Suzuki K100RS

[Säätäjä_setä]

Auton sähkökaavion perusteella kytketty sähköt, virtalukkosignaali ja CAN väylä.

Tässä heti muutamia havaintoja:
Virtalukko päälle niin systeemi kuluttaa 400...500mA. Virtalukko pois kulutus tippuu 180mA tasoon. Tässä tilassa systeemi pitää itseään noin 8 minutin ajan ja sammuttaa sitten itsensä. Tässä tilassa Moottori ja kaikki ulkoiset toiminnat on pois pelistä. Mitä lie touhuaa.



Testejä varten varautuminen isompiin tehoihin. Onneksi pajalla on tällainen "sikapoweri" tehotestejä varten.



Pieni yksityiskohta. Ilmaan piirretyssä suunitelmassa vipujen painoja ei tullut huomioitua. Kalibrointi vaati tällaisen taarapussin millä saa vehkeen tasapainoon. Virhe ei ole suuri, mutta virhe kuitenkin.



Sitten vaan mittaukset käyntiin. Tähän väliin havainto / tiedonmuru. Kuvassa näkyvä 10kg puntti vetää jo systeemin rajoittimelle.Tuo 10kg kun on 2 kpm rattimomentti. Myöhemmin tuli mieleen mitata kiertojousen (torsion bar) alue missä pohjaa stoppariin. Tämä on vain noin 1 kpm. Tämän rajan jälkeen tehostin ei enää tunnista lisävoimaa. Rattiin tarjottu lisävoima tietenkin välittyy ja sumautuu ohjausakselille, muta ilman lisätehostusta.




Sitten ensimmäiset tulokset. Tässä laite vielä stand alone modessa get home parametreillä.

in 2kg / 0,4kpm
out 5kg / 2kpm = 5x vahvistus 7,1A moottorivirralla / 98W teholla

in 4kg / 0,8kpm
out 8kg / 3,2kpm = 4x vahvistus 12,5A moottorivirralla / 173W teholla

in 10kg / 2kpm (yli tehostusalueen !)
out 10kg / 4kpm = 2x vahvistus 12,5A moottorivirralla

Tästä tulkittuna get home tilassa max vahvistus neljä tai vähän yli 12,5A virralla.



Sitten kuluikin suunittelukonjakkia ja google aikaa useampi tunti. Netti on tietysti täynnä käärmeöljytarinoita tässä tapauksessa lähtien siitä, että tehostusta ohjataan moottorin kierrosluvulla (siis hybridissä !). Aikansa kun kaiveli niin jostain Prius häkkeröinti sivustolta löytyi Priuksen nopeus-sanoman rakenne. Päätin kokeilla tätä jos olis sama näissä Yariksen aivoissa.

Nopeusviestin 0x0B4 rakenne on seuraava:

ID: 0x0B4, Len: 8, Data: 00 00 00 00 CN B6 B7 CS
CN on juokseva sanoman järjestysnumero 0 - 255
B6 ja B7 * 0,0062 = nopeus (MPH)
CS on tarkistussumma missä mukana datan lisäksi pituus ja viestin numero.

Muutama rivi koodia Arduino kortille ja nopeusgeneraattori oli siinä. Ihme kyllä toimi laakista. Tätä viestiä ei pystynyt simuloimaan PC:n CAN analysaattorilla johtuen tuosta sanoman juoksevasta numerosta. Pieni turvakikka millä vastaanottaja voi päätellä, että data ei ole vanhaa tavaraa.



Nopeusgeneraattori



Nythän alkoikin sitten tapahtumaan. Ensimmäinen koe laittaa Yaris kulkemaan 100mph nopeutta. Tehostus muuttui heikoksi ja maksimi moottorivirta 9A tienoille.

