Suzuki K100RS

[Säätäjä_setä]

Välillä käytiin jo Plan-B puolella. Bemarifoorumeilta tarttui haaviin, että jengi on asennellut K100:iin Bosch 0 221 503 485 / Ford 4M5G-12029-ZA sytytyspuolia. Näitä käytössä Fordeissa, Volvoissa ja lukuisissa muissa merkeissä. Romiskamana ei maksa juuri mitään.
Rohkeat laittaneet suoraan, mutta jänishousu mittaa ensin. Keskeisin ero:
K100 puolat ensiön vastus 2,3 ohmin luokkaa. Nämä 0,5 ohmin luokkaa. Toision vastus myös hieman pienempi K100 10k, nämä 8,8k. Induktansseissa myös pieni ero 5,5mH / 4,9mH. Tuo huomattavasti pienempi ensiövastus on niin pieni, että itse en suoraa laittaisi näitä Boshin purkin perään. Oikosulkuvirraksi kun tulee 24A. Tästä myöhemmin lisää.

Eli plan B ei toteutunut. Olisi vaan voinut verrata tuleeko mitään muutosta.

[Säätäjä_setä]

Sytytyksen HALL-antureiden signaalit näyttää virheettömiltä. Manuaaleista löytyy tieto, että 10% päällä(alhaalla) ja 90%pois. Selviää taas myöhemmin miksi. No Fluke 123 skooppi ei enää näytä virheettömältä kun putos moottorin päältä ja ikkuna paskaksi.



Puolan ensiöpuolen signaalit ja jännitteet näyttävät myös hyvältä.



Ei muuta kuin kamat kassiin ja laboratorion puolelle. Ensimmäinen homma oli tehdä simulaattori millä voi jäljitellä K100:n hall antureiden signaaleja.



sitten vaan mittaamaan ja tekemään reverse engineeringiä.



Aika nopeasti selvisi muutama oleellinen yksityiskohta.
- hyvin pienillä kierroksilla kipinä laukaistaan suoraan hall pulssin jättöreunalla. Perusennakko on 6-astetta eli tällä mennään.
- hyvin pienillä kierroksilla dwell kulma eli kuinka kauan energiaa ladataa sytytyspuolan rautaan riippuu pelkästään hall-pulssin pituudesta. Voi nousta yli 10ms ennen kuin kone seis -> virta pois pelastus iskee. Tällaisilla varausajoilla sytytyspuolan magneettipiiri kyllästyy ja virtaa rajoittaa ainoastaan sytytyspuolan ensiökäämin vastus. K100 12V/2,4ohm = 5A. Transistorit kestää puola ei ikuisesti. Tästä hyppy takaisin noihin plan B puoliin. 12V/0,5ohm = 24A ja transistorituhkaa tulee.
- kunhan "koneet saadaan käyntiin" niin noin 880RPM tienoilla softa ottaa dwellin ja ennakon hallintaan.

Vähän tuolin kulutusta ja excel hommia.



Niin meillä on tuloksia. Ajossa dwell aika vaihtelee 7,5 ... 3ms välillä. Tällaisen Kettering/Delco periaatteen ongelma on juuri tämä. Ehditäänkö kovilla kierrosnopeuksilla enää lataamaan mitään sytytysenergiaa sytytyspuolien magneettisydämmiin.



Ennakon mittaaminen ja käyttäytymisen havainnointi tuotti tietysti tietoa, mutta myös kysymyksiä mitkä lopulta johtivat vian jäljille.
Itse ennakonsäätö näyttää omalla ymmärryksellä selvältä. Lähdetään 6-asteen perusennakosta. Kasvaa kierroksilla, tapissa 6000RPM 31,8astetta. 8000RPM alkaen aletaan taas vähentämään (pehmeä rajoitin). 9000RPM viedään jopa perusennakon alle 3asteeseen. Samoilla huudeilla ECU katkaisee polttoaineensyötön. Kaikki tämä selvää.

Sivussa tullut luettua tuntikausia K100 foorumeiden juttuja. Vuoteen 1985 asti K100:ssa ollut imusarjassa alipainekytkin (jonkun lähteen mukaan 0,06bar). Tämä antaa off/on signaalin sytytysunitille. Foorumikeskustelijat eivät ole kyenneet ratkaisemaan kytkimen merkitystä. Jätetty vaan pois 1985 eteenpäin. Sytytysyksikkö pysynyt samana. Tällä tiedolla porukat kokeilleet mitä tapahtuu jos anturin johdon irroittaa. Ei mitään !?.
Mutta minäpä tiedän nyt mitä painekytkin tekee. Kun imusarjan paine laskee alle tuon olkoon 0,06bar arvon sytytysyksikkö lisää reippaasti (jopa 15astetta) ennakkoa. Lisäys tapahtuu noin 3-4s luiskalla. Ennakko palautuu normaali uralle noin 6000RPM kohdalla. Paineen noustua puretaan heti.

