Auto uppeluksiin?

[Timo_L]

Jos pikaisesti aitat niin perusjutut kuten sanoit kuntoon, ja mielellään silikonia tjsp. liittimiin "takapuolelta" mistä johdot menee sisälle ettei imeydy sitä kautta vedet sähköosiin, ja toisaalta sopivalla rasvalla pitäisi tiivistellä kontaktipinnat. Älyboksin sijainti kannattaa tarkastaa ja nostaa riittävän ylös, muistat laatikon ja perien huohotukset, bensapumppu yms. on sähköllä... Tehtävää riittää.

Kyllähän jokseenkin kaikki auton ulkopuolella & konehuoneessa olevat liittimet on Jeepeissä (kuten kyllä yleensä muissakin autoissa) kohtalaisen hyvin vedenkestäviä, mutta jatkuvaan upotukseen nekään ei erityisen hyvin suhtaudu. Kuinka paljon meinasit sukellella? Itse ajoin omalla kuutoskoneisella Cherokeella aika montakin kertaa syvempiin kuramonttuihin siten, että vesi tuli konepellin päälle. Mitään erityistä en ollut tehnyt lukuunottamatta huohotuksien siirtoa riittävän ylös ja suojaisaan paikkaan. Kun ei jumiin jää niin ei tuollaisesta upotuksesta kauheata haittaa ole

Jeeper- taisi upotella venäjän safareilla Comanchea useampaankin kertaan syviin vesiin, joskus taisi myös sammua niin että kone otti vedet sisään.. Osaisi varmaan sanoa paremmin mitä oli Jeepille tehnyt vai oliko mitään erityistä.

[454SS]

Perät, laatikko ja jakis vetää vettä sisäänsä kun tarjoaa kuuman auton kylmään veteen, eli paineistukset niihin. Moottorin imuilmanotto ylös. Tulpanjohdoiksi sellaiset ettei vettä pääse tulpan ja johdon väliin. Virranjakajan tiivistys tai suorasytkät. Mitä sen flektin on väliä jos kaikki muu on suojattu vesiroiskeilta? Lisäksi kardaanin ja vetarin ristikot vaatii jatkuvaa rasvausta uittamisen jälkeen. Sähköpuolen antureista Timppa jo mainitsikin.

[Jare]

Alkuperäinen kirjoittaja 454SS

Perät, laatikko ja jakis vetää vettä sisäänsä kun tarjoaa kuuman auton kylmään veteen, eli paineistukset niihin. Moottorin imuilmanotto ylös. Tulpanjohdoiksi sellaiset ettei vettä pääse tulpan ja johdon väliin. Virranjakajan tiivistys tai suorasytkät. Mitä sen flektin on väliä jos kaikki muu on suojattu vesiroiskeilta? Lisäksi kardaanin ja vetarin ristikot vaatii jatkuvaa rasvausta uittamisen jälkeen. Sähköpuolen antureista Timppa jo mainitsikin.

Flektillä sen verran merkitystä, että alkaa helposti remmit luistaan, ku ropeli ottaa vastaan + joskus kuullu, että ropelli taipunu syyläriin kiinni, kun vedessä joutunu antaan koneelle kierroksia. Tietty jos ropellin visko on kunnossa, niin ei noitakaan ongelmia taida esiintyä. Niin ja kyllähän tollainen mekaaninen ropelli myös sotkee konehuonetta vielä helpommin suhteessa, ettei siellä pyöri ropellia ollenkaan.

Eikös virranjakajankin vois paineistaa pienellä paineella???

[veijon-esso]

Blaserissa mekaaninen flekti viskokytkimellä kuulostais pysähtyvän veteen upottaessa. Videoista erottuu semmonen läiskytyttäväv ääni joka loppuu sekunnin parin aikana. Tokihan se sinä aikana roiskii vettä ympäriinsä, mut ei se yritä väkisin jauhaa vedessä eikä hajoa tai luistata hihnoja. Ja toimii taas ku noustaan vedestä, kun taas sähköflektin moottori voi ottaa itteensä suovedestä.

Tota perien ja lootan vedenimukykyä en ihan ymmärrä, kyllähän perät jäähtyy ja tarvii pikkuhiljaa korvausilmaa tilalle mutta eikös huohottimesta tule ihan riittävästi ilmaa?

