BJ-40 Projekti "Räkytäky"

[Bj Andy]

Eipä noissa tehdas toteutuksissakaan mitään diodeja ole.

[mikjus]

Kaksi laturia sen alipainepumppu ongelman takia ja olisihan se toinen varalla. Mulla kun kuitenkin on aina reissuilla toinenkin laturi mukana niin sama se sitten on onko se keulassa vai takakontissa.

Tietysti jos jollain olisi joku toimiva erillinen alipainepumppu ratkaisu niin sitten se helpottaisi. Tapsa4x4llä oli joku henkilöauton alipainepunppu mutta vaihtoi sen tehottomuuden takia pois. Oon joskus miettinyt kyllä että miten vanhasta bjn laturista tekisi pelkän alipainepumpun joko niin että kairaisi laturin sisuskalut pihalle (on vaan turhan iso möykky) tai sitten pumpun jotenkin erottaisi ja laittaisi siihen suoraan siimapyörän. Itseasiassa tuskin kovinkaan vaikea toteuttaa. Ekana ajattelin vain että alkuperäinen laturi jäisi pyörittämään ilman johtoja alipainepumppua mutta kuulemma se ei tykkää siitä ja kärähtää? Ihmeellisiä nämä sähkövehkeet. Yks päivä kun yksi maadoitus oli irronnut niin vinssivalon kytkeminen sytytti parkkivalon edestä ja takaa Sitten jossain varoiteltiin vinssin moottoreistakin että jossain tilanteessa se voi ruveta toimimaan laturina ja pukata esim. 12v järjestelmään 18v ja sitten se voi olla moro jollekkin laitteille. Itse vaikka sähkövoimamekaanikko olevinaan olen niin se savun pitäminen laitteiden sisällä on joskus niin kovin vaikeaa

Itse pähkäilin kuten jotkut muutkin että kahdella laturilla toinen lataisi maximit ja sitten kun se ei riitä enään pitämään jännitettä ylhäällä niin toinen laturi hyppäisi mukaan. Näin jos se toimii niin olisi loistava systeemi.

[Killer-Wo]

Minulla on juurikin nuin miten suunittelet. HJ61:n laturi alipainepumpulla ja toimii varalaturina jos kyrvähtää isompi. Isompi laturi on 120A iveco kuorma-autosta( Bosch). Sellainen ongelma tuli kun oli molemmat laturit kytkettynä ettei BJ:n alkuperäinen hihna (17mm) jaksanut pitää kun kumpikin oli kytkettynä käyttöön ja akut tyhjänä, jolloin kurmitus suuri. Virtaa kyllä nyt riittää kun on 2x exiden AMG 90A akut ja tuolla 24v 120A tuuppaa virtaa vinssille. Uusi laturi on venttiilikopan vieressä ja alkuperäisen laturin yläpuolella. Tällä virityksellä kaks vuotta pärjätty.

[jnu]

Kyllä tuplalaturilla varmasti saa vastinetta painon lisäykselle. Pihtimittarilla on helppo katsoa mitä siellä tapahtuu kun saat laturit paikalleen.

[mpa567]

Alkuperäinen kirjoittaja mikjus

Nyt sähkövinssien takia pitäisi isompi 24v laturi rakennella tohon joko vakion tilalle tai sitten mieluummin extralaturiksi ja jättäisi vanhan hj-61 laturin vaan pyörittämään alipainepumppua ja varalle. Eli mikä olisi sellainen kohtuu pienikokoinen, tehokas, edullinen, kestävä 24v laturi johon myös varaosien saanti olisi helppoa. Eikä mitään venäläisiä tai ikivanhoja kelpuuteta vaan pitäisi olla nykyaikainen ja sisäisellä säätimellä. Kuorma autosta tai traktorista varmaan löytyy.

