

[RIPAX]

Alkuperäinen kirjoittaja Palde

Pikkasen tutkittua ja aika paljon kokeiltua ...moottorikelkka kyseessä

Kaikki tietää Ski-Doon RS:ien surkeat nipussa pysymis ominaisuudet , lämpöleikkaa ja männät sulaa .
Tallentavalla loccerilla ja 8 kpl antureita kiinniteltiin hyväksi katsottuihin paikkoihin , kanteen , tulevaan vesikanavaan , lähtevään vesikanavaan , pyttyihin imu ja pakopuolelle ...Vakiona kelkassa on pakolämpömittari.
Asiaa selvitettäessä käytettiin hyväksi myös muiden harrastajien havaintoja , ja lähdettiin heti alusta mittaamaan sylinterien ja kansien lämpötilaeroja ; kone siis kaksi pyttyinen , yhtenäisellä kannella .
Ekalla vedolla selvisi että pyttyjen ja kannen välinen lämpötilaero on merkittävä , kymmeniä asteita . Samoin kannessa on pyttyjen kesken pahimmillaan yli 20 asteen ero.
Verrokiksi otettiin 440 cc lähes vastaava moottori , koska sellainen sattui olemaan saatavilla
Selviteltiin koneiden eroja , 440cc kannessa lähtö keskellä ja lisäksi järjestelmässä on termostaatti ...nämä puuttuvat 600 cc RS:n koneesta.
Koneistajan kiireistä johtuen , uutta kantta ei heti saatu ajoon ... joten alettiin tutkia tuota termostaatin asennusta , tai vedenkierron kuristamista
Kuristamisen jälkeen lämmöt mittausten mukaan tasaantuivat pyttyjen välillä , mutta huovattavin ero löytyi sylinterikannessa .
Kannen lämpötilaero pieneni jäähdytysveden kuristamisella noin 5-8 asteeseen , maksimi lämpöjen pudotessa alle 90 asteeseen ( pahimmillaan 95-97 astetta )

Tultiin siihen tulokseen että jäähdytysvesi kiersi liian nopeasti koneen sisällä , veden "pakautuminen" kanteen kuristamisella tasasi kannen lämpötilaan merkittävasti.
Uudella kannella ( jossa jäähdytyksen lähtö keskella kantta) ja kierron kuristuksella ajettiin huolettomia kilometrejä noin 2300 km ... eli noin kymmenkertaisesti vakioon verrattuna

Eli komppaan tuota teoriaa , että vesi voi kiertää liian nopeasti koneessa .

Hieman eri peli toi kelkka,ihmettelisin myös sitä miksi pyttyjen lämmöt on eri? Parempi tasata lämpöjä vaikka lämpö nousisikin,mutta suurin ongelma on kai se miks pytyt pyrkii lämpenemään eri tahtiin? oiskohan seoksissa jotain hämminkiä? Entäs pakoputkissa?

[Samsonite]

Ennenvanhaan ei vesijäähytystä ollut kuin pelkässä kannessa 2-t kilipamopoissa. Ja lämmöt 60-65 astetta.

[kivinen]

En ihmettelis tuossa kelkassa vaikka olisi kyse ihan puhtaasta hydrauliikasta. Neste kun tuppaa kulkemaan sieltä mistä se helpoiten pääsee. Hyvä virtaus suoraan läpi tietystä osaa konetta, jolloin kierto ei toimi kunnolla muualla.

Ei riitä mielenkiintoa inttää täällä jäähdytyksen teoriasta, oikeastaan riittää kun mun laitteissa ei ole lämpöongelmia.

[Palde]

Alkuperäinen kirjoittaja RIPAX

Hieman eri peli toi kelkka,ihmettelisin myös sitä miksi pyttyjen lämmöt on eri? Parempi tasata lämpöjä vaikka lämpö nousisikin,mutta suurin ongelma on kai se miks pytyt pyrkii lämpenemään eri tahtiin? oiskohan seoksissa jotain hämminkiä? Entäs pakoputkissa?

Osa syy tähän eritahtiin lämpiämiseen on/oli tuo kannenlähtö , joka jostakin aivoituksesta ei ollut keskellä kantta .
Kelkanmoottoria kun päälisin puolin kattelee , niin kuumin pytty oli tuolla "sähköpuolella" ja kylmin variaattorin puolella ( johon siis johdetaan jäähdytysilmaa variaattorille / hihnalle )

Veikkaan että jos joku innostuisi mittaamaan vaikka 3b-malmimoottorin lämpöjä , niin lähinnä tulipeltiä olisi korkeimmat lämpötilat ...tää on vaan veikkaus.
Näistähän on esimerkkejä vaikka VAG-autoista ...

Seoksia ajettu monilla eri suuttimilla , myös niin että kuumalla puolella reilusti isompi suutin ... Ei ollut havaittavaa vaikutusta.

Pakoputki on taas pyttyjen kesken sama rööri , 160 mm:stä y-haaraa lukuunottamatta.

Ainoa millä lämpöjä sai alas .,oli tuo kierron kuristaminen = nesteen kierto hidastui kannessa , lämpö ehti siirtyä kannesta nesteeseen ...ja siitä jäähdyttimeen

Toki on aivan erilaite ...600 cc josta repästy rapiat 130 hv , jäähdytys osittain polttoaineella etc... jos vertaa vaikka 4,0 litraseen josta "kiskastu" samat 130 hv

Anteeksi ja näkemiin

[tapsa4x4]

No mutta tietääkö kukaan mitää kotimaista netti kauppaa joka myy spAln puhaltimia?

Meinasin että tää vois olla hyvä jos on imevä malli.

http://www.spalautomotive.co.uk/SPAL...9_LL_F-66A.pdf

[offroadjouni]

Alkuperäinen kirjoittaja tapsa4x4

No mutta tietääkö kukaan mitää kotimaista netti kauppaa joka myy spAln puhaltimia?

Meinasin että tää vois olla hyvä jos on imevä malli.

http://www.spalautomotive.co.uk/SPAL...9_LL_F-66A.pdf

Adita myy ja Kaha tuo maahan. Aditalla on luettelokin netissä mutta valikoima on pieni. Itse ostin yhden IP 68 -suojatun Spalin puhaltimen jenkeistä kun ainakaan Aditan kautta ei silloin saanut. Melkein vuoden kesti tuo über-puhallin vettä ja suovelliä eli olihan sekin jo aika hyvin.

[LaaLaa]

Alkuperäinen kirjoittaja tapsa4x4

No mutta tietääkö kukaan mitää kotimaista netti kauppaa joka myy spAln puhaltimia?

Kysyppä ihan live tarjous thermo-tek:lta nastolasta