Auto uppeluksiin?
 

Mulla on nyt Jeepissäni työn alla safaritouhuja silmälläpitäen operaatio, jonka tarkoituksena on tehdä konehuoneesta vettäpelkäämätön. Snorkkeli ja flektin sähköistäminen (master OFF-kytkin) nyt on ilman muuta selviä hommia, mutta mitäs muuta tuolta konehuoneesta pitää modata ennenku järveen ajetaan tuulilasia myöten?
-Virranjakaja?
-Akun kotelointi?
-Sulakkeet?

Konehan on 2,5 litranen bensa. Kiisselithän vissiin sukeltaa nöyremmin, mut kyllä tämäkin kai kun vähän valmistautuu!?

Jos pikaisesti aitat niin perusjutut kuten sanoit kuntoon, ja mielellään silikonia tjsp. liittimiin "takapuolelta" mistä johdot menee sisälle ettei imeydy sitä kautta vedet sähköosiin, ja toisaalta sopivalla rasvalla pitäisi tiivistellä kontaktipinnat. Älyboksin sijainti kannattaa tarkastaa ja nostaa riittävän ylös, muistat laatikon ja perien huohotukset, bensapumppu yms. on sähköllä... Tehtävää riittää.

Kyllähän jokseenkin kaikki auton ulkopuolella & konehuoneessa olevat liittimet on Jeepeissä (kuten kyllä yleensä muissakin autoissa) kohtalaisen hyvin vedenkestäviä, mutta jatkuvaan upotukseen nekään ei erityisen hyvin suhtaudu. Kuinka paljon meinasit sukellella? Itse ajoin omalla kuutoskoneisella Cherokeella aika montakin kertaa syvempiin kuramonttuihin siten, että vesi tuli konepellin päälle. Mitään erityistä en ollut tehnyt lukuunottamatta huohotuksien siirtoa riittävän ylös ja suojaisaan paikkaan. Kun ei jumiin jää niin ei tuollaisesta upotuksesta kauheata haittaa ole :D

Jeeper- taisi upotella venäjän safareilla Comanchea useampaankin kertaan syviin vesiin, joskus taisi myös sammua niin että kone otti vedet sisään.. Osaisi varmaan sanoa paremmin mitä oli Jeepille tehnyt vai oliko mitään erityistä.

Perät, laatikko ja jakis vetää vettä sisäänsä kun tarjoaa kuuman auton kylmään veteen, eli paineistukset niihin. Moottorin imuilmanotto ylös. Tulpanjohdoiksi sellaiset ettei vettä pääse tulpan ja johdon väliin. Virranjakajan tiivistys tai suorasytkät. Mitä sen flektin on väliä jos kaikki muu on suojattu vesiroiskeilta? Lisäksi kardaanin ja vetarin ristikot vaatii jatkuvaa rasvausta uittamisen jälkeen. Sähköpuolen antureista Timppa jo mainitsikin.

Flektillä sen verran merkitystä, että alkaa helposti remmit luistaan, ku ropeli ottaa vastaan + joskus kuullu, että ropelli taipunu syyläriin kiinni, kun vedessä joutunu antaan koneelle kierroksia. Tietty jos ropellin visko on kunnossa, niin ei noitakaan ongelmia taida esiintyä. Niin ja kyllähän tollainen mekaaninen ropelli myös sotkee konehuonetta vielä helpommin suhteessa, ettei siellä pyöri ropellia ollenkaan.

Eikös virranjakajankin vois paineistaa pienellä paineella???

Blaserissa mekaaninen flekti viskokytkimellä kuulostais pysähtyvän veteen upottaessa. Videoista erottuu semmonen läiskytyttäväv ääni joka loppuu sekunnin parin aikana. Tokihan se sinä aikana roiskii vettä ympäriinsä, mut ei se yritä väkisin jauhaa vedessä eikä hajoa tai luistata hihnoja. Ja toimii taas ku noustaan vedestä, kun taas sähköflektin moottori voi ottaa itteensä suovedestä.

Tota perien ja lootan vedenimukykyä en ihan ymmärrä, kyllähän perät jäähtyy ja tarvii pikkuhiljaa korvausilmaa tilalle mutta eikös huohottimesta tule ihan riittävästi ilmaa?