Näistähän on jauhettu täällä mutta vieläkään ei ole ensikäden tietoa onko joku sellasta kunnollista rakennellut berttaan tai johonkin muuhun vastaavaan. Mikä se hyvä koko sitten olisikaan? Varmaan joku 70-100A luokkaa?? Akkuina on 2kpl keltasia optimoita.

Omaan Volvoon heitin muistaakseni Volvo FL6:n laturin. Lienee sukua noille Scanian latureille. Kaikki integroitu laturiin, piuhat vain kiinni ja menoks. Ampeerimäärän voi valita rahapussin paksuuden mukaan, rakenne säilyy samana noissa Volvo kuorma-auto latureissa.

[mikjus]

Kävin kylällä pyörähtämssä ja tämmöstä tietoa tuli:

Volvo fl12? bosch laturi 80A ilman siimapyörää 330e + runkohyvitys 146e eli yhteensä 476e

Unipoint 80A ilman siimapyörää ~240e.

Riittääköhän tuo 80A vai pitäskö suoraan mennä luokkaa 100-120A? Vai kasvaako niissä jo fyysinen koko huomattavasti. Nyt noiden 80A koko on vielä ihan normi. Jaahas edellisessä viestissähän todetaan että ainakin volvolaisissa koko pysyy samana.

[mikjus]

Alkuperäinen kirjoittaja Killer-Wo

Minulla on juurikin nuin miten suunittelet. HJ61:n laturi alipainepumpulla ja toimii varalaturina jos kyrvähtää isompi. Isompi laturi on 120A iveco kuorma-autosta( Bosch). Sellainen ongelma tuli kun oli molemmat laturit kytkettynä ettei BJ:n alkuperäinen hihna (17mm) jaksanut pitää kun kumpikin oli kytkettynä käyttöön ja akut tyhjänä, jolloin kurmitus suuri. Virtaa kyllä nyt riittää kun on 2x exiden AMG 90A akut ja tuolla 24v 120A tuuppaa virtaa vinssille. Uusi laturi on venttiilikopan vieressä ja alkuperäisen laturin yläpuolella. Tällä virityksellä kaks vuotta pärjätty.

Mahtavaa. Näin teen minäkin. Ei sulla olis kuvaa tosta sijoitukseta ja kiinnityksesä niin voisi arvioida sopivuutta.

[Killer-Wo]

Laitan illalla kuvaa

[lepoantti]

kyllähän toi 80A on 24-v järjestelmässä aika hyvä jos vertaa että 12-v ja 160A, kuinka monessa nykyautossakaan on moista vaikka on kaik mahdolliset sähkövermeet olemassa

[tjl]

itseasiassa kattoo vaik uusia audeja ni 160A on aika vähä.
mut eiköhän tu ole jo sosi hyvin berttaan, luulis virran riittävän.kuitenkin kuten lepoantti jo mainitsi niin 24v järjestelmässä 80A on aika paljon. paljos vakio hj:ssä on, 45A?

[Killer-Wo]

Tässä ois kuvia viritelmästä. Niin mutta harvassa audissa on vinssiä. Kyllä liian kanssa pärjää. Kyllä tuota kuormaa tulee helposti jos on rakentanut yhtä tyhmästi kuin minä. 900w(sini) ja 1700w(kantti) invertterit ruokkii tietokonetta, kompuraa, PRM laturia yms extra sälää. Konvertteri ruokkii kaikkia 12v vehkeitä, ja sitten vielä 24V käyttöiset vehkeet kuten lämppärit, valot, vinssit, sisävalot(tosin led joten kuorma olematon). Jos tässä hässäkässä olisi onneton laturi kuten ennen (HJ61:n) niin konvertteri ja invertterit menisivät tilttiin alijännitteestä aina vinssatessa. Nyt tälläista ongelmaa ei esiinny kun jännite pysyy melko korkeana.