Sitten toinen laita 10mph vauhti. Moottorivirta 18A (jatkuva) ja systeemin vahvistus x6. Tässä palaakin sitten jo 250W tehoa. Aivolaatikossa onneksi tuntuu olevan lämpösuoja. Systeemi alkoi putoilla lämpökatkaisuun. Kun jäähtyi niin taas mentiin. Lämpökamera esiin ja tutkimaan. Eihän tämä hyvältä näytä. Aivolaatikon pintalämmöt käyvät 70 asteen tienoilla ja mottorikin pienen rääkkäyksen jälkeen 60 asteinan. Mettäajoa ajatellen pitää alkaa keksimään jäähdytystä laittelle. Muuten tuntuu olevan edellytykset toimia ihan hyvin.



Tästähän on hyvä jatkaa tieteen tekemistä.

[offroadjouni]

On kyllä hienoa nähdä tälläistä hakkeri-asennetta ja -osaamista!

[Tojo4wd]

Juu hienoa tutkimista ja rakentamista vaikka puolet selostuksista onkin itselle aivan hepreaa.
Mutta mielenkiinnosta kiva seurata.

[lepa77]

Tämä on kyllä mielenkiintoinen projekti.
Vielä kun ymmärtäisi jotain.

[Säätäjä_setä]

Kiitoksia kommenteista ja kannustuksesta. Tekemällä oppii.

Askartelu jatkuu. EPAS aivo/tehoelektroniikka laatikko asennettu jäähdytyslevyyn. Liian pienet koneet "löivät taas kynsille". ECU ei mahtunut jyrsinkoneen leukoihin. Kiinitystä varten piti tehdä oikea reteli alumiiniprofiileista. Kesti kuitenkin jyrsinnän ja jälkikin oli ihan priimaa. Tollasen jäähdytysrivan koneistaminen onkin sitten ihan oma ja jännittävä kokemus kun rivat pyrkivät nappaamaan terään kiinni.
Peltikoteloon pistehitsattujen kiinikkeiden irroituksesta ei tullut kuvia, mutta ihan yhtä jännittävää kuin jäähdytysrivan koneistus. Purkkia kun ei saa tukevasti kiinni mitenkään.





Alla lisää kuvia.

[Säätäjä_setä]

Koeajo jäähdytetyllä purkilla meni hyvin. Nyt oli tarkka vaaka käytössä. Osoittautui kuitenkin, että Liiterin kalavaaka on käytännöllisempi. Tämä Liko kun menee nukkumaan parinkymmenen sekunnin jälkeen ja uusi käynnistys automaatti taaraa näytön.
Systeemi ei enää putoile lämpösuojaan. Järjestelmässä on kuitenkin sellainen ominaisuus, että jos toivottomasti vääntää stopparia vastaan niin muutaman kymmenen sekunnin jälkeen systeemi pienentää moottorivirtaa ja tietysti voimakin vähenee. Palautuu heti kun tekee jonkun ohjausliikkeen.
ECU:n lämmöt pysyvät nyt hallinnassa. Käytäntö näyttää miten käy moottorin kanssa. Aika hottentottia on.

[Säätäjä_setä]

Tänään tuli tehtyä mittauksia ja tuloksiakin tuli. Ensin parantelin Arduino kortille hätäisesti tehtyä CAN nopeus-sanoma generaattoria. Potentiometri kylkeen ja vähän lisää softaa. Nyt potikalla voi säätää CAN sanoman sisältämää nopeutta välillä 0 ... 127mph. Kundi kommentoi heti, että eihän Yaris kulje noin kovaa. No kuittasin, että tämä onkin GR malli.



Tässä kuva miten akkujännite vaikuttaa moottorivirtaan kun kaikki muu pysyy vakiona. ECU säilyttää tehon vakiona eli kun jännite putoaa niin virta kasvaa. Tämä ei ole välttämättä hyvä ominaisuus jos akku alkaa joskus oikeasti vajoamaan. Voima pysyy, mutta akku tyhjenee vaan nopeammin.

Ylempi kuva 2kg puntti ratissa ja 0 mph vauhti CAN väylässä.

Alempi kuva on 2kG puntti ratissa ja CAN väylä irti.



Tässä kuvassa nopeuden vaikutus moottorivirtaan. Ratissa 2kg puntti ja akkujännite 13,5V.
Tässä mittauksessa sivutietona selvisi myös, että CAN väylä irti tilanteessa ECU ajaa systeemiä 50mph parametreillä.