Joo, sinne se sammui järveen.
Suurin syy tuohon oli ties kuin vanhat tulpanjohdot!
Kun kuulemma pytty kerrallaan se hyytyi lavalta kuunneltuna. Vedet meni koneeseen sammuksissa todennäköisesti pakoputken kautta, kun ehti sen vajaa puol tuntia olemaan upoksissa.... vettä oli kojelaudan yläreunaan asti.
Virranjakaja oli kuiva, siitä oli vedetty huohotusputki sisälle ja kaikissa moottorin ohjauksen liittimissä oli Würthin silikonirasvaa. ECM siirretty kojelaudan sisälle ym.

Näin minäkin tämän ymmärtäisin......

Sitä minäkin ajattelisin, mutta toisaalta stefat ei kovin kummoista painetta kestä ennenkuin tulee tavarat suuntaan tai toiseen -> jo esim. metrin syvyydessä on sen verran painetta että vedet voi mennä sisälle. Kyllä minulla oli Jeepissä käytännössä joka kerta perissä vettä jonkun verran öljyn seassa kun oli esim. Kulmassa ajanut syvistä lätäköistä, ja huohotukset niin ylhäällä ja ehjänä että niiden kautta ei vesi mennyt sisälle.


Jeepin ehjä viskoflekti oli ainakin sellainen, että toimi kuin veneen potkuri kun ajoi paskan läpi kuumalla koneella :D oli ensinnäkin konehuone aivan järkyttävässä kunnossa mitä ei olisi sähköflektillä käynyt, ja toisaalta syylarin ripojen välit aivan umpitukossa kun flekti imi syylärin läpi kaiken mahdollisen paskan mitä jaksoi. Kattoo kunnon sähköpropellin niin eiköhän se aika hyvin kestä.. ja kun hajoaa niin ostaa uuden :D on se ainakin halvempi kuin kunnollinen uusi syylari?

Fysikaalinen ilmiö nimeltään lämpölaajeneminen???:eek::eek:
Menee akselin ja tiivisteen välistä tuo "neste" jos ei ole paineistettu...

Miten tämä paineistus toteutetaan?

Kun käyttäjät ovat tämän ilmiön havainneet, niin turha sitä on kiistää. Jotenkin vaan ei oikein tajua, että lämpölaajeneminen voisi noissa mittasuhteissa vaikuttaa noin paljon. Toki metallin ja tiivisteen lämpölaajenemiskertoimet ovat erilaiset mutta sittenkin.

Onhan metri vesipatsasta tietysti jotain ja voihan se tiiviste alkaa vuotamaan "väärin päin". Eikös nuo huulitiivisteet ole kuitenkin asennettu silleen päin, että pitävät paremmin sisäänpäin ? Tosin, kaikkien huulitiivisteiden pitää vuotaa vähän ulospäin, jotta tiiviste saa voitelua. Eli tiiviste ei voi olla kovin "tiukka". Tajuskohan tosta nyt kukaan mitään.........

Lämpölaajeneminen: kun kuumat öljyt jäähtyy, niiden tilavuus pienenee (tulee alipaine). Se yhdistettynä metrin vesipatsaan paineeseen saa stefat vuotamaan sisäänpäin, varsinkin kun vakiona harvemmin on kaksihuulisia tiivisteitä. Pieni paineistus painaa tiivisteen huulen akselia vasten joten ei tarvita mitään 2bar paineita estämään veden pääsyä sisälle.

Ja aika tiukka voi olla normaali stefakin, monesti näkee pahojakin kulumia stefan huulen kohdalla akseliteräksessä. Korkeille kierroksille ja paineille tarkoitetuissa (hydrauliikka)tiivisteissä on sitten grafiittinen liukupinta.

Eikös raudan lämpölaajenemiskerroin ole jotain 12 x 10^-6 1/*C; ts. millin mittainen teräskappale kasvaa tuon verran pituutta kun lämpötila nousee asteen. Vetareiden seosteräksen kerroin ei tästä ihan hirveästi voi erota. Vetari kun on halkaisijaltaan sen ~25-40mm, ja lämpötila muuttuu ~40 asteen verran (talvella tietysti enemmän), niin laadukkalla mikrometrillä pystyisit ehkä mitata halkaisijan muutoksen. Eli ei tässä taida olla lämpölaajenemisella mitään tekemistä asian kanssa, tai sitten on perän jouselliset huulistefat aika tarkalla sovitteella vetareihin nähden ;)