[mikjus]

Voi pahus kun mulla on turbo eessä ettei saa samaan paikkaan. Täytyypä tutkia muita vaihtoehtoja. Mistä tuplaura siimapyörä löyty hj laturiin? Mahtuuks toi konepellin alle ihan tuskatta vai onko siin päällä joku skuuppi? Näyttää vaan et olis niin korkeella.

[sisua45]

Tuommonen "uudenmallinen iso Bosch" on aika pieni paketti, olen noita töissä ruuvaillut kotimaisen dieselmoottorin kylkeen. Se sopii melko mukavasti lisälaturiksi, ei taida halkaisija olla paljoa päälle 15 senttiä.

Suurin 24V laturi mitä olen töissä nähnyt, on 180A. Merkkiä en muista, mutta made in usa.

Vanhoista linja-autoista löytyy halvalla isoja latureita. Tosin ne ovat valitettavasti myös fyysisesti isoja. Halkaisijaltaan 20-30 senttiä.

[Killer-Wo]

HJ:n laturiin olen laittanut normi teollisuus siivapyörän jossa oikea leveys, liitetty HJ:n orginelliin. Mulla on konepellin ja loksujen välissä tuollaiset pienet kumit. Laitoin ne silloin kun viritin turbon ja coolerin. Coolerin ahtoputket otti kiinni peltiin. On noin 20mm korkeet. Laturi ei ota peltiin kiinni. Varmaan nuiden kumien ansiota.

[jnu]

Tuossa asennuksessa molempien laturien voima menee ensimmäisen hihnan kautta, onko se sitten hyvä? Ilmeisesti kiilahihna kuitenkin kestää sen...

[Killer-Wo]

Ei kestä, tai siis jos tarkotit että jos kuormittaa molempia latureita yht'aikaa niin ensimmäisen laturin hihna alkaa luistamaan, Siis tuo orginelli 17mm hihna luistaa. taisin mainita jo tuolla aiemmin. Siinä mielessä on ihan hanurista tuo viritelmä. Pitäis varmaan tehdä jossain vaiheessa kaikki hihnat uusiks.

[mikjus]

Etuarppi jo auton alla ja toimii eikä vuoda. Niputus pysähtyi siihen kun ei ollut vetarin päähän putkisokkia.


Chromo Longfield irti. Ei havaittavissa ongelmia. Nämä laitettiin alle 29.4.2007. Perus välys tuntuu mutta vieläkin niin tiukka sovitus etten millään saanut sisäosia purettua että olisi voinut tarkemmin tutkia.

[mikjus]

Melkein kannatti venäjällä asti katkaista yksi pitkäboorinen etuvetari että sai siitä tämmösen idean. Eli taas yksi uusi turakkiSST työkalu.


Jaa mitä sillä tekee. No tässä vastaus.


Sitten kun päivän oli tuskassa etsinyt/tilaillut/lainaillut vetarin päähän sokkia niin päädyttiin tekemään kuitenkin viisaampi ratkaisu eli turakkinööli joka rapakon takana tunnetaan myös nimellä martack. Hitsataan siis vetarin sisäbooriin nööli joka estää sen liikkumisen sisäänpäin. Eli ei enään helvetillistä takomista ja hajoavia sokkia aina kun haluaa irroittaa murroksen vetarista. Eli tuolla eliminoidaan vetoakselin uloimmain sokan tarve ja murroksen näin ollen voi nypätä helposti vetarista irti. Voin kokemuksesta kertoa että kun vetari katkeaa murroksen sisään niin se on aika veemäinen sieltä poistaa jos sokka pitää sitä paikallaan. Vaatii porausta, kierteytystä ja ulosvedon. Onnistuu mutta vie turhaan paljon aikaa. No tässäkin pikarojektissa voidaan mainita että tuli pieni outo mitoitusvirhe ja tuon tackkauksen olis pitänyt olla noin 30mm kohdalla kun on ARBin murikka mutta nyt tuli muutama liikamilli jostain ja taas käytettiin isoa lekaa. Outoa sillä mittasin vielä tackin tarkan paikan sovittamalla vetaria paikalleen niin että stefa pinta oli kohdallaan mutta jossain tuli pieni heitto.