Omalla tuning tietämyksellä en uskalla varmuudella sanoa mitä BMW insinöörit ovat tällä hakeneet. Oma paras arvaus on paukkumisen esto kun kaasu lasketaan kiinni kovemmilla kierroksilla. Kun täyttö sylinterissä pienenee yritetään mälli saada syttymään julmemmalla ennakolla ettei pala putkessa.

[Säätäjä_setä]

Jotkut jutut voivat olla myös yksinkertaisia. LED merkkivalo anturin rinnalle.

Paljasti heti, että asiat eivät ole kunnossa. Vilkkuu jo tyhjäkäynnillä pirusti eikä sammu kokonaan vaikka "avaa kurkkua".



Ei muuta kun johto irti ja koeajolle. Sieltähän kuoriutui vanha tuttu kierrosherkkä K100. Käynti parani kaikin puolin ja rapa lentää herkemmin. Startin jälkeen käy heti vakaasti. Pitää ajella vähän ja tutkia tulppien värit.

[pee]

Tuota tuota, näitä kun lukee, menee sanattomaks. 🫡✨

[Sumsar]

Syvällä ollaan. Mahtavaa lukea kun joku jaksaa selvittää asiat perusteellisesti.
Kaikki merkkihuollotkin on nykyään mallia ”vaihdetaan uutta osaa niin kauan että vika poistuu”. Vian selvittämisestä ei olla kiinnostuttu.

[Kaitsu67]

Alkuperäinen kirjoittaja Sumsar

Syvällä ollaan. Mahtavaa lukea kun joku jaksaa selvittää asiat perusteellisesti.
Kaikki merkkihuollotkin on nykyään mallia ”vaihdetaan uutta osaa niin kauan että vika poistuu”. Vian selvittämisestä ei olla kiinnostuttu.

Juuh, "old school" meininkiä on. Kun vielä ysärillä tuli itsekkin tehtyä noita teknikkohommia ihan työkseen; tietokoneet, läppärit, näytöt, jopa näppäimistöt ja hiiretkin korjattiin, ihan komponenttitasolla. Mitattiin ja etsittiin viat kytkentäkaavioiden ja testiohjelmien avulla oskilloskoopeilla ja mittareilla.

Sitten se alko ysärin lopua kohti muuttumaan, ekaks meni peripheralit roskiin ja uutta tilalle (hiiret ja näppäimistöt, printterit) pikkuhiljaa erilliset ohjainkortit ja jopa näytöt, ja sitten meni ihan emolevytkin roskiin ja uutta vaan sisään. Oskilloskoopitkin jätettiin kalibroimatta ja menivät kierrätyslavalle, jos ei kukaan halunnut niitä itselleen ottaa.

Hattua siis nostetaan täälläkin tämmöselle pieteetille. Mukava seurata tätä(kin).

[Säätäjä_setä]

Isäinpäivä ja IKH:n tarjous mätsäsi. Tuli tällainen leikkiauton vinssi ensikesää varten. Ehkä tolla voi väkipyörän kanssa K100:stakin vetää, mutta enempi pöllien liikuttelua varten.



Tavoilleni uskollisena heti tutkimaan mitä löytyy. Himassa ei oikein pääse vinssiä kokeilemaan, mutta kiinostava osa on vinssin mukana tuleva kauko-ohjaon ja relepurkki. Maha auki ja mittaamaan/tutkimaan mitä mieleen tulee.

Ensimmäinen havainto oli relekotelossa olevan kauko-ohjaimen vastaanottimen antenni (lanka). Kieputettu releen johtojen ympärille. Ei se kantama tällä konstilla parane . Varsinaista kantamakoetta en tehnyt kun ei huvittanut lähteä ulos haahuilemaan. Himassa toimi kyllä joka nurkasta.

Vastaanottimesta pari mittausta. Lepovirta noin 8mA. Syö siis akkua kaikenaikaa tällä pienellä virralla. Päivittäisessä käytössä ei merkitystä, mutta pidemmissä seisokeissa kyllä. Releiden vetovirta 2,5A mikä on noin 32W. Voi muuttua lämpöongelmaksi kun ovat suljetussa pienehkössä kotelossa.





Lähetinkapula toimii 12V paristolla. Kestää todennäköisesti hyvin jos kapulaa ei unohda päälle. Ohjeen mukaan kytkettynä ehkä pieni turvallisuusriskikin. Vastaanotin ja releet sekä itse vinssin syöttö kun on aina päällä.
Systeemi toimii 433MHz ISM taajuusalueella. Radion modulaatio on ns OOK modulaatio eli yksinkertaisin mahdollinen. En jaksanut tutkia miten sanomanvarmistus on toteutettu. Tällaisessa vinssin ohjaimessa sillä on merkitystä, että vinssi ei ala tekemään omiaan.
Speksi mikä ei juuri käyttäjää kiinosta on signaalin puhtaus/laatu. Tämä on kyllä ns bandilla, mutta eika leveä lähete.



Kattellaan ensikesänä lisää.