Varmasti enemmän vaikuttaa se, että lämpötilan muutos aiheuttaa kohtalaisen selkeitä eroja paineessa kun tilavuus pysyy samana; perämurikan tilavuus on sen verta suuri että saattaisi aiheuttaa murikan kylmetessä sen että paine tippuu riittävästi -> ei enää stefat pidä kun on muutenkin jo veden alla ja "rasituksessa". Aika nimellistä tosin varmaan tämäkin. Oliko se kaasujen tilayhtälö jotain pV=nRT ...ei voi enää muistaa.. :confused: ..siitähän ois näppärä laskea kun kaikki muu paitsi lämpötila pysyy vakiona.. kuka näppärä laskisi ;) :D

edit: Aijuu, mulla joku aika sitten saunassa petti mehupullon tiiviste.. otin puolitäyden vinkkupullollisen omenamehua jääkaapista mukaan saunan ylälauteille. Muutaman minuutin päästä kohtalaisen tiukka kumikorkki lensi korvan ohi ja tippui melkein kiukaalle :eek: :D

Soon kaasujen ja nesteiden tilayhtälö, ei ihan suoraan lämpölaajeneminen ;) vai oonks minä nyt ihan hukassa, ei ole kohta kymmeneen vuoteen tullut lukeneeksi termodynamiikkaa :eek: :D

Mutta eihän sinne tule mitään alipainetta jos huohottimet on kunnossa. Tietty jossei stefat pidä niin ne ei pidä, mutta alipainetta ei pitäis akselin tai lootan kuorien sisälle tulla. Niinkuin ei pitäis tulla painettakaan kun ne normi ajossa lämpenee.

Ainakin mulla on parissa Jeepissä ollut sellaiset ihme hatut huohotinletkujen päässä, mitkä menee kiinni jos niitä painaa kevyesti ja muuten nousee takaisin ylös. Tuntuisi siltä kuin ne olisi tarkoitettu olemaan sellaisia että jos menevät vaikkapa veden alle niin veden paine painaa ne kiinni. Samantyyppisiä systeemeitä on esim. veneiden ja laivojen huohotinventtiileissä. Tiedä kyllä sitten toimiiko nuo Jeepin systeemit, vai onko niillä joku muu nerokas funktio :D

Mutta tottahan se on että ei pitäisi yli- tai alipaineita tulla jos huohotus on perus letkulla joka ei mene tukkoon (tai veden alle) missään tilanteessa. Mutta ei pitäisi lämpölaajenemistenkaan vaikuttaa, se on niin marginaalista tuossa hommassa että ei sillä voi suoraan olla mitään tekemistä asian kanssa.

edit: tai siis tuleehan ulkopuolelta siinä mielessä ylipaine, että kun huohotus on ulkoilmasta niin perän sisukset on ulkoilman kanssa samassa paineessa. Veden paine taasen suurempi ja painaa vettä sisäänpäin. Mutta ei se tosiaan vaikuta mitään perän sisätilan paineeseen onko siellä kylmä vai kuuma kun on kerran "vapaa" huohotus.. tuli joku ihmeellinen aivofartti tuossa liian pitkälle ajattelussa :D

No niin ydinfyysiot laskekaas paljonko sitä ilmaa mahtuu menemään suuntaan tai toiseen vaikkapa sisähalkaisijaltaan 8mm letkua myöten, joka on vaikkapa metrin tai puoltoista pitkä yltääkseen vedenpinnan yläpuolelle. En tiedä paljonko perän lämmöt on offiajossa, mutta kuvitellaan tämä arvo vaikka 50 celsiusasteeksi. Vesi johon ajetaan vois olla vaikka kymmenen asteista ja akselin pinnan yläpuolelle tulis vettä puolimetriä, koska kaikkien muiden paitsi Timpan Cherokeet kulkee pikkupyörillä. Vai keskityttäiskö antamaan topicin aloittajalle vinkkejä auton saattamiseksi uimakelpoiseksi.

Cherokeen rikkinäinen visko pystyy kauhomaan mutaa ympäri konehuonetta niin kauan kunnes dampperi hajoaa, kokeiltu on ;) Ehjä visko pysähtyy lähes heti veteen ajon jälkeen. Ainakin 4.0 HO koneisessa XJ:ssä se hihnanohjainrullanlaakeri tykkää huonoa vedestä ja sellainen kannattaa olla aina mukana jos meinaa autoaan upottaa.