Jaa miten tuon martackin paikka sitten tsekataan. No näin tietenkin. Mihinkään 1.5" tai 3? mm lukuihin ei kannata luottaa vaan mittaa itse niin saa stefapinnan kohdalleen. Voi nimittäin vaihdella tasauspyörästön ja murroksen mallista riippuen.

[88]

Nättiä. Hyviä ideoita.

[Heikki L]

Tuo martack olikin kyllä kuningas homma.
Täytyy jokaiseen vetariin minkä tästälähin irrottaa tehä se.

Ei kai noin pienellä hepillä voi tuon kepin kestävyyttä heikentää?

[mikjus]

Alkuperäinen kirjoittaja sperman

Tuo martack olikin kyllä kuningas homma.
Täytyy jokaiseen vetariin minkä tästälähin irrottaa tehä se.

Ei kai noin pienellä hepillä voi tuon kepin kestävyyttä heikentää?

Juu nopeuttaa kyllä remontteja todella paljon. Tuo kohta vaan kannattaa mitata todella tarkkaan ja vetää ekaks yks pieni heppi ja sit murros kii ja työntää ne paikalleen akseliin ja kattoo et saa spindlen pultattua kii. Kuvassa toi knööli on liian lähellä kun käytössä on ARB RD33 ja chromo longfieldit. Onneksi sai helpohkosti vielä työstettyä noi kohdalleen. Niin ja vetarissa on itseasiassa 4 tollasta täppää vaikka yhdellä tai kahdellakin pärjäisi. Vaikka hitsaaminen aina vaikuttaa karkaisuun niin lueskelin jenkkipoikien juttuja ja niiden mukaan koskaan vetari ei olisi pettänyt martackingin takia. Martackhan on muuten saanut nimensä Marlin Czajkowskista joka on siis MarlinCrawlerin perustaja. Hän oli ensimmäisiä jotka aikanaan tuota kikkaa rupesivat käyttämään kyllästyttyään murrosjumpan turhauttaviin vaiheisiin.

[Viipo]

jep, pitääpä testata pitkäpooriseen :P

[mikjus]

Alkuperäinen kirjoittaja Viipo

jep, pitääpä testata pitkäpooriseen :P

Saattaisi vähän vituttaa jos pitkäbooriseen tollasen vahingossa tekis. No pysys ainakin lukko kemppimäisesti päällä

Ei tota edes tarvitse kaikilla tasasauspyörästön malleilla tehdä jos ristitappi tms. ottaa siellä sopivasti vastaan. Pointti on vaan että jos vetarin ulomman stefan pinta pysyy stefan kohdalla ja vetari ei mene syvemmälle tasauspyörästön sisään niin ei tarvii tehä.

[mikjus]

Tänään tuli puuhasteltua räikkään gigglepinin vahvempi pääakseli, gigglen jarrupalat ja bowin moottori.

Uutta akselia varten piti tollanen simmi asentaa


Tollaset reiät piti tehä. Ekana 6.5mm terällä alkuun matalat ohjausreiät ja sit 2.5mm terällä läpi vinssin rungosta ja shimmistä. Lopuks noi vinssin rungossa olevat 2.5mm reiä porataan 3.5mm kokoon.


3mm kierre vedetään simmiin.


Simmi ruuvvattuna paikalleen mukana tulleilla m3 pulteilla.