[Heguli]

Alkuperäinen kirjoittaja veijon-esso

Tota perien ja lootan vedenimukykyä en ihan ymmärrä, kyllähän perät jäähtyy ja tarvii pikkuhiljaa korvausilmaa tilalle mutta eikös huohottimesta tule ihan riittävästi ilmaa?

Näin minäkin tämän ymmärtäisin......

[Timo_L]

Sitä minäkin ajattelisin, mutta toisaalta stefat ei kovin kummoista painetta kestä ennenkuin tulee tavarat suuntaan tai toiseen -> jo esim. metrin syvyydessä on sen verran painetta että vedet voi mennä sisälle. Kyllä minulla oli Jeepissä käytännössä joka kerta perissä vettä jonkun verran öljyn seassa kun oli esim. Kulmassa ajanut syvistä lätäköistä, ja huohotukset niin ylhäällä ja ehjänä että niiden kautta ei vesi mennyt sisälle.

Alkuperäinen kirjoittaja veijon-esso

Blaserissa mekaaninen flekti viskokytkimellä kuulostais pysähtyvän veteen upottaessa. Videoista erottuu semmonen läiskytyttäväv ääni joka loppuu sekunnin parin aikana. Tokihan se sinä aikana roiskii vettä ympäriinsä, mut ei se yritä väkisin jauhaa vedessä eikä hajoa tai luistata hihnoja. Ja toimii taas ku noustaan vedestä, kun taas sähköflektin moottori voi ottaa itteensä suovedestä.

Jeepin ehjä viskoflekti oli ainakin sellainen, että toimi kuin veneen potkuri kun ajoi paskan läpi kuumalla koneella oli ensinnäkin konehuone aivan järkyttävässä kunnossa mitä ei olisi sähköflektillä käynyt, ja toisaalta syylarin ripojen välit aivan umpitukossa kun flekti imi syylärin läpi kaiken mahdollisen paskan mitä jaksoi. Kattoo kunnon sähköpropellin niin eiköhän se aika hyvin kestä.. ja kun hajoaa niin ostaa uuden on se ainakin halvempi kuin kunnollinen uusi syylari?

[Mikki]

Alkuperäinen kirjoittaja veijon-esso

Blaserissa mekaaninen flekti viskokytkimellä kuulostais pysähtyvän veteen upottaessa. Videoista erottuu semmonen läiskytyttäväv ääni joka loppuu sekunnin parin aikana. Tokihan se sinä aikana roiskii vettä ympäriinsä, mut ei se yritä väkisin jauhaa vedessä eikä hajoa tai luistata hihnoja. Ja toimii taas ku noustaan vedestä, kun taas sähköflektin moottori voi ottaa itteensä suovedestä.

Tota perien ja lootan vedenimukykyä en ihan ymmärrä, kyllähän perät jäähtyy ja tarvii pikkuhiljaa korvausilmaa tilalle mutta eikös huohottimesta tule ihan riittävästi ilmaa?

Fysikaalinen ilmiö nimeltään lämpölaajeneminen???
Menee akselin ja tiivisteen välistä tuo "neste" jos ei ole paineistettu...

[karppa2]

Miten tämä paineistus toteutetaan?

[Heguli]

Alkuperäinen kirjoittaja Mikki

Fysikaalinen ilmiö nimeltään lämpölaajeneminen???
Menee akselin ja tiivisteen välistä tuo "neste" jos ei ole paineistettu...

Kun käyttäjät ovat tämän ilmiön havainneet, niin turha sitä on kiistää. Jotenkin vaan ei oikein tajua, että lämpölaajeneminen voisi noissa mittasuhteissa vaikuttaa noin paljon. Toki metallin ja tiivisteen lämpölaajenemiskertoimet ovat erilaiset mutta sittenkin.

Onhan metri vesipatsasta tietysti jotain ja voihan se tiiviste alkaa vuotamaan "väärin päin". Eikös nuo huulitiivisteet ole kuitenkin asennettu silleen päin, että pitävät paremmin sisäänpäin ? Tosin, kaikkien huulitiivisteiden pitää vuotaa vähän ulospäin, jotta tiiviste saa voitelua. Eli tiiviste ei voi olla kovin "tiukka". Tajuskohan tosta nyt kukaan mitään.........