Mulla oli kyllä uusi ja ehjä visko joka kauhoi vettä konehuoneeseen kuin viimeistä päivää.. tosin ne oli lyhkäsempiä ojanylityksiä tjsp. kesäkuumalla kun oli kone siis muutenkin lämmin ja jäähdytystä tarvitsi. Rikkinäisistä viskoista toinen ei tehnyt juuri mitään sen enempää kylmänä eikä kuumana, toinen oli sellainen että lämpimänä ei jäähdyttänyt kunnolla ja kylmänä huusi kuin 240- sarjan Volvo konsanaan :eek:

Mutta juu, voisi toki keskittyä olennaiseenkin taas. Nämä keskustelut toisinaan vähän karkaa käsistä :D

soon poijjaat sillee että älkööt menkö sinne veteen ajaan, vehkeet luikenee!

Ongelma on kai se että perän kuori jäähtyy niin ärhäkästi että se puhaltaa ihan sievästi vielä 8mm letkusta. Harvassa edes maasturin perässä oo edes 4mm selvää reikää akselissa, jolloin paine akselissa on tosi asia. Kun siitä toivutaan niin alkaa kylmät kuoret vilustuttaa öljyjä jotka pienenee ja tarvitaan korvaus ilmaa.

Sähköflektin paskankestoon löytyy ratkaisu Spal:lin tekeleistä, ainaki osa malleista on suojattuja ja yks sellanen on kestäny suikan keulassa neljän kesän vesileikit. Löytyy myös 2" paksuna.

Ja mullakin oli ongelmana perä- ja lootaöljyjen "kastuminen" mutta uudet stefat korjasi
tilanteen, huohotus kulkee yhden neljän millin reiällä olevan paineilmaputken kautta joka on haaroitettu molempiin periin ja vaihteistoihin...
Paineistus vaatisi enää 2.5m paineilmaputkea ja venttiilin(säädinkin on jo asennettuna) mutta ei ole jaksanut laittaa siitä yksinkertaisesta syystä ettei ole tarvetta.

Ja tähän flekti keskusteluun voisin heitää vielä lisää vettä

http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=82580

Hiluksissa otti siivet syyläriin aika rajusti, kuvassa parit pillit koitettu väännellä tukkoon, visko on kyllä niin jumissa että siivistä voi melkein pyörittää konetta. Nyt on sähkö flekti jonka saa samuttettua hytistä. Joskus joku vihjaili myös että flekti syvässä rapakossa pyöriessään imis syylärin täyteen paskaa. Tiiä sitten.

Kyllä se todellakin imee välit täyteen shitumia, nimim. kokemusta on :D

no en ainakaan itse ole huomannut että muutaman upotuksen jälkeen olis vettä mennyt akseleiden sisään, vaikkei niissä paineistusta olekaan ja sitten yks tärkeä vastaus topicin aloittajan kyssäriin, laita tölkki teline sen verran korkealle että avattu tölkki ei hörsi vettä sisään, kuitenkin niin ettei kuski joudu potemaan janoa vaan voi tilanteessa kuin tilanteessa ottaa hörpyn.

Nii ja tiivis boksi auton papereille ja mahdollisesti passille (mikäli paratiisin puolella safaroimassa).

Ja Uglyn kommettiin lisäksi se että mikäli auto jää pitemmäksi aikaa esim. jokeen on hyvin tärkeää ettei ne kyseiset virvokkeet pääse kellumaan karkuun... sitäkin on tapahtunut... :)

Ei flektin siipi välttämättä kestä lätkyttää päin vedenpintaa. Varsinkin jos on upoksissa juuri sopivasti niin ettei moottori ole hyytynyt / visko viilentynyt. Ja luulis viskonkin ottavan nokkiinsa jos varsinkin kuumana flekti ottaa vastaan. Flektin on myös syytä olla sen verran kaukana syyläristä, ettei flektin siivet vähän taipuessaan ota kiinni.

Muunmuassa jarrunestesäiliö ja tehostajan säiliökin huohottavat, saattaa kyllä olla niin pieni reikä ettei vesi mahdu menemään sisälle?