Giggleltä tuli muuten loistava ohje mukana mutta tämä oli mystinen. Käskettiin modifoida levy käyttäen hyväksi mukana tullutta paperimallia. Malli ei kyllä ollut mittakaavassa kun alkuperäsessä levyssä oli isommat reiät No ajattelematta tein työtä käskettyä ja madalsin levyä yläpäästä muutaman millin joka oli ainoa ero verrattuna alkuperäiseen levyyn. Sitten rupesin tutkimaan sitä tarkemmin ja sitten vasta ymmärsin mitä olisi pitänyt tehdä. Eli akselin pää on paksumpi niin uraa piti levyssä myös leventää ja syventää että lukituslevy menee alaspäin sen verran mitä se alkuperäisessä urallisen pääakselin kanssa menee. No toivottavasti toi muutaman millin lyhennys ei haittaa. Normaalistihhan levy menee räikän kannen uraan joka pitää sen paikallaan ja painattaa sitä alaspäin. Alkuperäisessä räikässä tämä levy pitää pääakselia ja rumpua paikallaan. Nyt se pitää enään rumpua paikallaan.



Gigglen akselissa sokka lukitsee ison rattaan pääakseliin ja tämä pitää siis pääakselin kiinni vinssissä.



Gigglen jarrupalat vs. vakiot. Toinen vakiopala on jo halki vaikka vinssi on lähes tuliterä.


Gigglen jarrupalan pinta-ala on lähes puolet isompi kuin vakiossa.


Uudessa pääakselissa on valmiina pulttilukitus jarrulle. Siinä ei ole enään ollenkaan sokkaa kuten vakiossa. Purkaessani vakioakselista jarrua sokka lähti maata kiertävälle radalle enkä ole löytäny sitä vieläkään.



Vanha ja uusi akseli. Vahvuus tulee materiaalista ja muutaman uran puutteesta. Oikean puoleisessa päässä oleva lukituslevyn ura on se heikko paikka josta nämä katkeavat jos ovat katketakseen. Sellaistahan ei kyllä pitäs käydä ellei nyt sitten vinssiä rääkätä tai käytetä isompaa 12V XP 6HP/ 12V/24V BOW 5.6HP mottia tai sitten tupla moottoria.



R-sokka lukitsemassa salvan kiinni asentoon ettei ääriolosuhteissa pääse hyppäämään pois päältä kuten tiedettävästi on mahdollista käydä. Aikaisemmin salpa toimi paineilmalla mutta se havaittiin turhaksi sillä räikkä on tarpeeksi nopea purkaa sähköllä ja kukaan ei oikeasti jaksa kiskoa räikkää "vapaalla" kun sillloinkin koko vaihteisto pyörii mukana. Vaatisi oikean free spoolin rakentamisen mutta se on jo hieman haastavampi projekti.


Bowin moottorissa oli hieman pidemmät kaapeleiden kiinnityspultit joten välijäähdyttimeenhän ne sitten otti kiinni kun oli niin tarkka sovitus. No ei muuta kun kennosta alimmat rivat pois ja kiitokset ISO.S:lle amuliinihitsauksesta. No bowihan oli muuten 100% bolt on räikkään. Tehtiin sama testi kun vakiomoottorilla eli 40m naru kelattiin sisään ottaen kellolla aikaa. Vakio uusi 24V warn/bosch moottori kelasi narun sisään ajassa 1:32 ja BOW moottori suoriutui samasta ajassa 1:06 eli on se pikkasen nopeempi ainakin ilman kuormaa. On se kelaus sen verran hätänen että napin painaminen pitää lopettaa pari metrii ennen narun loppumista tai muuten käy kuten testissä eli koussi on alumiinikidassa niin että napsahtaa. Hittö kun unohtu taas laittaa winch saveri eli vanha rangen jakarin rungonpään pusla tohon naruun niin olis se stoppaamassa vauhtia jos vahingossa kelaa liikaa sisään.

[jnu]

Noin nopeella vinssillä suunnilleen ainoo tilanne, missä vapautus olis tarpeen, on se että naru on kiinni edellämenevässä autossa ja muuten on riski nykästä naru poikki. Mutta ehkä sitä pärjää ilmankin.