[Jappi]

Alkuperäinen kirjoittaja Heguli

Kun käyttäjät ovat tämän ilmiön havainneet, niin turha sitä on kiistää. Jotenkin vaan ei oikein tajua, että lämpölaajeneminen voisi noissa mittasuhteissa vaikuttaa noin paljon. Toki metallin ja tiivisteen lämpölaajenemiskertoimet ovat erilaiset mutta sittenkin.

Onhan metri vesipatsasta tietysti jotain ja voihan se tiiviste alkaa vuotamaan "väärin päin". Eikös nuo huulitiivisteet ole kuitenkin asennettu silleen päin, että pitävät paremmin sisäänpäin ? Tosin, kaikkien huulitiivisteiden pitää vuotaa vähän ulospäin, jotta tiiviste saa voitelua. Eli tiiviste ei voi olla kovin "tiukka". Tajuskohan tosta nyt kukaan mitään.........

Lämpölaajeneminen: kun kuumat öljyt jäähtyy, niiden tilavuus pienenee (tulee alipaine). Se yhdistettynä metrin vesipatsaan paineeseen saa stefat vuotamaan sisäänpäin, varsinkin kun vakiona harvemmin on kaksihuulisia tiivisteitä. Pieni paineistus painaa tiivisteen huulen akselia vasten joten ei tarvita mitään 2bar paineita estämään veden pääsyä sisälle.

Ja aika tiukka voi olla normaali stefakin, monesti näkee pahojakin kulumia stefan huulen kohdalla akseliteräksessä. Korkeille kierroksille ja paineille tarkoitetuissa (hydrauliikka)tiivisteissä on sitten grafiittinen liukupinta.

[Timo_L]

Alkuperäinen kirjoittaja Mikki

Fysikaalinen ilmiö nimeltään lämpölaajeneminen???

Eikös raudan lämpölaajenemiskerroin ole jotain 12 x 10^-6 1/*C; ts. millin mittainen teräskappale kasvaa tuon verran pituutta kun lämpötila nousee asteen. Vetareiden seosteräksen kerroin ei tästä ihan hirveästi voi erota. Vetari kun on halkaisijaltaan sen ~25-40mm, ja lämpötila muuttuu ~40 asteen verran (talvella tietysti enemmän), niin laadukkalla mikrometrillä pystyisit ehkä mitata halkaisijan muutoksen. Eli ei tässä taida olla lämpölaajenemisella mitään tekemistä asian kanssa, tai sitten on perän jouselliset huulistefat aika tarkalla sovitteella vetareihin nähden

Varmasti enemmän vaikuttaa se, että lämpötilan muutos aiheuttaa kohtalaisen selkeitä eroja paineessa kun tilavuus pysyy samana; perämurikan tilavuus on sen verta suuri että saattaisi aiheuttaa murikan kylmetessä sen että paine tippuu riittävästi -> ei enää stefat pidä kun on muutenkin jo veden alla ja "rasituksessa". Aika nimellistä tosin varmaan tämäkin. Oliko se kaasujen tilayhtälö jotain pV=nRT ...ei voi enää muistaa.. ..siitähän ois näppärä laskea kun kaikki muu paitsi lämpötila pysyy vakiona.. kuka näppärä laskisi

edit: Aijuu, mulla joku aika sitten saunassa petti mehupullon tiiviste.. otin puolitäyden vinkkupullollisen omenamehua jääkaapista mukaan saunan ylälauteille. Muutaman minuutin päästä kohtalaisen tiukka kumikorkki lensi korvan ohi ja tippui melkein kiukaalle

[Jeeper]

Alkuperäinen kirjoittaja Timo_L

Jeeper- taisi upotella venäjän safareilla Comanchea useampaankin kertaan syviin vesiin, joskus taisi myös sammua niin että kone otti vedet sisään.. Osaisi varmaan sanoa paremmin mitä oli Jeepille tehnyt vai oliko mitään erityistä.

Joo, sinne se sammui järveen.
Suurin syy tuohon oli ties kuin vanhat tulpanjohdot!
Kun kuulemma pytty kerrallaan se hyytyi lavalta kuunneltuna. Vedet meni koneeseen sammuksissa todennäköisesti pakoputken kautta, kun ehti sen vajaa puol tuntia olemaan upoksissa.... vettä oli kojelaudan yläreunaan asti.
Virranjakaja oli kuiva, siitä oli vedetty huohotusputki sisälle ja kaikissa moottorin ohjauksen liittimissä oli Würthin silikonirasvaa. ECM siirretty kojelaudan sisälle ym.